Satunnainen sitaatti kansantavoista

Konnunsuon oikeutta kuulutaan istuttavan Savossa (Iisalmella) muutamissa paikoin. Kansa kokoontuu (erityisenä aikana vuodesta?). Kannetaan esille vesisanko ja lapio. Nämä kuuluvat edustavan mustepulloa ja kynää. Yhdestä tehdään tuomari, jostakusta toisesta pöytäkirjuri j.n.e. Nyt aljetaan tutkia kunkin henkilön käytöstä viimeisten Konnunsuon käräjien jälkeen. Kaikki pannaan pöytäkirjaan, jona on maa. Se, jonka silloin huomataan suhteessa tai toisessa viettäneen moitittavaa elämää, saa sen mukaan tuomionsa. Toiset häpeäkseen kielletään ottamasta osaa Konnunsuon oikeuteen, toiset saavat jonkun muun rangaistuksen. Mutkailemisia ei kuulu puuttuvan. — Luultavasti tämä oikeus on jäännös suomalaisten muinaisesta yhteiskuntaelämästä, vai miten? Mistä tämä nimi? — Tuota oikeutta kannattaisi panna käytäntöön monessa paikoin! Se vivahtaa hieman Ritvalan Helkaan. 

Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844

Kysymyksiä Hedvig Eleonora Ahlgrenin elämästä ja kuolemasta

Selatessani Turun tuomiokapituliin kuninkaalta tulleita kirjeitä vastaan tuli Turun hovioikeuden asessori Lars Johan Schultzin avioerohakemukseen 2.12.1762 annettu päätös (E I 9:101). Siinä kerrattiin Schultzin esittämät perusteet: vaimo Hedvig Eleonora Ahlgren oli sairautensa/heikkoutensa tähden suljettu Seilin sairaalaan.

Paleografiset taitoni ovat niin puutteelliset, etten väitä ymmärtäväni saiko Schultz eron vai ei. Kiistatonta kuitenkin on, että vuonna 1762 Hedvig Eleonora Ahlgren oli elossa.

Olinkin sitten varsin hämmentynyt avatessani Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin, jossa väitettiin, että Ahlgren oli kuollut vuonna 1755 ja Schultz solminut vuonna 1756 uuden avioliiton Magdalena Sofia Ruuthin kanssa. Ruuth-suvun kohdalla Adelsvapen-wikissä (eli todennäköisesti myös Elgenstiernassa) Ahlgren kuolee myös 1755, mutta kakkosavioliiton ajoitus on 12.4.1763. Tälle päivälle löytyy kirjaus Rymättylän vihittyjen listasta. Joko avioerohakemus meni läpi tai Ahlgren kuoli juuri sopivasti. Jos uusi avioliitto perustui avioeroon, montakohan vuotta Ahlgren joutui viettämään Seilissä, jossa hän todennäköisesti myös kuoli?

Geni-profiilia katsoen kuolinvuosi 1755 on todennköisesti keksitty lapsisarjan päättymisestä. Hedvig Elisabet s. 10.5.1748, Laurentia Catharina s. 10.6.1749 & k. 12.6.1753, Ulrika Eleonora s. 23.11.1750, Lars Johan Schultz s.&k. 21.8.1751, Johan Reinholdt s. 3.8.1752, Karl Ludvig s. 9.9.1753 ja Maria Eva Schultz s. 14.10.1754. Ainoastaan poika Karl Ludvig näyttää eläneen aikuiseksi tai kiinnostaneen jotakuta taitelijana tai jostain muusta syystä. Mitä muille lapsille tapahtui? Tiesikö Karl Ludvig äitinsä kohtalon?

Ruokahistoriallinen koonti

Tämän viikon maanantaina pidin esitykseni kurssilla Tidigmodern mat: en lokal och global historia eli sen suoritus alkaa olla valmis. On ollut tosi kiva olla kahdesti viikossa osa ryhmää, joka on aidosti innostunut oppimisesta. 

Lapset syövät nauriita Kirvun Tietävälässä.
Museovirasto

Jälkikäteen pännii, etten kirjoittanut luennoista blogitekstejä, mutta kaikkeen en tänä syksynä venynyt. Sofia Gustafssonin suunnitteleman ja vetämän kurssin pääanti oli kokonaisvaltainen kattaus ruuan historiaan liittyviä näkökulmia. Pohdimme kotimaista viljelyä, ulkomaankaupan kehitystä, monia muutoksia 1700-luvulla, ruuanlaiton ja -säilytyksen käytäntöjä, keittokirjoja, ruuan sosiaalista merkitystä, siihen liittyvää materiaalista kulttuuria, yhteyttä terveyteen sekä ruuan ja sen puutteen suhdetta valtion hallintoon, sotaan ja vallankumouksiin. 

Viimeksi mainitusta aiheesta kirjoitin 1700-luvun osalta väitöskirjani luvussa 5.1. Luennoilla pulpahteli mieleen myös kevyemmällä kädellä tekemiäni vanhoja tekstejä ja muistiinpanoja. Täällä blogissa niillä on tunniste ruoka, mutta oman muistini vahvistamiseksi tarkistan mitä teemoja olen vuosikymmenen aikana nostanut esille.

Jo kauan ennen väitöskirjaa olin kiinnostunut nälänhätien julkisesta raportoinnista: Raportoitua nälänhätää 1600-luvulla (22.8.2012), Raportoitua nälänhätää 1700-luvulla (22.8.2012), Raportoitua nälänhätää 1800-luvulla (22.8.2012), Raportoitua nälänhätää 1900-luvulla (22.8.2012) 

Olen pyrkinyt löytämään lähteitä tavallisemman väen ruokatapoihin: Ruoka-astioista (28.11.2020) , Sisämaan ruokatavoista (12.7.2016), Ruuan keittopaikasta (6.5.2016), Mämmikatsaus (5.4.2015), Länsi-Suomi: Ruokatalous 1600-luvulla (31.1.2015), Perinteisiä käsityksiä ruuasta (17.12.2014), "Kesälaitumille, viilipytyn viereen" (7.6.2014), Kirjallisuuden voileipiä (29.9.2013), Ruokaraportti vuodelta 1732 (3.9.2012), Keitolla vahvistettuna virtuaaliretkelle Savoon (27.8.2011), Teoreettinen kestikievaritarjonta 1593 (18.12.2010), Olutjuustoa (16.11.2010), Kenelle puuro sopii? (7.9.2010), Nauriiden säilytyksestä (24.3.2010) 

