Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Raumalainen porvari Zacharias Bollstedt (1702-?) muutti Geni-profiilinsa perusteella Ruotsiin vuonna 1756. Nuorin poikansa kuoli vuonna 1758 Visbyssä. Kaksi vuotta myöhemmin Zachariaksen 20-vuotias tytär Anna kirjattiin Tukholmassa henkiveroluetteloon piikana. Palveluspaikkansa oli nykyisessä vanhassa kaupungissa, silloisessa talossa n:o 29.

Vanhassa kaupungissa kävi vanhanaikaisesti. Anna synnytti 5.1.1761 pojan, joka sai nimen Isaac. Tukholman suomalaisessa seurakunnassa suoritetussa kasteessa merkittiin väitetyksi isäksi lakeija Jonas Hagström. Tämä ei ilmeisesti vienyt Annaa vihille. Aikanaan hän meni naimisiin Lars Fribergin kanssa, joka elätti itsensä kuskina. Parille syntyneet lapset Anna Christina s. 28.8.1769 ja Anna Catharina s. 25.7.1773 kastettiin Klaran seurakunnassa eli Tukholman Norrmalmilla.

Jäätyään leskeksi Anna meni Tukholman suomalaisessa seurakunnassa naimisiin vuonna 1777. Sulhanen oli 57-vuotias Michael Kastberg, joka oli syntynyt Somerolla ja työskenteli sillinpakkaajana. Parille syntyi ainakin kolme lasta, jotka jastettiin suomalaisessa seurakunnassa: Jacob s. 15.12.1777. Anna Gretha s. 15.4.1779 ja Abraham s. 28.1.1781. 

Tämä lyhyt esittely on osa sarjaa, jonka henkilöt on poimittu Tukholman suomalaisen seurakunnan kuulutuksista vuosilta 1774-1777. Alkuunkaan kaikkia mahdollisia lähteitä henkilöiden elämän selvittämiseksi ei ole käytetty. 

Esteettömyyttään kuuluttavia (1/2)

Aiemmin Ruotsin puolella asunut leski Greta Lisa Halling aikoi avioliittoon Helsingissä. Papin todistus ei ollut kunnossa, joten sanomalehdessä Inrikes tidningar julkaistiin 24.4.1788 asiasta kuulutus.

Piika Stina Henriksdotter oli tullut Vihdistä Viaporiin 1789 aikeissa mennä avioliittoon Kuninkaallisen amiratliteetin vapaaehtoisen Lars Gröndahlin kanssa. Avioliitto toteutuikin, mutta mies lähti 1790 Karlskronaan eikä hänestä sen jälkeen kuulunut mitään. Ellei hän ilmoittaisi kuuden kuukauden sisällä itsestään nähtyään esimerkiksi sanomalehdessä Inrikes tidningar 13.12.1793 julkaistun ilmoituksen, Stina olisi vapaa uuteen avioliittoon.

Helsinkiläinen merimies Anders Forsberg oli avioliittoaikeissa Göteborgissa vuoden 1794 alkaessa. Esteettömyytensä naimisiinmenoon ei ollut täysin selvää, joten sanomalehdessä Posttidningar julkaistiin 24.5.1794 kuulutus.

Merimies Jöran Johansson Someron Harjun kylästä lähti ulkomaille vuoden 1783 paikkeilla eikä antanut sen jälken kuulla itsestään. Vaimonsa Maria Jacobsdotter oli 12 vuoden odotuksen jälkeen aikeissa mennä naimisiin Uskelan Hähkänän kylästä kotoisin olevan Matts Michelssonin kanssa. Tarvittiin kuulutus sanomalehdessä Inrikes tidningar 13.5.1795.

Pyhäjoen Haapajärvelle päätyi syksyllä 1791 mies, joka sanoi olevansa Saloisissa vuonna 1768 syntynyt Nils Nilsson Brunman. Hän oli lähtenyt kotoaan jo nuorena ja kulkenut pitkin maata eli naimisiinmenon esteellisyys epäselvää. Niinpä kuulutus sanomalehdessä Inrikes tidningar 26.4.1796.

