Kohdattua

Kuva lehdestä Joulupukki III 1905

Ilari Aalto viimeisteli kesämatkansa raportin kertomalla kalliomaalauksella käynnistä. Eva Ahl-Waris raportoi på svenska Kansallisarkiston keskiaikaillasta.

Anneli esitti hienosti aviottomien lasten etsinnän lähteet.

Koneen säätiöltä äskettäin sai rahaa "kirjailija Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan taiteellistieteellinen hanke, jossa tutkitaan maailmanhistoriaa eläinten näkökulmasta". Sen blogi on hankkeen niminen: Toisten historia. Tuore suomalainen ryhmäblogi Aatehistoria ei selittele olemassaoloaan. Kurssiblogi?

Yhteiskuntatieteellisen arkiston blogissa Helena Laaksonen kertoo tutkimusaineistopyyntöjen tehosta.

Dick Harrison kommentoi på svenska kansainvaellusaikaa ruotsalaisesta näkökulmasta.

Tukholman kaupunginmuseon videojoulukalenterin luukussa 9 oli elämää ja kuolemaa keskiajalla på svenska. Valokuvataiteen museon kokoelmanostot olivat jääneet minulta aiemmin huomaamatta. Mukana m.m. opiskelijaelämää vuodelta 1953, morsiusmuotia, taide- ja teollisuusnäyttelystä.

Nörttityttöjen blogissa Tiuku Talvela kirjoitti joululaulujen historiasta.

Ruotsalaisesta tv-sarjasta Historieätarna on Twitterissä näkynyt kriittisiä kommentteja. Claes Carlsson-Klauzner tykkäsi på svenska ja linkitti YouTube-trailerin, jonka pystyi näkemään täällä Suomesakin.

Salla Brunou luki Sirpa Kähkösen romaanin Hietakehto. TP luki sotahistoriallisia kirjoja. Sinisen linnna kirjaston Maria luki Minna Keinäsen ja Harri Nymanin tietokirjan Kissojen Suomi. Katit historian poluilla. Sami Liuhto luki Eeva Kilven Kuolinsiivouksen. Sarka luki Eero Kuparisen  Antisemitismin musta kirjan.

Sylvissä Lotta Sonninen haastatteli Marjo Niemeä:

Eurooppa kiusasi kirjailijaa, joka tajusi tietävänsä oman maanosansa historiasta ”niin vähän että hävetti”.
Perehtyessään historiaan hän havaitsi toistuvan kuvion: julmimpien vääryyksien motiivit ovat primitiivisiä. Roistomaisesti toimineet valtiot ja hallitsijat suhtautuvat aikaansaannoksiinsa ylemmyydentuntoisesti.
”Historiankirjoituksessa on aina jonkun näkökulma. Päätin, että tässä on nyt minun näkökulmani, minullakin on oikeus ottaa se historia haltuun.”

Porissa kaivattuja miehiä

Ilmoitus Posttidningar-sanomalehden numerossa 30.11.1793 kuulutti porilaisen Stina Lisa Åkerlundin miestä Johan Åkerlund. Tämä oli ollut suojelusmies, kun vuonna 1789 ilmoittautui vapaaehtoiseksi merisotaan. Sittemmin hänestä ei ollut mitään kuulunut. Kotiinsa palanneiden merimiesten kertomusten mukaan Johan oli syksyllä 1789 maannut sairaana Sjukholmenin sairaalassa ja siellä joko kuollut tai joutunut venäläisten vangiksi.

Stina Lisa Törn oli ollut myllärin leski mennessään Johanin kanssa naimisiin Porissa 15.1.1788. Hänet esitellään leskenä myös vihkimerkinnässä 9.1.1795, jolloin sulhasena on "Skep: Borg: Henr: Frondén".