Helpompaa on ollut kartoittaa uutuuksia: Soijakastikkeesta (21.5.2020), Pari pikaista sanaa kaviaarin historiasta (10.11.2023) , Tuontitavaran määristä 1800-luvulla (19.4.2016), Saagoryynit (12.3.2016), Hajatietoja kalkkunan historiasta Suomessa (26.7.2016), Kahvinkorvikkeesta (17.4.2015), Rasvaisesti (25.1.2012), Makaroonia napaan (14.1.2012), Haluan keinotekoista kivennäisvettä! (9.5.2009)

Viljelystä ja puutarhanhoidosta ymmärrän vähän enkä siis ole paljoa kirjoittanutkaan: Milloin Ruotsissa tiedettiin perunasta? (13.4.2021), Kaalimaista (15.1.2020), Lehtikaalin satoa (7.10.2014), Omenapuista (11.9.2021), Omenoista (23.9.2015)

Makeista leivonnaisista minulla on enemmän ymmärrystä sekä tekemisen että nauttimisen osalta, mutta niistä on niukasti lähteitä: Kauanko korvapuusteja? (4.10.2017)   , Berliininmunkki on berliininmunkki! (6.3.2017), Pumpernikkelistä murunen (28.9.2015), Pikainen pysäys keksihyllylle (5.9.2012)

Tekstistä Makeismuisto ja lumen sulatusta (29.12.2013) huomasin, että olemassa on kirja Suomen karamellihistoriasta, johon en ole koskaan koskenut. Häpeällistä sekä käynnissä olevan Töölön Taipaleen historiankirjoittamisen että lukuisten karamellitekstieni takia. Palaan kirjan antiin, kunhan sen saan käsiini. Makeistekstejäni: Nekkusaksa eli koululainen pienyrittäjänä (2.10.2017), Suklaiset suukot ja Wikipedia (14.12.2014), Salmiakista, historiallisesti (4.10.2013) sekä Fazerin käärekatsaukseni: Karamellihistoriaa vuosilta 1901 ja 1902 (31.3.2017), Karamellihistoriaa vuodelta 1903 (6.4.2017), Karamellihistoriaa vuodelta 1911 (14.4.2017), Karamellihistoriaa vuosilta 1912-1913 (21.4.2017), Karamellihistoriaa vuodelta 1914 (27.4.2017), Karamellihistoriaa 1915-16 (4.5.2017) 

Viimeaikoina minua kiinnostaneesta kaupungin elintarvikaupasta pitäisi tehdä lisäselvitystä: Maidonmyynnistä 1890-luvun Helsingissä (20.10.2023), Kaupunkien ruokakauppa 1800-luvun puolivälissä (28.8.2021), Miten entisaikaan tehtiin kevytmaitoa (23.9.2017), Kun Kauppahallin seinästä sai kuumaa maitoa (9.2.2014), Voista ja laista (29.12.2011), Helsingin torielämää 1907 (17.11.2011)

Teemojen ulkopuolelta vielä rääppiäiset: Tarvetta heinälaatikolle? (13.9.2022), Muurahaisten nauttimisesta (7.2.2020), Huomioita ruoka- ja rakennuskulttuurista 1837 (19.11.2018) , Miltä automaattiravintola näytti? (26.10.2016), Myötiä vapunpäiväksi (30.4.2012), Marja ja toinen, melko historiattomasti (23.2.2012), Elävä munakello (13.8.2011), Salaatti ja pakastebroileri (14.2.2011), Kyökissä vuonna 1860 (1.6.2009)

Tutkimusta itsenäisyytemme historiasta

Perinteiseen tapaan (aik. 2022, 2021, 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2014, 2013, 2011) blogissa huomioidaan isänmaan itsenäisyyden juhlapäivä listaamalla edellisen itsenäisyyspäivän jälkeen löytyneitä avoimesti ja digitaalisina saatavilla olevia opinnäytteitä Suomen itsenäisyyden ajasta (lopettaen epämääräisesti bloginpitäjän lapsuus-/nuoruusvuosiin). Linkitys on käsityötä, joten jos joku ei pelitä, suosittelen googlausta.

