Viipurissa ja Imatralla 1839

Pyterlahden kaivoksilta ranskalaisryhmä päätyi luonnollisesti Viipuriin, josta julkaistiin aikanaan kolme painokuvaa.

Museovirasto, CC BY 4.0

Museovirasto, CC BY 4.0

Museovirasto, CC BY 4.0

Nykyrajoin ja tein tuntuu oudolta, että kuva Imatrankoskesta tulee vasta Viipurin jälkeen, mutta varmaankin tuolloin kulku oli helpointa Viipurista käsin ja kuvien järjestys seuraa matkan kulkua.

Museovirasto, CC BY 4.0

Haminan ohi Pyterlahteen 1839

Frugårdista matka jatkui Haminaan. Tai ainakin sen ohi.

Museovirasto, CC BY 4.0

Selvä pysäys on tehty 18.11.1839 Pyterlahden louhoksella, jossa oli loppusuoralla pylväs, joka edelleen seisoo omalla painollaan Talvipalatsin vieressä Pietarissa.

Museovirasto, CC BY 4.0

Museovirasto, CC BY 4.0

Frugårdissa 1839

Mäntsälän Frugårdista on niin monta kuvaa, että kohti itää matkaavien miesten luulisi viettäneen kartanolla ainakin yhden yön.

Museovirasto, CC BY 4.0

Paholaisen (!) silta lähellä Frugårdia

Museovirasto, CC BY 4.0

Edelliset painokuvat perustuvat Lauvergnen originaaleihin töihin. Kuka mahtoi olla kansanpukuja tallentanut Mayer? Pukujakin kiinnostavampaa on tulisijan mataluus. Tästä aiheesta kun olisi enemmän todistusaineistoa...

Museovirasto, CC BY 4.0

Porvoosta Kymijoelle 1839

Seuraamamme ranskalaistrio pysähtyi Helsingin jälkeen jo Porvoossa, josta julkaistiin aikanaan kaksi kuvaa lähes samasta kulmasta.

Museovirasto, CC BY 4.0

Museovirasto, CC BY 4.0

Tässä kaupungissa oli tehtävää myös ryhmän muotokuvaajalle Giraud, joka ikuisti J. L. Runebergin.

Museovirasto, CC BY 4.0

Porvoossa sanomalehdessä oli kansainvälisille vieraille enemmän palstatilaa kuin Helsingissä. Borgå Tidning kertoi 20.11.1839, että miehet olivat edellisenä viikkona olleet kaupungissa neljä päivää. Yhteinen kieli löydettiin latinasta ja kaikki ovat varmasti ymmärtäneet kuvat, joita pääsivät katsomaan. Kuten arvata saattaa niitä oli enemmän kuin mitä aikanaan painettiin eli

porträter af Hällström, Runeberg, Nordenskjöld m. fl., af ett par Österbottniska och Nyländska Skönheter samt af bondfolk från flera trakter, en skön panorama af Helsingfors jemte vyer af Uleåborg, Tammerfors, Kyrö fall, Nokia fors, Halkis fors i Borgnäs, vår goda stad Borgå, sedd från särskilda sidor, och många andra orter.

Loviisasta kuva on piirretty kaukaa, joten pysähdys oli varmaankin lyhyempi.

Kansallisgalleria

Seuraava kuva kirjassa on Högfors, jonka Museovirasto on tulkinnut reittiin sopivaksi Kymijoen Korkeakoskeksi.

Museovirasto, CC BY 4.0

Helsinki 1839

Hämeenlinnasta ranskalaiset matkailijat luonnollisesti päätyivät Helsinkiin, jonka sanomalehti Helsingfors Tidningar jälkijättöisesti 30.10.1839 kertoi miesten olleen kaupungissa edellisen viikon lopulla ja yöpyneen mamselli Wahlundilla. Wahlundin samana vuonna valmistuneesta Kaisaniemen ravintolasta ranskalaiset eivät piirtäneet kuvaa, joten oheen täydennys vuodelta 1866 (Frans Oscar Liewendahl, HKM, CC BY 4.0)

Helsingistä julkaistiin myöhemmin kolme painokuvaa. Vuonna 1839 kaupungin kirkon rakennustyöt olivat vielä kesken ja minusta näyttää siltä, että Lauvergne on arvioinut tornin myöhemmän muodon hieman väärin. Tai ehkä vierauden tunne johtuu puuttuvista nurkkarakenteosta.