Yllä olevat ilmoitukset julkaistiin Posttidningarissa 18.9.1797. Niissä kuulutetaan Helena Dahlströmin miestä Carl Fredrik Mannelin. Tällä kertaa kyse ei ole siitä, että vaimo olisi halunnut uusiin naimisiin vaan Mannelinin osuudesta Kangurin tonttiin, jonka muuta perilliset olivat Johan Mannelin ja Maria Christina Mannelin. Merimies Carl Fredrik Mannelin ei ollut jättänyt vaimolleen tarvitavaa valtakirjaa ja oli nyt teillä tuntemattomilla.

Vangeista ja terroristeista

Taannoisen tietokonekatastrofin myötä huomasin, että oli varastoinut kovalevylle hiukan liikaa mp3:ia odottamaan ensimmäistä tai uusintakuuntelua. Olen tällä viikolla urakoinut niin antiikkisia kuin tuoreempia Ylen ohjelmia läpi. Toistaiseksi mielenkiintoisin on ollut melko tuore (eli edelleen verkossa kuunneltavissa oleva) Viaporin viimeinen kahlevanki. 

Aikanaan 1800-luvun vankilakuvauksia metsästin, enkä todellakaan löytänyt mitään niin hienoa kuin ohjelmassa lainatut Grigori Potaninin päiväkirjaotteet 1860-luvun lopulta. Pitää lainata joskus luettavaksi. (Wikipediasta selviää, että mies kirjoitti vankilassa myös Siperian historian. Kaikkea sitä pakkotyönkin ohessa ehtii.)

Olisin pitänyt ohjelmasta vielä enemmän, jos lainausten välissä olisi taustoitettu tuolloista vankien määrää Suomenlinnassa ja kerrottu kuinka moni heistä oli venäläisiä ja kuinka moni suomalaisia. Päiväkirjamerkinnöistä syntyi vaikutelma, että Venäjän kielellä pärjäsi hyvin.

Potanin oli nykyajan kielellä mielipidevanki, mistä palasi mieleeni Sixsmithin kirjassa esiintuotu 1800-luvun poliittinen väkivalta, joka yllätti minut kestollaan ja määrällään. Päinvastoin olin yllättynyt kuunnellessani (edellä mainitulta kovalevyltä) Ylen historiasarjan Tarinoita suomalaisesta terrorismista. Keskisarjan kirja Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista oli aikanaan vain käynyt käsissäni enkä arvannut, että suomalaisen terrorismin historia oli noinkin lyhyt.

Että näin tosiaan oli vahvistui Tuomas Rantalan artikkelista Emme me keisarinmurhaajia ole. Poliittiset murhat ja murhayritykset Suomessa tuoreessa Hybris-lehdessä.

Uskonnonvapauden pioneereja Suomessa

Näin joulun lähetessä puhutaan mediassa ja verkkokeskusteluissa uskonnosta. Kristinuskonnon kertomuksia kuulemma tuputetaan päiväkotilapsille riippumatta vanhempien toiveista. Voisi luulla ettei uskonnonvapautta olisi valtakunnassamme ollenkaan.

Maassamme voidaan puhua ev-lut-kirkon "pitkistä perinteistä", sillä uskonnonvapaudella ei ole vielä edes sata vuotista historiaa. Tällä tuskin kannattaa ylpeillä.

Uskonnonvapauden tavoittelu on sentään ollut käynnissä 1800-luvun lopulta saakka. Valmistava kokous uskonnonvapautta ja suvaitsevaisuutta ajavan yhdistyksen perustamiseksi pidettiin 10.3.1887. Paikalle oli saapunut sanomalehtiraportoinnin mukaan yleisöä "hyvin lukuisasti (arviolta 150 henkeä)". Kannatusta oli kerätty myös nimilistoin, joita oli palautettu 39 kappaletta, joissa oli 254 nimeä. Nimeltä mainitaan kokouksen avannut lehtori V. Heikel, keskustelua johtanut tohtori A. Lille sekä sääntöjen vahvistusta hakevassa toimikunnassa rouva M. Asp, herrat V. Heikel, Arvi Grotenfelt, J. A. Mela ja A. H. Chydenius. Verkkokirjan mukaan yhdistyksen perustaminen torpattiin Senaatin talousosastossa.

Wikipedia-artikkeleissa uskonnonvapaus ei tule ilmi, mutta ilmeisesti kokouksessa olivat Viktor Heikel, Axel Lille, Mathilda Asp, Arvi Grotenfelt, Aukusti Juhana Mela, Anders Herman Chydenius. Heistä yksikään ei ole J. M. Wheelerin kirjassa A Biographical Dictionary of Freethinkers of All Ages and Nations (1889). En tosin odottanut löytäväni siitä yhtäkään suomalaista eli yllätyin positiivisesti kolmesta nimestä:

Lindh (Theodor Anders), b. Borgo (Finland), 13 Jan. 1833. Studied at Helsingfors University, ’51–57; became lawyer in ’71, and is now a member of the Municipal Council of Borgo. He has written many poems in Swedish, and also translated from the English poets, and has published Freethought essays, which have brought him into controversy with the clergy.
Sjoberg (Walter), b. 24 May, 1865, at Borgo (Finland), lives near Helsingfors, and took part in founding the Utilistiska Samfundet there. During the imprisonment of Mr. Lennstrand he gave bold lectures at Stockholm.
Bolin (A. W.), a philosophic writer of Finland, b. 2 Aug. 1835. Studied at Helsingford, ’52, and became Doctor of Philosophy in ’66, and Professor in ’73. He has written on the Freedom of the Will, The Political Doctrines of Philosophy, etc. A subject of Russian Finland; he has been repeatedly troubled by the authorities for his radical views on religious questions.

Theodor Lindh on saanut Wikipedia-artikkelin ja on mukana ylioppilasmatrikkelissa. A. W Bolin on myös ylioppilasmatrikkelissa. Mutta kuka oli Walter Sjöberg?

Googlaus "Utilistiska Samfundet" tuottaa pdf:ksi digitoidun kirjan Sanningar om Lennstrand. Hans ställning till kristendomen och socialdemokratin. I. Skildrade av Frihetsförbundets red. kommité. Sanomalehdissä on osumia helsinkiläiseen kukkakauppiaaseen Walter Sjöberg ja vuoteen 1910 rajaten Porvoossa asuvaan tirehtööriin. Verkkohaulla voi todeta, että Porvoossa toiminut Sjöberg ainakin painatti postikortteja. Muualta verkosta löytyy Ylen artikkeli, jossa esiintyy "diileri, politrukki, Leninin ystävä ja antiikkikauppias Walter Sjöberg". Kaikki samaa henkilöä?

Joulukuuta runsas viikko

Twitter-rapsani kiteytettynä ajalta 14.1.-13.12.2012

Kuva: Wordle.net, Ohjeet: Teemo Tebest

4.12.

• Väitös: Rödsot i Sverige 1750 – 1900: En sjukdoms demografiska och medicinska historia. Suomi vekka, ilman perusteluja. 
• Wikipaintings vaikuttaa tosi kivalta. Paljon Carl Larssonia, ainakin 
• Arkistolaitoksen digitointiohjelmassa (pdf) m.m. läänintilejä originaaleista. Ennustan haasteita sivujen sisäreunoissa
• Enkä muuten ymmärrä miksi originaaleista kuvataan harmaasävynä. Ettei erottuisi liikaa mikrofilmidigitoineista? 
• "OPH perustaa digitaalisen oppimisen työryhmän"

5.12.