1919. Museovirasto

• Kelloniemi, Leena: Talon turvasta kansan rikkaudeksi : naudat ja nautaeläintuotanto kansakoulun luonnontiedon oppikirjoissa 1900–1967
• Hänninen, Mikko: Saimaannorppapolitiikka 1907-1955: Hyljesodan kohteesta rauhoitetuksi eläimeksi
• Lammela, Totti: Keltalakit : kotimaisen elokuvan ylioppilashahmot 1908–1941
• Mahous, Nadine:”Seurakunta sekalaista. Työläistä ja herraa vierekkäin.” : suomalaiset panttilainaamot kaupunkilaisten selviytymisstrategiana vuosina 1910–1947
• Sjö, Karoliina: Kirjoitettu minä. Kirsti Teräsvuoren nuoruusajan päiväkirjakertomus 1916–1923
• Rintakoski, Eelis: Urheilun ja urheilijan ihanne Työväen Urheilulehdessä ja Työläisnaisten Urheilulehdessä vuosina 1917–1927
Kytölehto, Topi: Työväen urheiluliikkeen miehisyysihanne Työväen Urheilulehdessä 1917-1927
• Ahtola, Aleksi: Julkisuus kaksiteräisenä miekkana Maaherra ja upseeri Bruno Jalander poliittisessa kulttuurissa 1917-1946
• Salonpää, Perttu: ”Väkijuomain tuottama kirous uhkaa vieläkin” : Veljeysseuran raittiustyö amerikansuomalaisissa Raittiuskansan kalentereissa vuosina 1917–1933
• Raivio, Veeti:  ”Vaikka tiedän ettei rintamalla olla kuvailemassa” - sotakokemuksia Suomen sisällissodan punaisten kirjeissä 1918
• Hollo, Taina: Summittaista kostoa vai suunnitelmallista terroria? : Torppari Enon ja poikien kolmoissurma Tyrvään Rautaniemessä vuonna 1918
• Mäkelä, Pekka: Punaiset tykit: punakaartien tykistö sisällissodan alkupuolella 1918
• Kemppainen, Jaakko: Valkoisten vangit Kajaanissa 1918 : tutkielma ilmiön paikallisesta taustasta, pidätettyjen epäillystä toiminnasta, vankikohtaloista ja valtiorikosoikeuden tuomioista
• Jormakka, Tuukka: Verenpunaiset päivät Pohjolan valkeassa kaupungissa : Oulun valtauksen 1918 muisto oululaisessa lehdistössä vuosina 1919–1938
• Ruotsalainen, Paavo-Pekka: [Helsingin] Vanhan kirkkopuiston hautaukset ja hautamuisto-merkit vuosina 1918–1923
• Väisänen, Sini: Vihattuja paikkoja, kadotettua tilaa - Venäläiseksi mielletyn kaupunkitilan muutos itsenäistymisen jälkeisessä Hämeenlinnassa 1918–1930
• Varjo, Vivi: Lääke- ja terveysteknologian innovaatiot Suomessa 1918–1940 : Patenttidatan analyysi institutionaalisesta näkökulmasta
Hortlund, Cecilia: Svenskar, krigare, söner av Finland : maskulinitet, minoritetsnationalism, nationell identitet och sociala skillnader inom svenskspråkiga skyddskårer i Österbotten och Åboland 1918-1939
• Lehmuskallio, Olivia: ”Ruokapuolen järjestelyt Kansanhuollon valvovan silmän alla olivat melko ongelmalliset.” : Ravintolatyöntekijöiden kokemukset sääntelystä vuosina 1919–1954
• Selenius, Jonas: ”Om du vill ha fred, rusta dig för krig!” : Militärtidskriften Suomen sotilas som en politisk socialisationsagent och dess deltagande i försvarsdebatten 1919–1939
• Talus, Inka: Saumaton yhteistoiminta menestyksellisen taistelutoiminnan ehtona : suomalainen panssaritaktiikka ja sen kehitys yhteistoiminnassa jalkaväen ja tykistön kanssa vuosina 1919–1939 
Tikkanen, Atte: Ryypyn kautta käräjille : Juopumusrikokset Tampereella kieltolain ensimmäisenä ja viimeisenä vuonna
Heikkilä, Oili: ”Ja sitten minä en enää Kyröstä lähtenytkään” : Hämeenkyröläisyys kirjailija U. W. Walakorven (1886–1957) elämässä ja tuotannossa
• Nieminen, Miro: Varokaa hiipivää kuolemaa : Espanjantaudista tiedottaminen Terveydenhoitolehdessä ja tamperelaisissa sanomalehdissä 
• Lahtinen, Taru: "Se tuli aivan kuin tuulen mukana" : Espanjantaudin kokemukset ja kuolettavuus Inarissa vuonna 1920
• Aitto-oja, Saana: ”Mehän olemme nuoria ja reippaita” : Nuori Voima -lehden välittämä kuva nuoruudesta 1920-luvun Suomessa
• Nikkari, Krista: Henrik Wreden I Sibirien för 30 år sedan -teoksen suomennoksen reseptio suomalaisessa lehdistössä 1920-luvulla
Santala, Mila: Ken Kantaa Kalevalaa : henkisyys Elsa Heporaudan kirjeenvaihdossa
Javanainen, Matilda: Pukeutumalla herrasmieheksi : 1920–1930-luvun herrasmiehinen pukeutumisihanne suomalaisissa miesten pukeutumisoppaissa ja pukeutumiseen erikoistuneissa lehdissä
• Varis, Lassi: Kala kourassa lupa hymyillä : Miehisyyden visuaalinen representaatio Metsästys ja kalastus -lehdessä 1920- ja 1980-luvulla
• Juntunen, Maiju: Niuvanniemen sairaalan toiminta 1920- ja 1930-luvuilla – Aikakauden psykiatristen tieteellisten näkemysten kontekstissa
• Mattjus, Henrik: Mallitaloista kokemuksen malleja? Modernisoituvat suomalaiset maalaiskodit 1920- ja 1930-luvuilla sosiaalisesti tuotettuna kokemusrakenteena
Luoma, Verneri: Seuratalolta ampumaradalle: Myllykosken paperitehtaan vaikutus paikkakunnan urheilutoiminnan kehitykseen 1920–1940-luvuilla
• Lundin, Onni: Todellista demokratiaa vai utukuvia ja teoreettista haihattelua : Suomalainen talousdemokratiakeskustelu sanomalehdissä vuosina 1920–1929
Nissinen, Joona: Leppävirran kotiseutumuseon perustamiseen vaikuttaneet tekijät vuosina 1920-1962
• Virttanen, Valtteri: ”Mutta kansalaisvelvollisuuksia hän ei näytä tuntevan”. Arkkipiispa Serafimin julkisuuskuva 1921–1923
• Lindberg, Aleksi: ”Oikeus on asian tutkinut” : riita-asiat Tornion raastuvanoikeudessa tuomiokirjojen perusteella vuosina 1921–1936
• Jalonen, Jasmina: Myös Inkerin puolesta! : Akateemisen Karjala-Seuran näkemyksiä Inkeristä 1922-1939
• Sipponen, Anna-Emilia: Kenttätätejä ja terveysneuvontaa: lastensuojelun ennaltaehkäisevät toimet Tampereella 1922-1925
• Komsa, Matias: Hiljaisten kertomus - Otto Räsäsen kotiseutukeräykset Tuusniemellä vuosina 1922–1936
• Pekkala, Mauri. Mistä on gentlemanni tehty? : Erkki Kivijärven gentlemannin ideaalin arvot ja hyveet
Mattila, Aino: Garmin hampaissa : Neuvostoliittoa kritikoivien pilapiirrosten kuvatyypit ja kuva-aiheet Garm-pilalehdessä 1923–1953
• Niinimäki, Antti: Adolf Hitlerin oluttupavallankaappauksen oikeudenkäynti suomalaisessa lehdistössä 1924
• Turunen, Mikael: Punainen tsaari, hävittäjänero, kommunistivallan sielu: Leninin kuolema Suomen poliittisessa lehdistössä vuonna 1924
• Lehtinen, Sami: ”Tilanne on kehittymässä aivan arveluttavaan suuntaan" : Vankikarkuruus vankeinhoidon haasteena ja yhteiskunnallisena uhkana eduskunnassa 1925–1932
• Korhonen, Tuukka: Oppikirjojen muuttuva suomalaisuus – nationalismista kohti suomettumista vuosina 1925–1978
• Klaavo, Elisa: Oppilasarviointia määrittämässä : Muutokset ja jatkuvuudet komiteanmietinnöissä ja opetussuunnitelmien perusteissa 1925-2020
• Rantataro, Saara: Mortgage loan markets and determination of mortgage interest rates in Finland 1926-1949
• Seestie, Peetu: Porvarien ja työväen onni : Onnen viiteryhmät Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä 1927–1930
• Tiilikainen, Tiina: Teosofi, kielenkääntäjä ja yhteisvapaamuurari Kyllikki Ignatius : Naisten toimijuus esoteerisissa liikkeissä 1900–luvun alun Suomessa
• Eteläniemi, Juha: Virkamies kaikkien kaverina: kanavanvartijan työ ja asema yhteisössä aikain saatossa
• Kaski, Anniina: ”Hyviksi ihmisiksi ja kunnollisiksi, lujaluonteisiksi kansalaisiksi” : Mielenterveyden merkitys lasten kasvatuksesta käydyssä keskustelussa Sielunterveysseuran lehdessä vuosina 1928–1939
• Salonen, Johanna: Kommunistista naiskuvaa edistämässä : Neuvostoliiton suomenkieliselle naisväestölle propagoitu kuva työläisnaisten lehdessä ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana
• Jokela, Maria: Maatalouskriisi vaikutti pitkin pitäjää : pakkohuutokaupat Ruoveden pitäjän Pohjaslahden kylässä vuosina 1929-1935
• Jääskeläinen, Jani: Kommunisminvastaisesta kansanvallanvastaiseksi liikkeeksi : Iisalmen alueen lehdistön suhtautuminen Lapuan liikkeeseen vuosina 1929–1930
• Heikkilä, Karl: Finlands första civiltjänstlag Lex Pekurinen : Arndt Pekurinen och vapenvägrarna i finländsk pressdebatt 1929–1931
• Ahola, Ella: Säröjä moraalisessa harmoniassa : Iris Uurron romaanin Ruumiin ikävä saama vastaanotto vuoden 1930 seksuaalimoraalisessa ilmapiirissä
• Hakala, Niko: Aseistakieltäytyjät miesideaalin vastakuvana : Suhtautuminen aseistakieltäytyjien mieheyteen poliittisessa lehdistössä Suomessa 1930-luvulla
• Sarapää, Jenni: Järki, tunteet ja mielikuvat: Aamulehden kuvallinen elintarvikemainonta 1930-luvulla
• Salokannel, Sakari: Purjeiden katveessa kasvaneet : Kokemuksia merenkulusta 1930-luvun Koivistolla
• Vääräniemi, Venla: ”Siitä, että sterilisoimistoimenpiteet ovat välttämättömät, ei kait voida olla eri mieltä” : steriloinnista käytyä keskustelua 1930-luvun sanoma- ja aikakauslehdissä
• Mäkelä, Hilla: Kouluradio kansallisena kasvattajana : Nationalismi ja Suomen kansallinen kertomus kouluradion historianopetuksessa 1930–40-luvuilla
• Illukka, Inka: Puhe älykkyyden mittana? : kuurojen opetus Suomessa vuosina 1930–1939
• Brander, Toni: ”Velhon lait iankaikkisesta iankaikkiseen” : Tattarisuon noitapiirin harjoittaman magian rakentuminen Helsingin tuomiokunnan välikäräjien pöytäkirjoissa vuonna 1932
• Eerola, Jussi: Ernesti Suolahti - valkokapinallinen : Etelä-Hämeen suojeluskunnat Lapuan liikkeen vallankumouskaartina Mäntsälän kapinassa 1932
• Roth, Melissa: Vieraan maan harhailijat : Ahokkaan perheen kirjeet Neuvostoliiton siirtolaisten kokemusten kuvaajina 1932–1936
• Lavonius, Jenny: Försvarna av hemmafronten : Finlands svenska Marthaförbunds minoritetsnationalistiska mobilisering och konstruktion av kvinnliga samhällsmedborgare 1932––1939
• Hautamäki, Eemil: Vastavoima ja viha : fasismin aate ja käytäntö Akateemisen Karjala-Seuran äänenkannattaja Suomen Heimon kirjoituksissa 1934–1939
Ollila, Aino: “Kummanko valitsee, naimisen ilon vaiko verokarhun” : perheettömien lisäveron käyttöönotto 1935
Koskivaara, Venla: Nykyajan naiset Hopeapeili-lehdessä 1936-1938
Wallin, Otto: Luonnonnautintoja ja isänmaan koskemattomia kuvia : Kansallispuistojen perustaminen ja niiden virkistyskäyttö osana suomalaista luonnonsuojelua vuosina 1938–1983

Toinen maailmansota ja siihen liittyvä

• Strandberg, Ella: När medlen helgar målen : Flottan och resurskampen i de hemliga krigsplanläggningarna för Åland 1936–39
• Nyström, Antonia: Finlandssvensk antifascism, äktfinsk fascism : Finlandssvenskt avståndstagande från fascism och äktfinska hot med utgångspunkt i Svenska dagen-tal 1938, 1939 och 1945
• Knutti, Sami: Uudet elämät sodan keskellä : Kriisin vaikutukset ihmisten ja synnytyssairaalan arkeen Tampereella 1938–1945
• Ojala, Matti: Eturintaman aseveljistä pyhän sodan paimeniksi: Helsingin Sanomien kuva sotilaspapistosta toisen maailmansodan aikana
• Isokangas, Katri: ”Kun ihmiset väsyvät sotauutisiin, he etsivät unohdusta elokuvasta” : sota ja suomalaiset elokuvat 1939–1943
• Puustjärvi, Petra: ”Valmiiksi – Ratsailta!” Suomen ratsuväen taktinen käyttö vuosina 1939–1944
• Leipälä, Veera: ”Mä tunnen olevani kuin sotapäällikkö” : sota-ajan ilmiöt Suomisen Olli -elokuvissa vuosina 1941–1945
• Ahonen, Teppo:  Talvisota brittiläisten ja yhdysvaltalaisten sotakirjeenvaihtajien sekä sanomalehdistön näkökulmasta
• Sipponen, Anna-Emilia: Sakkolasta Koppalaan: Karjalan lastenkotilasten sijoittamien talvi- ja jatkosodassa
• Heikkilä, Aimo: Tarkan ilmalaserkeilausaineiston käyttö toisen maailmansodan aikaisen harjoitusalueen tutkimuksessa Oulun Pyykösjärvellä
• Kuusela, Jesse: Palkkoihin, parakkeihin ja rakennustarpeisiin. Salpalinjan linnoitustyömaiden menot Kaakkois-Suomessa ja PohjoisKarjalassa 1940–1941
• Laakso, Mirka: Valkosuomalaiset vandaalit ja kapitalistiset kansansortajat : Viholliskuva Suomesta neuvostokarjalaisessa Totuus-lehdessä 1940–1942
• Tuominen, Emilia: Vapaaehtoisuuden paradoksi : pakotettu työ talkootyössä jatkosodassa 1941–1944
• Kinnunen, Mikko: Ystävyydestä yhteenottoihin : paikallisen väestön ja saksalaisten sotilaiden yhteiselo Kokkolassa vuosina 1941–1944
• Tyry, Mika: Sabotaasi-iskut Tampereella syyskuussa 1942
• Korpikoski, Ilari: Taivalkoski ja toinen maailmansota : Hyrynsalmi-Kuusamon kenttärata paikalliselämän mullistajana 1942–1944
• Niinimäki, Niina: Uuden edessä : evakkous ja evakon arki talvi- ja jatkosodassa karjalaislasten silmin 
• Ketola, Maro: Lääkitsemisen kahdet kasvot – Lääke- ja huumausaineiden käyttö jatkosodan aikana 
• Korpi, Esa: Historiallinen GIS tiedustelutoiminnan tutkimuksessa - Suomen maa- ja ilmavoimien muodostama vihollistilannekuva Kilpisjärven alueen saksalaisjoukoista Lapin sodassa 1944–1945
• Raki, Aino: ”Vallitsi pitkästä aikaa kuin pyhä-rauha ainakin” : sotapäiväkirjojen välittämä kuva taistelutoiminnan ulkopuolisesta arjesta jatkosodan sissipataljoonissa
• Österholm, Anton: Att bygga en bro mellan krigsfront och hemmafront: En studie om brevkorrespondensen mellan två makar under fortsättningskriget i Finland
• Koivulahti, Eeva: "Monet terveiset täältä korvesta" – Kirjeet ihmissuhteiden ylläpidon välineinä jatkosodassa: Vertaileva tapaustutkimus kahden sotilaan kirjeenvaihdosta kotirintamalle
• Kontkanen, Jenni: Talvi- ja jatkosodan psyykkinen vaikutus suomalaiseen perheeseen : Isä lasten kertomuksissa
• Patrikainen, Ida: ”Me syömme puuron puurona ja leivän leipänä” : siirtokarjalaisten ja pohjalaisten kohtaaminen evakuoinnin jälkeen ruokahistoriallisesta näkökulmasta
• Luoma, Lassi: Sotien jälkeinen asutustoiminta paikallisella tasolla : tapaustutkimus Pohjois-Satakunnan alueella vuosina 1945–1954 toimineesta maanlunastuslautakunnasta
• Ojala, Lotta: Vosuja vai uhrautuvaisia lottia? : Lotta Svärd Uuden Suomen ja Vapaan Sanan kirjoitteluissa vuosina 1950–1955
• Sutinen, Eemeli: "Alte Kameraden" : Memories of the wartime Relationship with Germany in post- war Finland
• Aaltonen, Miika: Historian representoinnin variaatioita: Talvisodan taustat suomalaisesta (1965) ja neuvostoliittolaisesta (1969) näkökulmasta

Sodan jälkeen

• Julkunen, Jaro: Ei-kenenkään-maasta lähiöseurakunnaksi. Kuopion Puijon alueen seurakunnallisen erillisyyden kehittyminen 1942-1979
• Suikkanen, Simo: Lapuanliike lukion historian oppikirjoissa 1943–2018
• Pirhonen, Lotta: Naisten vuoro kannatella Suomea : Naistenlehtien asettama naisten rooli alkoholismin sietäjinä jatkosodan jälkeisessä Suomessa
• Jokinen, Maija: Matkailun hyöty ja tärkeys: Kannanotot matkailualan puolesta 1944-1952
• Liimatta, Mathias: "Todellinen ja valheellinen isänmaallisuus” : Suomalaisten kommunistien kansallisuusaate vuosina 1944–1967
• Mäkiranta, Janne: Clarifying the air: Finnish air pollution experts and the international quest for safe air, 1940s-1970s
• Mäkeläinen, Ossi: Maanhankintalain säätäminen eduskunnassa 1945
• Järvinen, Henrik: ”Eräs poika heitti kiven Tornin seinään”: Ylioppilasoikeisto ry 1945–1946
• Martinmäki, Aleksi: “Ei viattoman veri vapise” : henkirikollisuus Vaasan läänissä toisen maailmansodan jälkeen: tekijät, tekotavat ja rangaistukset (1945–1950)
• Kotilainen, Kia: Standardi ja lobotomia: Lobotomian käyttöönottoon liittyvä moraalinen kysymys Pitkäniemen sairaalassa 1948
• Rouhiainen, Juuli: "Jos on otettu kuppi tahi kaksi" : Alkoholismia koskeva puhe Suomessa 1949—1965
• Sykkö, Mika: Eugeniikkalakiuudistus Suomessa 1950
• Sarin, Johanna: Aukusti Salon eugeeninen kasvatusajattelu sotien jälkeisessä Suomessa
Virta, Mikko: Salainen kanava länteen : Urho Kekkonen ja lännen tiedustelu kylmässä propagandasodassa
• Korkiakoski, Jenna: Asioilla Viialassa : Yksityisten palveluyritysten kenttä Viialassa 1950-luvulla
Öhman, Vilma: Raskausajan ideaalit ja ihanteet 1950−59 julkaistuissa suomalaisissa raskaus- ja äitiysoppaissa
Komulainen, Anna: Kainuulaisessa ruokapöydässä – Valokuvat ilmentämässä kainuulaista ruokakulttuuria vuosina 1950–1999
Väyrynen, Ida:  ”Se on omiaan pilaamaan kuuntelijoittemme musiikkimakua” - Yleisradion asettamat populaarimusiikin esitysrajoitukset 1950–1980
• Haponen, Ronja: Työttömät työhevoset : hevosen merkitykset aikalaisten keskustelussa ja kokemuksissa 1950–1980-luvuilla Suomessa
• Hemminki, Juhani: "There was nowhere to go but everywhere" : Jack Kerouac, On The Road ja beat-sukupolvi suomalaisessa lehdistössä 1950-60-luvuilla
• Juonela, Ilmari: ”Suomen kansa tuntee syvästi unkarilaisen veljeskansansa kanssa näinä sen kärsimysten ja koettelemusten päivinä”: Unkarin kansannousu 1956 suomalaisessa lehdistössä
• Haverinen, Heikki: ”Tulevaisuuden kansasta tehdään tasapäinen” : Peruskoulu-uudistuksen käsittely Suomen Kuvalehdessä 1958–1980

1960-luvulta alkaen

• Koskela-Issa, Saara: Vanhojen rakennusten purkamisen diskurssit Suomessa 1960-luvun lehtikirjoittelussa
• Lindsten, Sivi: Arkista ruokaa vai julkista terveyttä : Suomalaisten muuttuva käsitys terveellisestä ruokavaliosta Kotilieden sivuilla 1960- ja 1970-luvuilla 
Lehtola, Leevi: Mellunmäen suunnittelu ja rakentaminen osana 1960- ja 1970-lukujen lähiörakentamista Suomessa
• Koski, Vilhelmiina: Äitien tekemää ruokaa vai silmänruokaa? Ruumiillisuuden estetiikan ja tavaraestetiikan välinen suhde, siinä tapahtuvat muutokset sekä näiden muutoksien merkitys Kotiliesi-lehden elintarvikemainoksissa vuosina 1960–1975
• Salminen, Janette: Kirjastokäynnit muistitiedon valossa vuosina 1960–1984
• Tähtinen, Jaana: Liikunnan merkitykset Varkauden tehtaiden henkilöstölehdissä 1960-1990-luvuilla
• Venäläinen, Roosa: Kirjailijat äänessä : kirjailijuus, sukupolvet ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus radiohaastatteluissa 1960- ja 1980-luvuilla
• Ronkainen, Hanna: Kirjastonhoitajien ammatti-identiteetit ja niiden muutokset 1960-1980-luvuilla
• Jääskeläinen, Juuso: Ogeli vastaan peruskoulu : Suhtautuminen peruskoulu-uudistukseen Oulunkylän Yhteiskoulussa 1960–1980
• Partanen, Eeli: Seksuaalimoraali ja hallinta vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä 1960- ja 1970-luvuilla
• Berg, Jesper: Epäillystä ymmärretyksi: Neuvosto-Venäjä-kuva 1960- ja 1980-luvun lukion historian oppikirjoissa
Grönroos, Simo: Kauko Kare - Suomettumisen kriitikko : Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon perustajan toiminta Kekkosen ajan toisinajattelijana
• King, Roope: Kekkonen ja machiavellismi : tutkimus Kekkosen poliittiseen vallankäyttöön noottikriisin aikana machiavellisestä näkökulmasta
Poso, Eetu: ”Näyttää siltä, että meillä on Suomessa kilpaurheilun rinnalle kohoamassa joka miehen ja naisen kuntourheilu” : kuntoliikuntaa ja kilpaurheilua koskevat diskurssit Stadion-lehdessä 1963– 1980
Ojanperä, Juuso: ”Kyllä meilläkin on moraali tallella. Ei se loppunut teidän sukupolveenne” : Nuorten kokemus omien vanhempiensa sukupolven arvoista ja kasvatuksesta nuortenlehti Suosikissa vuosina 1963–1971
• Vuorenvirta, Christian: Finland and Operation Cyprus : The Finnish UN battalion in Cyprus in 1964 and 1974
• Laine, Anna: Vuoden 1965 syys- ja lokakuussa syntynyttä poliittisesti motivoitunutta koulu-uudistusta koskeva kirjoittelu viidessä Oulun alueella ilmestyneessä lehdessä
• Kokkonen, Henri: Meneviä miehiä ja passiivisia naisia vai päinvastoin? : Diskurssianalyysi suomalaisesta sukupuoliroolikeskustelusta vuosina 1965-1970
• Reinikainen, Iida: Suomen ja Neuvostoliiton välinen rajavesistöyhteistyö suomalais-venäläisessä rajavesistökomissiossa 1966–1991
• Svinhufvud, Anna: Radikaalin sukupuolirooli-ideologian esiinmarssi : Yhdistys 9 sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä 1966–1970
• Toivio, Kati: Julkiseksi. Seksuaalisuutta koskeva keskustelu kirkollisessa lehdistössä vuosina 1966–1973
• Pekkarinen, Aarne: UNESCO:n Itä-Länsi-projektin teemat vuoden 1966 Jyväskylän kesässä
• Kuismin, Ville: Oulun kuuma kesä - Julkinen keskustelu Oulun profeettamellakoista kesällä 1967
• Körkkö, Emilia: Hymylehti puhuu (homo)asiat halki : keskustelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä Hymylehdessä vuosina 1967–1975
Piittala, Johannes: Lähi-itä tulessa taas : vuosien 1967 ja 1973 Lähi-idän konfliktien käsittelyä suomalaisessa lehdistössä
• Laukkanen, Laura: Imatran Impi -monumentin tilausprosessi 1967–1972 : Toimijoita ja neuvotteluita 
• Herva, Jenna: ”Suvaitkaa suvaita” : Marraskuun liikkeen näkemykset Suomen mielenterveyspolitiikkaan vuosina 1967–1972
• Vähäkangas, Emmi: ”Raittiutta ei edistetä maassa kielloin ja säännöksin” : Pyhäjokilaaksossa ilmestyneiden lehtien suhtautuminen keskioluen vapauttamiseen ja alkoholiin vuosina 1967–1969
• Bildjuschkin, Emmi: Yhteiskuntapelin ässäkortit : Muistitietotutkimus vuosien 1967–1979 teinitoiminnan kerryttämästä yhteiskunnallisesta pääomasta ja sen merkityksestä teinien myöhemmässä elämässä
• Tuomanen, Eeva: Vuosi vuodelta eteenpäin Suomen romanien asuntokysymys Kotitiellä ja Romano Boodos sanomalehdissä vuosina 1969–1975
Ääri, Helinä: Broilerikulttuuri : lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019
• Suomalainen, Jaakko: Lännenelokuvasta tähtien sotaan: Yhdysvaltalaisten elokuvien toiminta, lajityypit ja katsojasuosio 1970-luvun Suomessa
• Nieminen, Susanna: Henkilöhaastatteluiden kehystäminen Suomen Kuvalehdessä 1970-luvulla
• Tikka, Iina: Valoilmiöiden häikäisemät : Ihmiset ufohavaintojen takana Suomessa 1970-luvulla
• Leinonen, Jaakko: Poliittisen laululiikkeen rakentama sosialismi 1970-1974: Agit Prop -kvartetin ja KOM-teatterin tekstit ideologian rakentajina ja työväenkulttuurin ilmentäjinä
• Niiranen, Mari: Työväen vastapuhetta valkoisessa Suomessa. : Rotu- ja rasismidiskurssi Uusi Nainen -lehdessä 1970- ja 1980-luvuilla.
Koponen, Anette: Opettajan oppaiden rakenteiden ja pedagogiikkojen vertailua 1970- ja 2010-luvulla viidennen luokan historian opetuksessa
• Ossa, Maria: "Siellä oli ainakin yks lesbo" : Helsingin lesboyhteisöön osallistuminen 1970–1980-luvulla
• Holopainen, Jaakko: Kirjoituksia uppoavasta puolueesta : Päivän Sanomien kirjoittelu Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton toiminnan hiipumisesta 1970–1972
• Holappa, Merja: Ympäristötietoisuus ja kestävä kehitys käsityölehdissä 1974-2020
• Kettunen, Pauli S. Konsensuksen rakentajat : Elinkeinoelämän valtuuskunnan suhde Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen 1975–1979
• Julin, Seija: Koettu, eletty ja kiistelty : vuonna 1977 puretun Lahden vanhan puukirkon kulttuuriset merkitykset
• Aho, Matias: Puolueettomuus uhattuna? : Neuvostoliiton puolustusministerin vuoden 1978 ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista Suomen tiedustelupalvelun päällikön Raimo Heiskasen silmin

