Camp 2:nd Mass
Washingthon 22 p. kesäk. 1865.
Washingthon 22 p. kesäk. 1865.
Rakkaat vanhemmat, sisaret ja veljet! Pitkän ajan perästä nyt saan lähestyä teitä, joka taitaa ilahuttaa. Surullinen asia sanoa syytä, joka on estänyt kirjoittamasta. — Vuosi aikaa sitten rupesin sotamieheksi toiseen Masset Susset nimisen kaupungin rykmenttiin, jolla ajalla olen saanut marssia läpi eteläpuoleisen osan Pohjois-Amerikaa. Monta kurjuutta olen tavannut, joihin on oma syyni. Vihollisten maalla kaikki kylät ja kaupungit hävitettiin ja poltettiin kiviraunioiksi, pumpuli-pellot sänkättiin ja pumpuleita poltettiin miljoonain taalterein edestä. Kaikki näytti julmuudelta. Sotaa ei tapahtunut usiasti, joka ei ollut toivottava, vaan tarpeeksi olen saanut nähdä ja kärsiä: ei kahta yötä ole yhdellä sialla levätty koskaan, ei kaikesti kokonaista yötäkään; monesti kuolleitten seassa sai syömään ruveta eikä tiennyt koska luodi lusikan eli kupin kädestä kaappasi. Monta on merkittyä päivää, jotka pysyvät muistossa ijankaikkisesti. — Viholliset niin hävitettynä tulivat armon kanssa ja tekivät rauhan, joka sanoma oli iloinen kaikille ; tuhanten suut aukesivat hurraamaan, kanuunia ammuttiin, pyssyjä ja lakkeja ilmaan nakeltiin niinkuin hurjat. Armeija, jossa olin, oli noin 79 tuhannen miehen arvio. Komentaja kenraali Scherman, merkitty kolmella tähdellä: punanen, valkia ja sininen.
Kuva Shermanin marssista merelle, jossa oli mukana 2nd Regiment Massachusetts Volunteer Infantry. Wikimedia |
Iloinen on sanoa: kohta pääsen irti! Rykmentti tulee ulos palveluksesta ja itsekuki menemään kotiansa. Palkkaa ei ole ollut muuta kuin 16 talarin kuukaudelta — kahdeksan kuun palkka maksettiin eilen — — — — Sanomista olisi paljon ; Jumalan avulla toivon tulla vielä näkyviin kotimaalle. — Jumala olkoon kanssanne ja varjelkoon teitä. Toivottaa H. C."Herman Cannelin? Vahvin ehdokas rykmentin sotilasrullasta olettaen, että nimikirjaimet ovat oikein.
2) Ensimmäisen maailmansodan alettua Suomen läpi kulki pakolaisia, joille Rauman satama tarjosi pakotien, kuten joitakin vuosia sitten huomasin. Tuolloin lainasin kahta matkakertomusta, mutta ne eivät tietenkään olleet ainoat. Walter Mansell Merryn kirjassa Two months in Russia; July-September, 1914 (1916)
Our first halt of any duration is at the busy manufacturing town of Tammerfors, which we reach at 2.30, and exchange our northward-bound train for one going west. This place is the Finnish Manchester, delightfully situated on an isthmus between two big lakes, the rapid stream connecting which divides the town into two portions, and provides the power required for its factories. Leav ing this at 3.30, another four hours of uneventful travel, through, at least in its earlier stages, the same characteristic type of scenery, bring us at last in the darkness of a windy, drizzling night to Raumo, the quaint old port from which we are presently to cross the Gulf of Bothnia to Stockholm. Two rival steamers are being sufficiently venturesome in this way to run the gauntlet of the German cruisers, which are believed to be haunting the vicinity of the Aland Islands with a view to a capture, and at the town station our train is boarded by touts representative of both them, who, in terms entirely unintelligible to most of us, endeavour to secure our patronage for their respective vessels.3) Verkkokeskusteluissa toisinaan kysellään ensimmäisessä maailmansodassa taistelleita suomalaisia ja tein jo vuonna 2010 koosteen, jossa linkitin Valtioneuvoston julkaisemaan Lars Westerlundin selvitykseen Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa : Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet.
Vuonna 2013 kokeilin Suomessa syntyneiden etsimistä amerikkalaisesta lähteestä ja seuraavana vuonna punaisen ristin kortistoa.
Näihin nyt täydennyksenä sivusto RussianAnzacs, jolla on osio suomalaisille. Esittelyteksti on suomeksi, joten lainaan:
Tässä luettelossa suomalaisina käsitellään Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaita, jotka värväytyivät Australian armeijaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Australian virallisen kannan mukaan he olivat Venäjän alamaisia; venäläisiä suomalaisia. Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaat eivät olleet asevelvollisia Venäjän armeijaan ensimmäisessä maailmansodassa, kuten muut miehet keisarikunnassa.
Suurin osa luettelon suomalaisista oli laivoista Australian satamiin kahden sotaa edeltäneen vuosikymmenen sekä sodan aikana jääneitä merimiehiä.
Luettelossa on myös joitakin henkilöitä, joiden suomalaisuus perustuu pelkästään heidän omaan ilmoitukseensa syntymäpaikastaan tai muusta Suomeen yhdistävästä epävarmasta tekijästä. Lisätutkimukset korjaavat ja täydentävät tietoja myös näiltä osin.