• Uutissirkus » Vihdoin arvostusta 12-vuotiaalle perinteelle 
• [Koneen säätiön listan luku alkaa.] Timo Harakan vkirja etsii käsitteiden m.voimaa myös talouden käsitteen semanttisen kentän historiasta 1700-l lähtien
• "Finnish Americans and the question of race, 1900-1945" kuullostaa mielenkiintoisemmalta tutkimusaiheelta
• Onnittelut @KirsiMariaH ! "Raskaan työn muistot. Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä 1940-luvun Suomessa"  
• "..hankkeessa digitoidaan suomalaiset ja Suomen alueeseen liittyvät keskiaikaiset ja 1500-luvun käsikirjoitukset " vau!  
• von Stedingk -suvun arkiston aineistot ovat "ensiarvoisen tärkeitä Suomen historian kannalta". Sisso. 
• Paljon mielenkiintoista Koneen rahoituslistassa. Suku ja perhe osuu huomattavan usein silmiin. Digitointiakin mukana.
• Väitös: Keskiaikaisista maalauksista paljastui monia merkityskerroksia
• Tieteen päivien 2013 ohjelma on jo verkossa! Humanismiakin joukossa. 

6.12.

• HS:"Sotatraumat näkyvät yhä suomalaisissa" Ja venäläisissä, saksalaisissa, briteissä, ...? Sama retoriikka siellä? 

7.12.

• Totesin lounaalla seuranneeni linnan juhlia Twitterin kautta. Seuralainen sanoo seuraavaksi "KUKA lukee jotain Twitteriä?" Tota, ... 
• Datavisualisointia ja historiaa: London Blitz interactive map. Onnistuisiko Helsingin pommituksista sama?
• Agricola-palstalla kootaan tietoja suomalaisten näköispatsaista ulkomailla. Ei yhtään Sknadinaviassa?
• Vilkunan Paholaisen sota taas aloitettu. 80% jäljellä, Suomen valloitus vasta edessä. Tällä kertaa rauhaan asti? 
• Pääsin Paholaisen sodassa yli puolivälin. Kamalaa kidutusta, onkohan Bäckman jo älynnyt julistaa tämän pannaan?  

8.12.

• Coast 3-kausi on esitellyt järkyttäviä rantaeroosioesimerkkejä. Metrejä vuodessa. 
• Pieni muurinpätkä rannalla oli aikanaan ympyrä keskellä saarta. Muista ympäristön muutos historiantutkimuksessa!  

9.12.

• Ekholmin kirjoitukset Hesarissa > käsitys että Kopiosto päättää Kansalliskirjaston digitointien julkisesta esityksestä. 

10.12.

• Hank visits the Philip L Wright Zoological Museum
• Olin saamassa otetta Venäjän varhaishistoriasta, mutta eksyin Usari-blogiin.. "Rurik oli tosiaan suomalainen ruhtinas." 
• Kohti Tallinnaa vm 1419, apteekkari Melchior odottaa. 

11.12.

• Urakoin ladattuja Ylen mp3:ia. Aamun paras oli Historian äänien jakso Karjalan kielestä. Kenen perinnettä on Kalevala?
• Kaikki Historian äänet eivät ole ladattavissa. Ei tämäkään, jossa puhutaan entisen kotipitäjäni murretta ja asiaa.  
• Eli Ylen arkistossa olisi paikallishistoriaa. Pääseeköhän siihen tavallinen tallaaja käsiksi? Joskus pitäisi selvittää. 
• Kas, valitin eilen blogissa Arkistolaitokselle lähetettyä viestiä, johon ei ollut tullut vastausta. Nyt tuli. Kausaliteetti?  
• .@Varttina'n uusi laulaja on Karoliina Kantelinen. Hienoa! En uskaltanut toivoakaan, vaikka ajatus päässä kävikin. 
• Väitös: Liike-elämän edustajien tehokasta edunvalvontaa 1800-luvun alun Suomessa

13.12.

• Vilho Rasila on löytänyt Sotasurmat-tietokannasta paljon puutteita. En ole tajunnut edes hakumahdollisuuksien rajoja! 
• Vau,Kristian Stockmann on tekemässä matrikkelia G. F. Stockmannin työntekijöistä 1858-1902. Ei liene ihan pieni porukka 

Venäjän puolella 1780

Venäjä-teema vaan jatkuu...

Vuonna 1780 ilmestynyt Russia: or, a compleat historical account of all the nations which compose that empire. The first volume käsittelee suomensukuisia kansoja tuolloisen Venäjän alueella. Mahdollisesti perustuu osittain kirjoittajan omiinkin havaintoihin, ainakin esipuhe on päivätty Pietarissa. Ylläoleva kuva edustaa saamelaisten elämää, etualalla uhripaikka.

Suomalaisista kirjassa ei ole kuvaa, mutta tekstiä toki. Kirjasta voi lukea perusteellisen kuvauksen miesten ja naisten vaatteista. Mahdollisesti vastaavat oikealla olevia kuvia Suomalainen talonpoikaisnainen ja Suomalaisnainen kesäpuvussa, jotka löytyivät Kansalliskirjaston kuva-arkistosta ja viitetietojensa perusteella olivat peräisin kokonaisuudesta The Costume of the Russian Empire. London 1803.

Mutta vielä vaatteitakin mielenkiintoisempi pätkä kirjassa on mielestäni (äskettäin ohi menneen) kekrin kuvaus, joka kuuluu näin:

The Feast of Allhallows almost drives them out of their wits. they call this feast Kikri, which was the name of one of thei idols. On the eve of this day, in memory of the saints of the Romish church, they take care to provide baths of hot and cold water, with bundles of birch twigs, &c. set out a table, and place provision upon it. As soon as it is dark, the master of the house, in his best cloaths and bare-headed, opens the back-gate of the yard with as much politeness and as many bows, as if he were receiving a number of visitors. He then approaches the bath with great ceremonious deference, as though he conducted some very respectable guests into it, and then closes the door. Some time afterwards he goes to let out his imaginary faints, and reconducts them to the yard-gate, holding all the while a bottle of brandy in his hand.

The same night they treat the goblins with a feast; and their table is spread in the stable.

In remembrance of their idol Kikri, they kill a lamb also on Allhallows-day, very early in the morning. After it is cleared of the entrails and offals, they dress and eat it, without cutting away the smallest bone.

Kekrin kuvauksista puheenollen, kirjasta Arjen säikeet - aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin (2000) löytyi Eric Castrénin kuvaus kekristä vuodelta 1754:

Illalla tai varhain aamulla teurastetaan lammas, mieluiten yksivuotias, joka sitten keitetään luutakaan rikkomatta. Siitä ei saa terveyden menettämisen uhalla maistaa mitään ennenkuin se on viety pöytään. Sen jälkeen se syödään jättämättä mitään jäljelle. Kekrin aattoiltana annetaan kekrille eli tontuille ruokaa ja juomaa. Jotkut vievät ruuan ja juoman navettaan karjaonnen vuoksi, jotkut hevostalliin hevosonnen vuoksi, jotkut suurten puiden alle tai kiven ääreen pelloille ja metsiin, jotkut kaikkiin näihin paikkoihin. - Isäntä kekrin aattoiltana ottaa vastaan pyhimykset, johdattaa saunaan, mikä on valmistettu erityisesti niitä varten kuumine ja kylmine vesineen sekä vihtoineen; onpa pyhille miehille katettu pirttiin pitopöytä. Isäntä palvelee niitä vuorokauden ja saattaa ne pihan piiristä juhlallisesti Sielujen päivänä. Isäntä on tällöin paljain päin ja hän tarjoaa lähtiäisiksi olutta ja paloviinaa.

Paholaisen sodasta

Venäjän historian vastapainoksi poimin lukemattomien kirjojen kasasta (joka ei vuoden aikana ole merkittävästi pienentynyt) Kustaa H. J. Vilkunan Paholaisen sodan. Sen lukeminen jäi joskus alkuvuodesta kesken, mutta jos nyt...

Alkupuolella kirjaa selostetaan mielenkiintoisesti sodan alkuvaiheita ja tiedotuksen muuntumista Suomessa. Sivulla 58 vilahtivat itärajalta länteen paenneet. Törmäsin heihin ensimmäistä kertaa tänä syksynä tuttavan kommentissa FB:ssä. Pian sen jälkeen selatessani Åbo Konsistoriernas skrivelser till KM volyymia 3 (mf FR 147) huomasin näiden pakolaisten avustuslistoja. Jo tutkittuja ja talteen poimittuja?

Vilkunan kertomus muuttui venäläisten tulon myötä väkivaltaisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi. Sietokykyni loppui sivulla 180 ja kävin vastapainoksi hakemassa edellä mainitusta pinosta Hilding Klingenbergin väitöskirjan Repression och legitimering - rysk maktutövning i Åbo generalguvernement 1818-1721. (Nappasin sen mukaani SLS:n ilmaishyllystä samoihin aikoihin kun edellisen kerran yritin lukea Vilkunaa. Luettavissa myös verkossa.)

Mutta jos ruotsiksi alkaa lukea väitöskirjan tapaista tekstiä, niin miksei sitä, joka liittyy oikeasti käynnissä olevaan tutkimukseen? Pohjanmaan kauheudet ja venäläisten siviilihallinto eivät hetkauttaneet parhaillaan tutkimiani henkilöitä, jotka lähtivät pakoon ennen venäläisten tuloa läntiseen Suomeen.  Eli laskin Klingenbergin melko pikaisesti käsistäni, noteeraten lähinnä epätavallisen huutomerkkien käytön ja Vilkunan saaman tittelin "Jyväskylähistorikern". Tilalle tuli tietokoneen syövereistä pdf-muodossa Johanna Aminoff-Winbergin väitöskirja På flykt i eget land. Internflyktningar i Sverige under stora nordiska kriget. 2007

Sivulla 8 Aminoff-Winberg toteaa kohtuullisen tiukasti Vilkunan kirjasta Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005)

Det verkar ändå som om han urskillingslöst tagit alla vittnesmål ad notam och frånser det faktum att de rättsprotokoll som han i huvudsak utnyttjat som sitt källmaterial ofta är tendensiösa.

Aminoff-Winbergin väitöskirjaan minun olisi pitänyt tarttua jo heti sen ilmestyttyä. Venäläisistä Suomeen syntynyt viholliskuva on hyvää luettavaa, vaikka kiinnostukset olisivat kaukana isostavihasta.

Lähdekuvauksissa tuli esiin Tammisaaren kaupunginarkistossa (!) säilytettävä pakolaiskortisto, jota olisin ehtinyt viimeisen viiden vuoden aikana joskus katsomaan. Lisäksi en olisi hämääntynyt äskettäisestä "tietokantaperusteisesta" väitöskirjasta, kun olisin tiennyt, että se oli turkulainen/maan perinne.

Lähdevinkkien lisäksi erityisesti sukututkijoiden kannattaa huomata sivuilla 19-20 lähdekriittinen huomio siitä, että pakolaisten avustuslistoissa naisia on merkitty leskiksi, vaikka  toisinaan todistetusti aviomiehensä olivat elossa. Niin ja Aminoff-Winberg kertoo itärajalta tulleista pakolaisista ainakin sivuilta 47, 54, 66 sekä (erityisesti) 70 alkavissa luvuissa.

P. S. Ylempänä Gallicasta Portrait de Charles XII, à mi-corps, de 3/4 dirigé à droite, Portrait de Charles XII, à mi-corps, de 3/4 dirigé à droite, Charles XII, roi de Suède ja Le roi de Suède Charles XII et le Baron Goërtz. Alla tunnelmia isonvihan aikaan Benderissä (Campement de l'armée du Roi de Suède à Bender, Gallica).