Merimies Ananias Andersson Hatunen oli 1780-luvun lopulla juhannuksen aikaan lähtenyt laivalla Raahesta kohti Cadiria. Laiva myytiin eikä Ananias siis palannut sen kyydissä Raaheen. Eikä hänestä ollut kuulunut mitään kahdeksaan vuoteen, joten vaimonsa Catarina Michaelsotter Peckala suunnitteli uutta avioliittoa ja kuulutti määräysten mukaisesti sanomalehdessä Inrikes tidningar 28.6.1796 asiaansa.

Raahen kastetuissa on merimies Anders Hatuselle ja vaimolleen Stina Johansdotterille 11.2.1763 syntynyt Ananias, joka vaikuttaa todennäköiseltä katoajalta, vaikkakin nuorelta sellaiselta. Verkkosukupuun Kaarina Hatunen eli Pekkala (s. 13.6.1760) on mennyt naimisiin Anders Johan Bogmanin kanssa eli ilmoituksesta lienee ollut hyötyä.

Palkittuja opettajia vuonna 1908

"Aaro Kustaanpoika Aulén on vanha mäkitupalainen ja räätäli Kylmäkoskella. Näinä päivinä on hän täyttänyt 80 vuotta. Nuorena miehenä hän papiston kehotuksesta alkoi pitää sunnuntaikoulua oman ja naapurikylän lapsille. Palkkaa ei opettaja ensimmäisinä koulunpitoaikoina saanut minkäänlaista, kustansipa omasta puolestaan kynttilätkin milloin kotona opetti. Yksityistä lukutaidon opetusta on hän antanut puolisen sataa vuotta. Olipa hänellä vielä vuosi pari sitten yksi oppilas. Nyt on ahkera lastenopettaja jo vanha ja työhönkykenemätön."

Sukuforumilla kirjoitetun mukaan: "Aaron Kustaanpoika s. 11.11.1827 oli kotoisin Kylmäkosken pitäjän Taipaleen Pläsin Nurmon talosta. Poika lähti Akaan Kurisjärven Gammelgårdin taloon räätälinoppiin Berndt Ulrik Lindgrenille s. 1825 ja oli oppipoikana vuoden 1848 ja palasi kotiinsa ja 1849 otti käyttöön räätälinimeksi sukunimen Aulén."

"Seinäjoella elävä entinen lastenopettaja Hermanni Wegelius on nyt 77 vuoden vanha ja on hänkin uhrannut 40 vuoden työn lastenopetukseen. Hyvällä menestyksellä hän on tointansa hoitanut monesta laiminlyödystä ja huono-oppisesta on hän saanut lukijan, istuttaen samalla oppilaisiinsa siveellisen ja ijäisyyselämän siemeniä. Vanhuutensa takia on hänkin jo melkein työhön kykenemätön. "

"Marie Sofie Ilmén (synt. 1835), on köyhä, sokea ja turvaton työmiehen leski Someron Kaskiston kylässä. Mutta lasten johtamiseen tiedon- ja lasten ystävän luo on häneltä liiennyt 37 vuotta."

"Yhtä vanha ja ansiokas lasten opettaja on Gustava Karolina Wester ruotsalaisesta Karjan pitäjästä, missä hän asuu hatarassa hökkelissä Sannäsin kylän takamailla. Huonolahjaisia ja laiminlyötyjä lapsia on "mor Wester" saanut 40 vuotta opettaa, mutta hänen vakavassa koulussaan on lapsista tavallisesti kalu tullut."

Tekstilainaukset Helsingin Sanomat 14.1.1908
Tunnelmakuva. Kvinnor som tvättar vid en sjö, någonstans i Sverige. RAÄ, Flickr
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto