Huhtikuusta kesäkuuhun

23.4.

• Aamun piristi tyttötrio, joka osasi ottaa paikkansa Signe Branderin kuvassa 1908 (Kaupunginmuseo, CC-BY).

25.4. 

• Tieto Teinilehdestä @essijouh oli minulle enimmäkseen uutta. Pitäisi perehtyä, mutsi oli paikallisesti aktiivinen Teiniliitossa.
• Aah, lähetettyjä kirjeitä ja niiden tutkimusta. @samira_saramo puhuu Oregonissa julkaistusta lehdestä Toveritar ja erityisesti sen lastenosastosta.[Osallistuin kaksipäiväiseen työpajaan Children, media and communication: new histories of experience ja innostuin viime tingassa twiittaamaan]

27.4.

• Mielenkiintoinen rinnastus tutkijan aamukahveilla @NatLibFi : perhe-elämästä läpinäkyvästi ammentanut pakinointi vs. nykyajan perhe-elämää kuvaavat YouTube-kanavat. Molemmissa taloudellinen intressi.

11.5.

• Turun tuomiokapitulille ilmoitettiin Tukholmasta 1771 kuninkaan kuolemasta. Surusanomissa siis ihan oikeasti mustat reunat.

21.5.

• [Video: Aikamatka Sysmän Historiaan] Puolen tunnin juoksutus kivikaudelta 1960-luvulle eikä minua ärsyttänyt kuin kuppikiven tulkinta. Eli harvinaisen erinomainen suoritus.

Ja kesäkuussa en ole twittannut mitään eli kesäloma tai sen tarve taitaa lähestyä.

Helmikuusta huhtikuuhun

7.2.

• Do-niin. Olen muuten sitä mieltä, että kv-ajat voisi aina ilmoittaa UTC:na, ettei menisi tarkastamiseen ja miettimiseen aikaa. Eikä tilaisuudet ohi.
• Gamla Uppsala museumin "esitelmäilta" on mallia rento (mutta asiapitoinen). Alussa puhuttiin kesken jääneestä ilta-ateriasta ja äsken esitelmöitsijä huusi jollekin "olen suorassa lähetyksessä!".

10.2.

• Aamun aluksi pistäytyminen Arkeologisten kenttätöiden esittelypäiville.

13.2.

• Tuttava kertoi, että Tampereen yliopistossa Grammarlyn käyttö on (äskettäin?) kielletty. Sattuisiko joku tuntemaan päätöksen taustaa? Muissa yliopistoissa vastaavaa?

15.2.

• Potentiaalinen "quiet desk reject" muuntui hyväksytyksi tekstiksi. Jokohan ei tämä p*ska kuukausi kääntyis...ai niin, huomenna pidän konffapresiksen. Eli ehei.

20.2.

• Keskisarjan Hattujen sota on saanut asiantuntevan ja kiitävänkin arvion Petri Karoselta.[pdf]

11.3.

• Vielä ei olla tässä. Uusi Suometar 28.9.1916

15.3.

• Vuoden toistaiseksi paras aikataulutuskonflikti: Suomi tieteen kielenä vs. Suomen ruotsalainen historia [Aikanaan valitsin jälkimmäisen. Tallenne: Finlands svenska historia]

16.3.

• [Sini vinkkaa: Historiallinen YA] YA-ammattilainen löysi varsin vähän nuorille kirjoitettua historiallista fiktiota, mikä on ollut omakin käsitykseni.

19.3.

• Olin eilen paikan päällä kuuntelemassa hyvää keskustelua, jossa @SamuNystrom taustoitti tuoretta historiallista sarjakuvaa 1910-luvun Hesingistä. Opin häpeällisen paljon. [Tallenne: Sörnäisten tyttö (Suuri Kurpitsa)]

5.4.

• Ruotsissa on käynnissä keskustelu romaanista, joka väitti olevansa totuudenmukainen, mutta paljastui osittain valheelliseksi. Syntyneen kohun kirjailija kokee epäoikeudenmukaiseksi, sillä hänhän sanoi teoksen olevan romaani. Vaikka kertoi arkistotutkimuksestakin.

8.4.

• Kiva valokuvanäyttely Päivälehden museossa. Aikaa ennen omaa elämääni, mutta tunnistin sentään biisin, jota toinen kävijä innostui laulamaan: Paul Ankan You are my destiny. #museot

Tammikuusta helmikuulle

14.1.

• [Botti jakoi Robert Vilhelm Ekmanin olkikattoisen rakennuksen] Hitsi, kun olisi edes maa lisätietona.

19.1.

• [Kati Parppei kysyi: "Kysyin tänään fukseilta, mikä historian esitys - vaikkapa fiktiivinenkin - on jäänyt mieleen ja ehkä jopa vaikuttanut alanvalintaan. Omasta puolestani kerroin BBC:n ”Robin of Sherwood”-sarjasta 80-luvulla. Muistatteko?"] Auschwitzin tyttöorkesterin lukeminen (aivan liian nuorena) ja tv-sarja Pala taivasta, pala maata. Vaikuttivat ja vaikuttavat, mutta eivät tutkimuksellisiin intresseihini.
• Kirjojen kantaminen kaupungille on kannattanut - kämpässä on alle 200 lainakirjaa! Joten luulisi, että nyt olisi helpompaa löytää se yksi, jota olen kaivannut jo useampia päiviä...
• Helsingin historian kurssi @HYAvoin on jo tuottanut lisäymmärrystä lähiympäristöstäni. En näes tiennyt, että Helsingissä on Ainonkatu, vaikka olen kävellyt sen ohi satoja kertoja.

