Miesten kanssa epäonninen Maria

Somerniemen rippikirjassa 1741-1746 Keltiäisen Kossassa Grels Jeremiasson Wenströmiltä (s. 1719) puuttuu kaikki lukutaitomerkinnät, joiden paikalle on yksinkertaisesti kirjoitettu "förrymt" eli karannut. Vaimonsa Maria Hindricsdotter (s. 9.3.1716) on puolestaan käynyt lähes joka vuosi kolme kertaa ehtoollisella eli on pysynyt paikallaan.  

Seuraavalla vuosivälillä 1755-1761 Maria on Keltiäisen Nikulan sivulla, mutta kohdallaan on muuttomerkintä vuonna 1757. Sen tausta näkyy Turun tuomiokapitulin saamassa kuninkaallisessa kirjeessä, joka oli päivätty 22.6.1757 (E I 8:229-230). Tekstistä käy ilmi, että Marian mies Grels oli ollut sotilas Uudenmaan jalkaväkirykmentissä. Hattujen sodan aikana rykmentti vietiin Venäjän miehityksen alta Ruotsiin vuonna 1743 eikä mies sittemmin palannut eikä antanut mitään elonmerkkiä itsestään.

Kun Maria oli synnyttänyt lapsen ilmiselvästi avioliittonsa ulkopuolella, tilanteelle oli aika tehdä jotain. Kuninkaallinen kirje tuomiokapitulille oli myönteinen vastaus uuden avioliiton lupa-anomukseen. Pidempään aikailematta Somerniemellä vihittiin 23.10.1757 Marian kanssa leski Thomas Jöransson Tammelan Liesjärveltä.

Uusi avioliitto päättyi Tuomaksen kuolemaan jo vuoden 1759 alkaessa.

Palkittuja opettajia vuonna 1904

"Maria Sandström, työmiehen vaimo Kruununkylästä, synt. 1822. Perheen äidin ja kutojatoimensa ohella hän on 40 vuoden ajan pitänyt yksityistä koulua, jossa on antanut lukutaidon ensimäisiä alkeita. Leskeksi jouduttuaan 40 vuoden ikäisenä hän ryhtyi tähän toimeen, ja jatkaa sitä vieläkin muutamia kuukausia joka vuosi. Muuta palkkaa ei hän ole siitä saanut kuin lasten kuukausimaksut. Hän on toisissa naimisissa mutta on köyhissä oloissa."

Ilmeisesti kysessä torpparin tytär Maria Johansdotter, joka meni Kruunupyyssä 19.3.1848 Sandbackan tai Skepparnabban mäkitupalaisen Eric Hanssonin kanssa. Lapsen kasteen yhteydessä vuonna 1850 mies oli suutari Kokkolassa.

"Kaisa Mustiaisluoma, torpparinleski Parkanosta, synt. 1822. Kahdeksan vuotiaana orpotyttönä sai opetusta luvussa ja pari vuotta sen jälkeen alkoi itse opettaa tätä taitoa muille, osaksi Parkanossa, osaksi Ikaalisissa, missä hän eli 12:sta ikävuodestaan naimisiin joutumiseensa saakka. Opetuksestaan hän sai erittäin kiittäviä arvosteluja varsinkin papistolta, ollen paikkakunnalla halutuimpia ja usein ainoa lastenopettaja. Vaikka hän oli köyhä, opetti hän kuitenkin köyhäin lapsille aakkosia usein ilmaiseksi."

Mustiasluoman torppa on rippikirjoissa useimmiten Mustiainen. Siellä 1800-luvun lopussa asuava Kaisa Jacobsdotter oli syntynyt Ikaalisissa 23.11.1822 Jacob Thomasson Punapään tyttäreksi. Avioliitto toi Kaisan Mustiaisiin vuonna 1858. (RK Ikaalinen 1822-1829, RK Parkano 1857-1863, 1863-1870, 1871-1880 , 1881-1890 s. 548, 1891-1900 s. 713)

"Eva Maria Alopaeus, leski Orimattilan pitäjän Niemen kylässä, synt.1824, on 24:stä ikävuodestaan opettanut mainitussa kylässä paikkakunnan lapsille lukemisen ensimäisiä alkeita. Hän nauttii tosi kristillisen vaatimattoman ja auttavaisen mielenlaatunsa vuoksi suurta kunnioitusta naapuriensa ja pitäjäläistensä keskuudessa."

Orimattilan kappalaisen Johan Adolf Alopaeuksen (1817-1899) sukulainen? 

"Adonika Eevantytär Somerniemen Oinasjärven kylässä, synt. 1827, on 42 vuoden ajan opettanut lapsia lukemaan ja kristillisyyttä tuntemaan. Nyt on vanhus jo kovin riutunut, mutta siitä huolimatta hän vielä viime kesänä vanhaan tapaansa lapsille opin alkeita jakeli."

Tekstilainaukset: Suomalainen Wirallinen Lehti 15.1.1904
Tunnelmakuva: Kaarlo Karin piirros. Tuulispää 18.9.1903
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto