Kun alkuvuodesta verkkoon avautui Museoviraston arkistokanta ja digitoitua materiaalia, tuttavani oli innoissaan: "täältähän löytyy vaikka mitä". Omat hakuni toivat esiin Kulttuuriympäristöportaalista tuttuja dokumentteja ja olo oli pettymys. Monia muita tunteita heräsi, kun käytin useita tunteja järjestelmälliseen kansioiden avaukseen.
"Rakennetun ympäristön tutkimukset kunnittain: Helsinki" -kahlauksesta jäi käteen Arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten luettelo (1972), Helsingin I kaupunginosa. Kortteleiden 30 (Leijona) ja 31 (Sarvikuono) rakennushistoria ja -inventointi (1973), Helsingin vanha kaupunginosa, rakennushistoria ja nykyasun inventointi (1973-75), Ruoholahden sadan markan villat (1976), Helsingin vanhan kaupunginosan asemakaavan muutos. Rakennushistoria (1976), Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kemian laboratorio- ja museorakennus Helsingissä (1981), Aleksanterinkatu 4-6-8-10, rakennus- ja käyttöhistoria (1985), Merellisen Helsingin rakennettu ympäristö 1808 - 1987 (1986-1987), Kasarmintori, sen historia ja toritila (1987), Tommi Lindhin lisensiaattitutkimus Töölöläisfunktionalismin 4 vaihetta (2002), Svenska Teatern. Rakennushistoriaselvitys ja väritutkimus (2008). Muutamasta muusta mielenkiintoisesta nimekkeestä tiedosto oli näkymättömissä, mutta rajoitussyytä ei oltu kirjattu systeemiin yksiselitteisesti.
Osiossa "Kansatieteelliset käsikirjoitukset ja muu aineisto numerojärjestyksessä" rajausperusteet olivat selvemmin esillä ja olivat lähes yhtä mielenkiintoisia kuin itse arkistoaineisto. Esimerkiksi vuoteen 1929 ajoitettu Julius Lehmuksen selvityksen "Kokemäenjoen kalastuksesta yleensä ja lohi- ja siikakalastuksesta erittäin" näyttörajoitus perustui tekijänoikeuksiin. Kyseessä lienee vuonna 1880 syntynyt Jooseppi Julius Lehmus, jonka kuolinvuotta ei ole kädenkäänteessä saatavilla. (Oli elossa vielä vuonna 1937.) Onko selvitystyö tehty Museovirastossa? Jokaisesta käsikirjoituksesta? Tavalla, joka mahdollistaa automaattisen avauksen, kun 70 vuotta on kulunut?
Käsityöhön viittaa se, että Asikkalassa vuonna 1934 Hämäläisen osakunnan projektin kahdeksasta työstä ainoastaan sodassa kuolleen Esa Kahilan Piirteitä Asikkalan kyläelämästä on auki. Lievää ylivarovaisuutta osoittaa vuonna 1891 Suomen Muinaismuistoyhdistykselle otsikolla "Oeconomia" lähetettyjen sääenteiden, lääkeresepttien yms. peittäminen tekijänoikeuteen vedoten.
Elämäkerran Matti Skyttä, kuuluisa metsästäjä Humppilasta lienee kirjoittanut humppilalainen Paavo Valfrid Nuutila, joka kuolemasta jouluaattona 1954 on yli 70 vuotta. Tosin tämänkin korjaamisen jälkeen tiedosto todennäköisesti jäisi näkymättömiin, sillä Museovirastolla on hyvin laaja ymmärrys henkilötiedoista, jotka voimassa olevan lain puitteissa kuuluvat vain eläville. Henkilötietoihin vedoten on salattu muun muassa
- Asiakirjoista jäljennettyjä tietoja 1700- ja 1800-lukujen kansanpuvuista
- Antero Pelkonen: Tuomiokirjoista poimittuja tietoja kansanpuvuista vuosilta 1626-1749
- Antero Pelkonen: Tuomiokirjoista poimittuja tietoja kalastuksesta ja metsästyksestä 1600- ja 1700-luvuilta
- Antero Pelkonen: Savon tuomiokirjoista v:lta 1633-1749 poimittuja tietoja rakennuksista
- Antero Pelkonen: Tuomiokirjoista poimittuja tietoja kulkuneuvoista, silloista, teistä, majataloista ym. 1600- ja 1700-luvuillta.
- Erkki Tiesmaa: Kainuulaista talouskalustoa 1700-luvulla perunkirjoitusluetteloiden mukaan