Muistaminen

• Pirhonen, Lotta: Kansanvihollisten lapset : Stalinin vainot suomalaislasten ja heidän sukujensa muistoissa
Reuter, Anni: Inkerinsuomalaisten karkotus, hajaannus ja vastarinta Stalinin ajan Neuvostoliitossa aikalaiskirjeiden ja muistitiedon valossa
Hästbacka, Veli-Martin. ”Kaikkihan siellä oli tuttuja ja ullavalaisia” : muistitietotutkimus Ullavan Ruotsin siirtolaisten kokemuksista siirtolaisina ja paluumuuttajina
Peltola Jenni: Ovelat ketut, arat jänikset, vihollissudet ja viimeiset karhutEläimet muisteltuina toimijoina metsästysaiheisessa postikyselyaineistossa

2020. Anne Pietarinen, Helsingin kaupunginmuseo

Muurarin tyttärenpojan sukuesityksestä

Martti Olavi
Rapola (1891-1972)
 Kuva: HYn opettaja-
matrikkeli

Martti Rapolan kirja Koivunporras, ainakin uudistettuna painoksena vuodelta 1969, on erinomainen esimerkki siitä, ettei sukuhistoriaa tarvitse kirjoittaa tylsästi ja kuivasti. Suosittelen tutustumista ja yritän pitää itsekin mielessä Rapolan otteen.

Kirjan keskiössä on Rapolan isä, mutta tapani mukaan takerruin marginaaliin eli äidin isään Erik Sebulon Jaeckell, jonka Rapola esittelee helsinkiläisenä muurarina, joka "oli nuorena tyhjäkätenä muuttanut syntymäpitäjästään Mäntsälästä pääkaupunkiin rengiksi ja tällöin jostakin syystä omaksunut itselleen oudolta kaikuvan sukunimen". "Hän oli karkeista aineksista, Mäntsälän Hirvihaaran mökkikulmalta, eikä hänen kohdallaan kirkonkirjoissa puhuttu isästä mitään". Vaimonsa Serafia Matintytär oli "asikkalaisen pieneläjän tytär". (s. 136-137, 167)

Heidän tyttärensä eli Rapolan äiti Maria Josefina (Maiju) kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun kurssin ja päätyi vuonna 1882 Sääksmäen Voipaalaan kotiopettajaksi. Palattuaan Helsinkiin hän meni "B. F. Godenhjelmin kouluun, Suomalaiseen jatko-opistoon, josta hän pääsi kaksi vuotta myöhemmin valmiina suomen, saksan ja ranskan opettajattarena erittäin kiitettävin mainesanoin" ja sai "suomen ja saksan kielten opettajattaren viran Hämeenlinnan tyttökoulussa" (s. 137, 139-140). Emmi-sisarensa kävi Helsingin kauppakoulun, josta valmistui keväällä 1885 ja teki sitten uran Hankkijassa (Suomen nainen 7/1916). Pikkusisko Jenni teki pitkän uran Otavan kassanhoitajana (Otavainen 2/1917). 

Avioiduttuaan vuonna 1887 Maiju muutti Frans-aviomiehensä kanssa vanhempiensa yläkertaan "Helsingissä Bulevardin 19:nnessä pihan perällä olevassa kivirakennuksessa" (s. 166). Maijun perhettä Rapola kuvaa toistuvasti köyhäksi. Erik Sebulon Jaeckell "oli ilon ja fantasian mies, mielikuvitusta oli omiaan kiihottamaan hänen heikko näkönsä, voisipa sanoa puolittainen sokeutensa. Frans saattoi viettää pitkät tuokiot lukien vanhukselle (tosin tämäkin ukko v. 1887 oli vasta 56-vuotias) kirjallisuuden klassillia seikkailukertomuksia tai historiallisia romaaneja. Helsinkiläinen muurari osasi myös sen verran ruotsia, että lukemista voitiin valita varsin vapaasti." (s. 171)

Pienikin kuvaus on rikkaampi kuin Jaeckellin Geni-profiili, jossa on lisätietona ainoastaan linkki perukirjaan, joka on yhden painetun sivun lomake varattomia pesiä varten. Rapolan käsitys köyhyydestä oli siis varmaankin oikea. Ja on ihan kunnioitettavaa, ettei Rapola lähtenyt arvuuttelemaan puuttuvan isän mahdollista yhteyttä aatelin liepeillä olevaan Jaeckell-sukuun. Olennaisimpana sukuhistoriassa voikin pitää tyttärien kouluttamista, jonka olisin toivonut näkyvän Geni-profiileissaankin.   

Historien om Sverige - vuoteen 1560

Ruotsin television suursarja Historien om Sverige yllätti yli kuukauden tauolla, joten kokoan tähän asti nähtyjen viiden jakson arviot yhteen FB-päivityksistäni. Sarjaa voi katsoa Suomessakin SVT Play:ssä. Sieltä löytyy myös lapsille tehty versio, jota en ole vielä vilkaissut.

Kuvakaappaus
kakkosjaksosta

5.11.2023 Historien om Sverige on alkanut... kivikaudelta. Ihonvärillä on narratiivissa 13 minuutin kohdalla inan suuri merkitys.

12.11.2023 Ahaa, pronssikaudella ruotsalaiset miehet näyttää jo "ruotsalaisilta" ja tuo ulkomailta naisia. (SVT:n Historien om Sverige, 2. jakso loppuu vuoteen 500 jaa.)

19.11.2023 Jasså, Historien om Sverige pääsi viikinkiajalle, ja johan tulee mielenkiintoista viestintää jo kohdassa 8:50. Alla näkyvä kartta esitettiin otsikon "600-talet" jälkeen, kun samalla sanottiin "Sverige är inte vid den här tiden ett land som den är i dag; det är en massa småriken som styrs av olika släkter och småkungar." Tässä toteamuksessahan ei ole suurempaa ongelmaa, mutta mitä halutaan viestittää yhdistämällä se karttaan, jossa on asutuskeskittymiä nykyisessä Norjassa, Tanskassa ja Suomessa?

26.11.2023 Historien om Sverige saavutti tämän päivän jaksossa 1300-luvun lopun. Aivan kuten edellisessä vastaavassa produktiossa, jonka DVD:t ovat hyllyssäni, pyhimykset Helena ja Birgitta saivat runsaasti ruutuaikaa. Rautateollisuuden alku nostettiin myös reippaasti esiin. Suomi liittyi Ruotsiin NATO-henkisesti: alkoi Novgorodin pelossa maksaa ilolla veroja Ruotsiin. Luoteis-Viron kolonisaatiosta tai sinne tehdyistä "ristiretkistä' ei sanottu mitään.
Oudointa: huntujen alta esillä roikkuvat letit. Myös leskivaimolla.

Tässä kohtaa tuttavat kiinnostuivat. Yksi kysyi, että oliko Pohjois-Ruotsi ollut mitenkään esillä. Vastasin "Ei."

Keskiajan elävöitystä harrastava historiantutkija puolestaan huomautti, että "Huntujen alta roikkuvat lettitötteröt on kuuminta 1300-1400-lukujen taitteen muotia! Näitä näkee etenkin länsieurooppalaisissa ja englantilaisissa lähteissä." Hain jaksosta pikaisesti yhden leikkeen ja kirjoitin "Ahaa, mutta nämä ruotsalaiset a) elivät 1300-luvun alkupuolta ja b) roikottivat ihan tavallisia lettejä.." Sain kuittauksen "aa no tää on kyllä väärin!"

Kuunnellessani Hallands museumin kolmosjaksosta tallentamaa keskustelua selvisi, että jäi huomaamatta pukeutumissynti, joka olisi pitänyt tunnistaa: neulottu hartiahuivi!

3.12.2023 Historien on Sverige päät(t)yi tänään vuoteen 1560 ja jatkuu vasta ensi vuonna. Viidennen jakson korvia särkevin kohta oli "ett land, ett språk" -hehkutus raamatun ruotsinnoksen yhteydessä. Suomennoksesta ei tietenkään puhuttu mitään. Lisäksi, jos oli maininta vuoden 1524 päätöksestä julistaa "asumattomat" maat kruunun omaisuudeksi, niin moinen meni korvieni ohi. Karttakuvia vuoden 1361 jälkeen en huomannut ollenkaan.

Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen Alexander Lauraeus kirjoitti papintodistuksen 15.9.1764 porvari Michael Dalinille (s. ~1721 Paimio) ja 27.9.1764 piika Brita Blomille (s. ~1741 Turku). Molemmat lähtivät Tukholmaan, jonka suomalaisessa seurakunnassa he yhdessä hakivat 24.11.1764 kuulutuksia avioliitolle, jota olivat takaamassa kaksi kirjoitustaidotonta merimiestä. 

Vielä Turun suomalaisen seurakunnan rippikirjassa 1753-1760 (32 Björn) Michael Dalin oli kaupunginpalvelija. Dahlströmin kortistoon kopioidun tiedon mukaan hän haki syksyllä 1762 porvarisoikeuksia Turussa. Hän oli palvellut kauppias Schultzia 3 vuotta, vuoden kamreeri Krookia, vuoden professori Hasselia ja oli jo yhdeksättä vuotta kaupunginpalvelijana. Hakemus hyväksyttiin.

Avioliiton solmimisen jälkeen Michael ja Brita myivät vuonna 1765 yhteisymmärryksessä Turun kirkkokorttelin tontin 174 Ryssänmäeltä kirvesmies Simon Uskelinille (Dahlström, Dahlström, Dahlström). Vaikuttaa todennäköiseltä, että tontti oli Britan saamaa perintöä, mutta Dahlströmin kortistosta ei löydy valmista tietoa helposti.

Seuraavina vuosina Michael ja Brita asuivat Tukholmassa. Siellä heille syntyivät tyttäret Brita Ulrica 21.6.1769 ja Anna Catharina 23.7.1771. Molempien kasteissa Michael Dalin on merkitty kirvesmieheksi. Perheen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.