Pitkältäsillalta

Museovirasto, CC BY 4.0

Katajanokalta

Kansallisgalleria

ja Tähtitorninmäeltä (Helsingin kaupunginmuseon mukaan "Taustalla Pohjoisesplanadin talorivi ja sen takaa kohoava Nikolainkirkko ja vielä purkamaton Ulrika Eleonoran kirkon kellotorni.")

Museovirasto, CC BY 4.0

Lisäksi vielä kuva Viaporista, jota ulkomaalaiset eivät ehkä saaneet lähemmäs mennä.

Museovirasto, CC BY 4.0

Hämeenkyröstä Hämeenlinnaan 1839

Säilyneiden ja julkaistujen kuvien perusteella ranskalaismiehet Gaimard, Giraud ja Lauvergne pysähtyivät ainakin Hämeenkyrössä, josta tallennettiin Kyrön kylä

Museovirasto, CC BY 4.0

ja Kyröskoski

Museovirasto, CC BY 4.0

Matka jatkui Tampereelle, jossa tehtaiden

Museovirasto, CC BY 4.0

ohella kuvattiin Thermopylai, joka tulee ilmeisesti loppuelämäni yhdistymään rosvo Lindiin.

Kansallisgalleria

Tampereen jäätyä taakse edessä oli Hämeenlinna

Museovirasto, CC BY 4.0

Tutkimusmatka Suomeen vuonna 1839

Ranskan kuningas Ludvig Filip lähetti vuonna 1838 pohjoiseen taiteilijoiden ja tutkijoiden ryhmän, joka aikanaan julkaisi moniosaisen raportin, josta Kansalliskirjastomme on digitoinut osat

Voyages de la Commission scientifique du Nord en Scandinavie, en Laponie, au Spitzberg et aux Feröe pendant les années 1838, 1839 et 1840 sur la corvette la Recherche, commandée par M. Fabvre
1, Aurores boréales
2, Géologie, minéralogie, métallurgie et chimie
3, Géologie, minéralogie et métallurgie
4, 1, Géographie physique, geographie botanique, botanique et physiologie
4, 2, Géographie physique, geographie botanique, botanique et physiologie
5, Histoire de la Scandinavie
6, Littérature scandinave
7, 1, Magnétisme terrestre
7, 2, Magnétisme terrestre
7, 3, Magnétisme terrestre
8, 1, Météorologie
8, 2, Météorologie
8, 3, Météorologie
9, 1, Relation du voyage
9, 2, Relation du voyage

Näistä viimeisen sivulta 355 selviää, että ryhmästä kolme miestä lähti vuoden 1839 lopulla Suomen läpi Venäjälle.

Gaimard. Wikimedia

Trioa johti koko matkan johtaja Joseph Paul Gaimard, josta suomenkielinen Wikipediakin osaa kertoa perusasiat. Oli m.m. kiertänyt maapallon kahdesti ennen tätä matkaa. Sebastien Charles Giraud oli erikoistunut muotokuvien ikuistamiseen. Hammerfestissa 28.8.1839 retkikuntaan liittynyt Barthélemy Lauvergne puolestaan maisemiin.

Valitettavasti yksikään heistä ei kirjoittanut edellä esitettyyn julkaisuun sopivaa kuvausta matkastaan, mutta onneksi siitä on edes kuvia, jotka painettiin erillisiin kirjoihin. Ne eivät ole mielestäni Suomessa olleet kulumiseen asti esillä, joten julkaisen ne tällä viikolla blogin sarjana ja virtuaalisena matkana Suomeen vuoden 1839 lopulla.

Trion matka alkoi suunnilleen Oulusta, jota julkaisuun pääsi edustamaan Gustava. Hihoistaan päätelleen ei ole kaupungin eikä seudun köyhin nuori nainen.

Wikimedia 

Ensimmäinen maisemakuva julkaisussa on Tulijoen kylästä 18.10.1839.

Museovirasto CC BY 4.0

Museovirasto on tarkentanut Tulijoen paikkaa sanoilla Liedenpohja ja Virrat. Jos tämä pitää paikkansa, kuvat eivät ole kirjassa kronologisessa järjestyksessä, sillä seuraavana on Uusikaarlepyy, joka on tullut vastaan Oulusta rantatietä seuraten kauan ennen Liedenpohjaa.

Kansallisgalleria