Sisaret hukassa 1800-luvun alkaessa

1) Mustasaaren Smedsbyssä syntynyt ja Vaasassa pitkään palveluksessa ollut Brita Helena Ståhlberg kuoli 27.10.1803 naimattomana ja lapsettomana. Ståhlbergilta jäi jotain omaisuutta ja perillisiksi tiedettiin veljensä Matts ja sisarensa Maria Johansdotter. Ongelmana oli se, että Maria oli parikymmentä vuotta aiemmin mennyt Vaasassa naimisiin eikä miehestä muistettu kuin etunimi Matts ja kuskin ammatti. Pari oli muuttanut "Ruotsin" puolelle eikä heistä oltu kuultu sittemmin mitään. Asian selvittämiseksi piti siis laittaa lehteen ilmoitus, jonka Inrikes Tidningar julkaisi 27.3.1804.

2) Nousiaisten Alikylän sotilas Mats Joachimssonin perheessä on vuonna 1752 aloitetussa rippikirjassa vedetty yli tyttäret Agneta (s. 1744?), Walborg (s. 1746), Brita (s. 7.1.1748), Maria (s. 14.1.1752) ja Lisa (s. 1742). Ylitsevetämättömäksi jäi vain Anna (s. 3.12.1752). Valborg oletettiin päätyneen Ruotsiin, sillä joku sisaristaan jätti ilmoituksen, joka Inrikes Tidningarissa julkaistiin 16.9.1806.

Orpo esiäitini sai vanhemmat

Alkuvuodesta alustin Anna Kuisminin emännöimässä salonki/lukupiirissä kirjallisesti kunnostautuneesta mummoni isoisästä J. A. Hohenthalista. Tarkoituksenani oli tuoda esiin ajatus kirjallisen kulttuurin periytymisestä, joten piti palauttaa mieleen edellisten polvien vaiheita, joita en kirjani Oksa Hohenthalien sukupuussa (2007) valmistuttua ollut miettinyt.

Niinpä tuli yllätyksenä, että niinkin myöhään kuin vuonna 1762 syntynyt esiäitini Elsa Elisabet Malmström oli tiedostoissani vanhemmitta. Missähän on mättänyt? Seitsemän vuotta sitten hutkiessani olen ehkä jättänyt tuolloin vielä hankalilla rullilla olleet rippikirjat tarkistamatta? Tai vaan kopsannut Pauli Sillanpään kirjan Ahlbäckin suku : maanmittarin jälkeläisiä Korsholmasta ja Vetelinjokilaaksosta tietoja?

Aina voi yrittää uudestaan puhtaalta pöydältä. Eli vanhoihin tiedostoihin vilkaisematta HisKiin tallennettujen tietojen mukaan Mustasaaressa vihittiin 29.10.1792 "Bataill:predik: herr Nils Joh: Ahlbäck" Smedsbystä ja "J: Elsa Lisa Malmström". Alkuperäinen merkintä ei tarjoa muuta lisätietoa, kuin sen, että morsiamella ei ollut kruunua. Se olisi ollut selvää HisKistä kerätyistä kasteistakin.

Cath: Elisab: s. 24.11.1792 Mustasaari (Smedsby)
Carl Johan s. 14.4.1794 Kokkola
Nils Johan s.  8.6.1796 Kokkolan msrk (Nervilä)
Anton August s. 20.1.1798 Kokkola
Carolina Antonetta s. 14.4.1800 Kokkola
Maria Charlotta s. 13.9.1801 Kokkolan msrk
Conrad August s. 5.11.1803 Kokkola

Esikoisen kummeina on isän sukulaisia eli ei johtolankoja äidin juurille. Niitä ei tarjoa myöskään rippikirjan sivu, jolle Elsa Elisabet ilmaantuu kuin tyhjästä. Tosin jossain suhteellisen lähellä hänen on pitänyt olla 8 kuukautta ennen avioliiton solmimista. Ellei pappismiestä ole suostuteltu pelastamaan neitoa pulasta. (Mikä leikkaisi Ahlbäckit sukupuustani, sillä olen nimenomaan Kaisa Lisan jälkeläinen.)

Vanhimman pojan on kastanut itse Anders Chydenius, mutta Malmströmejä ei kummien joukossa näy. Varmuuden vuoksi tarkistin Ahlbäckit edellisestä rippikirjasta. Ei näy Elsa Elisabetia. Rannikolla kun ollaan niin herää epäilys, että neiti on tullut varsinaisen Ruotsin puolelta.

Olin jo luovuttamassa, kun päätin varmuuden vuoksi kokeilla Googlea haulla 'Elsa Elisabet Malmström 1762'. Toisena tuloksena oli Projekt Runebergin digitoiman Strengnäs stifts herdaminnen neljännen osan sivu, jossa lukee

Kaikki stemmaa paitsi Ahlberg, joka on uskottavasti voinut muuntua muistitiedossa Ahlbäckistä. Vielä yksi pappisesi-isä, jippii! (Ironisesti.) Suvullaan on valmis sivusto ja minulla siis taas uusi joukko riikinruotsalaisia nanoserkkuja.

Yhteydet ovat kyllä katkenneet perusteellisesti 1800-luvun puoliväliin mennessä, sillä sukusivustolla todettiin sama virheellinen sukunimi ja "antagligen död före 1847 då hon i bouppteckningen efter systern Maria Sibella detta år förmodas vara avliden". Oikeasti Elsa Elisabet kuoli Vetelissä vasta 5.8.1856, jolloin iäkseen laskettiin kunnioitettavat 93 vuotta 10 kuukautta ja 4 päivää. Selvästi kestävien viikinkien perillinen.

Ruotsalaisen sivuston ja nanoserkun kanssa käydyn viestinnän perusteella tästä löydöstä ei aukea suurta juuristoa. Elsa Elisabetin äidin alkuperää ei ole saatu selvittetyä. Isänsä on (taivaan kiitos) talonpoikaista sukua ja kotoisin Lilla Malmista, joka verkon karttojen perusteella on kiitettävän lähellä sivistystä. (Modernisti peltojensa kyntämistä voi katsoa YouTubesta.)

Per Malmströmin äidin isä taas jotain "erikoisempaa" eli kruunun nimismies Lars Ljunglöf. Suomessa moisesta olisi tietoa paikallishistoriassa, mutta niitähän ei samalla tavalla harrasteta Bernadottelandiassa. Eikä siellä ole SAY:n vastinetta, josta talonpojille yleensä saisi pari lisäsukupolvea pienellä vaivalla.

Palkittuja opettajia vuonna 1896

"Juho Sundman, kiertokoulunopettaja Halikossa. Hän on syntynyt 22 p. jouluk. 1830 torpparin poikana samassa pitäjässä ja elätti itseänsä nuorempana tavallisella ruumiillisella työnteolla, mutta sen ohessa luki hän ahkerasti raamattua, joten otettiin 33 vuoden vanhana, v. 1863 pitäjässä juuri perustetun kiertokoulun opettajaksi. Vielä on hän papiston luvalla pitänyt pyhäkoulua isomman ajan.

Hyvin hän on lasten opettajana suosittu, koulussaan on hänellä ollut 70:een asti kerrallaan oppilaita, ja vaikka nykyjään on vaikuttamassa useampia kouluja, niin Sundman-vanhuksen koulua pidetään etevimpänä. Kiitettävällä ahkeruudella sekä erinomaisella huolella, uskollisuudella ja menestyksellä todistetaan hänen työtänsä toimittaneen."

Kirkonkirjojen mukaan Juho Sundman syntyi Halikon Yttelässä yllä mainittuna päivänä torppari Gustaf Simonsson Sundmanin ja 26-vuotiaan Maria Henriksdotterin pojaksi. Juho meni 21.10.1852 naimisiin Halikossa Caisa Hidströmin kanssa. Hänen isänsä oli tuolloin kuollut, mutta perhe asui edelleen samassa torpassa (RK 1849-55, 1856-62, 1863-1870, 1871-1881). Rippikirjojen mukaan myös prheen poika toimi kiertokoulunopettajana.

"Sofia Maria Arwolander, lastenopettaja Mustasaaren Wikbyyssä, syntynyt marrask. 6 p:nä 1834 Vaasassa. Hänkin on jo 35 vuotta harjoittanut tärkeätä, vaikka vähän huomattua tointaan, pitäen samoin kuin edellisetkin huolta sekä oppilaansa luku- ja kirjoitustaidosta että myöskin heidän siveellisestä kasvatuksestaan ylipäänsä. Jo k:lo 7:stä aamulla oli hänen huoneensa aina avoinna sille, joka vain tahtoi tulla. Niin sitä jatkettiin k:lo 8 ja 9 aikaan illalla. Sunnuntaisin taas kerääntyi hänen ympärilleen rippikouluijässä olevia, joille hän ahkerasti opetteli uskontomme alkeita.

Koko hänen kylänsä joutuikin vähitellen semmoiseen maineesen, että sitä pidettiin ensimmäisenä pitäjässä sekä lukutaidon että kristillisyyden opin puolesta. "Kokonaan omaa etuaan katsomatta on hän uhrannut itsensä, aikansa ja vähäisiä varojaan kasvavan sukupolven hyväksi, edistäen sen tietoja, raittiutta, siveyttä ja kasvatusta yleensä. Harvinaisella ymmärryksellä ja valppaudella on hän harrastanut kaikkea, mikä voi kohottaa nuorison tietoja ja siveellistä kantaa", kirjoitetaan hänestä. Nyt hän on vanha ja puolisokea ja puute, joka ei koskaan ole ollut hänelle vieras, on hänen vanhuutensa aikana tuntuvampi, kuin voimien päivinä. Mutta oppilaita hänellä yhä edelleen on, — vanha opettaja ei ole vielä vieraantunut kutsumuksestansa."

Merimies Johan Arvolanderille ja vaimolleen Anna Marialle ei Vaasassa syntynyt muita lapsia kuin Sophia Maria 6.9.1834. Mustasaaren rippikirjassa 1871-80 Sophia Maria Arvolander on merkitty lastenopettajaksi. Sekä patronyymi että syntymäkuukausi ovat jossain vaiheessa muuntuneet alkuperäisestä.

Tekstilainaukset: 15.01.1896 Uusi Suometar (Samat esitetty Juha Vuorelan blogissa vuonna 2009)
Tunnelmakuvitus Tuulispää 16.10.1903
Tausta: Tammikuun 14 p:vän rahasto

Kivitalon perijä Mustasaaresta

Yllä on kuva (Berit Wallenberg, RAÄ) Pyhän Marian kirkon raunioista Vanhassa Vaasassa. Kirkossa lienee käynyt jumalanpalveluksissa Joseph Olofsson, jonka kotipaikaksi tukholmalaisessa oikeuspöytäkirjassa 4.11.1626 ilmoitetaan "Waallgrundh uti Mussare sochn". Nykykartassa Vallgrund on Raippaluodolla.

Joseph ei ollut itse Tukholmassa marraskuusa 1626 vaan oli valtuuttanut asiaansa hoitamaan veljensä pojan Olof Gabrielsson, joka oli tukholmalainen porvari.

Joseph oli perinyt veljeltään Sigfrid Olofssonilta, joka oli ollut Tukholmassa peräti raatimies, kivitalon ja tontin. Nämä oli nyt myyty eteenpäin 1400 taalarilla ja oikeuskäsittely tarvittiin, jotta kirjoihin ja kansiin saatiin tieto siitä, ettei kauppaa kukaan tule kiistämään. Tämä vaadittiin siitä huolimatta, että kauppa oli lainhuudatettu 1. kerran 18.9., 1. (!) kerran 9.10. ja 3. kerran 23.10.1626.

Eli jos jotain Josephin jälkeläistä himottaa kivitalon haltuunotto perintöoikeuteen vedoten, niin aika turha yrittää.

Stockholms tänkeböcker från år 1592 utgivna av Stockholms stadsarkiv Del XV 1626 (1990) s. 105-106, 244, 247, 255, 260

Sunnuntaiksi suomalaisesta kuva

Kirjassa Svenska kulturbilder, ny följd, del IV, under redaktion av Sigurd Erixon och Sigurd Wallin (1935) on Nils Ahnlundin artikkeli Ur bondeståndets krönika. Jossa sivun kokoinen jäljennös Johan Snackin kuparipiirroksesta talonpoikaissäädyn edustajista, jotka olivat Kustaa IV Aadolfin kummeja marraskuussa 1778. Painojälki ei ole täysin skarppi, mutta yhden muotokuvan alta erottuu teksti "Matts Backman från Wasa län". (Ylläoleva on valokuva sivusta.)

Matin löytää myös SSS:n sivuille säilötystä talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajalistasta. Matti oli kotoisin Mustasaaresta.