20.1.

• Jo on aikoihin eletty, kun FB:n mainoksissa tulee vastaan jotain mielenkiintoista ja ilmaista: äskettäin julkaistu puolen tunnin dokkari Suomen sodasta. [1808-09 Då det Svenska Riket klövs itu]

21.1.

• Turun torikaivauksien esittelyssä (parhaillaan käynnissä) Juhani Kostet mainitsi lukeneensa väitöskirjaa, jonka viitteen verkkoaineisto ei ollut tavoitettavissa. Ajatella! Kostet oli tunnistamastaan ongelmasta ollut oitis yhteydessä viranomaistahoihin.
• Erja Moore muistuttaa juhlavuodesta: "Plagiointi alkoi Suomessa yleistyä, sähköisen julkaisemisen ja tekstitiedostojen jakamisen myötä vuonna 2003, jolloin Laura Huhtasaaren, myöhemmin plagiaatiksi paljastunut gradu hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa."
  [Jyväskylän yliopistoa edustava Susanna Niiranen totesi: "Tarkennus: Huhtasaari teki opinnäytetyönsä Kokkolan yliopistokeskuksessa, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Veikkaan, että tapaus teki jo olemassaolevaa ilmiötä tunnetummaksi."
  Jyrki Ilva tarttui myös ajoitukseen: "Suhtautuisin kyllä hivenen varovaisesti oletukseen, että akateeminen plagiointi alkoi yleistyä nimenomaan tuossa vaiheessa. Saattaa olla näin, tai sitten taas ei. Kirjoitin tästä omia pohdintojani viitisentoista vuotta sitten. (Plagioituja opinnäytteitä)" ]

22.1.

• Miksiköhän @NatMuseum_FI on lahjoittanut amerikkalaiselle museolle palan 1700-luvun tapettia? Saiko jotain vastalahjaksi? 

24.1.

• Olipa kiva kuunnella @IkaheimoJanne LIDAR-esitystä: totista tekemisen meininkiä.

25.1.

• Case Petterson vielä kerran ja asiallisesti koottuna. Uutta tietoa tutkimusapulaisen käyttö. Voi verrata Keskisarjaan, joka ei ole piilotellut vastaavaa.

28.1.

• YouTube-videolla tuli vastaan sivusto, jossa arvataan kuvien ajoituksia. Vastaava pelillistys sopisi myös kulttuuriperintöön tutustumiseen?

5.2.

• "Lopulta, 1500-luvun tutkijan näkökulmasta hiukan anakronistisesti, Sigrid päättää jättää sulhasensa ja keskittyä tyttökoulun opettajaksi." @anulah kirjoitti Fredrika Runebergin historiatulkinnasta.

7.2.

• Mitä kuuluu Keskisarjan lastenkirjalle, jonka piti ilmestyä jo vuonna 2017? Pääkaupungin kirjastoilla viimeisin tieto, että tänä vuonna, mutta ei (kai) ollut kevään ohjelmassa. Mutta tamperelaisen lukudiplomin suorittamiseen tarjolla jo viime vuonna?! [pdf. Aiempi blogitekstini aiheesta vuodelta 2019.]

Joulukuusta tammikuuhun

16.12. 

• Vuoden viimeinen @ra_sverige lounasesitelmä [Våra historiska arkiv – en slumrande skatt] eli tilaisuus selvittää tiskivuori samalla kun kuulee jotain mahdollisesti hyödyllistä.

17.12.

• Eksyin pitkästä aikaa lukemaan Hesaria ja opin, että tuomioistumilla on erityinen velvollisuus ilmoittaa yliopistoille työtekijöidensä tuomioista. Jäänne vanhasta yliopistojen omasta oikeuskäytöstä? Mutta selitystä?

19.12.

• Tavoite ensi vuodelle: tehdä jotain sellaista, jonka muistaa tehneensä. Ei tarvi olla väitöstilaisuus, mutta sekin soveltuu tarkoitukseen. Fiiliksellä: "en ymmärrä mihin tämä vuosi hulahti"
• Vietettyäni päivän 1700-luvun tulipalojen kanssa Lontoon palokunnista toistetun historiallisen tulkinnan fiksaus [Tom Scott: I was wrong (and so was everyone) ] tuli sopivaan väliin.

20.12.

• Historisk Tidskriftin verkkoarkistossa lehdet eivät ole aikajärjestyksessä eikä niitä voi järjestää eikä suodattaa. Jättekiva.

23.12.

• Kiitos @AinurElma aamu alkoi poseerauksella Kuusamon Ukkolan kestikievarilla 1867. [Ark No. 4: 16. Ukkola. Skydsstation. No. XXX. Valokuvaaja Jens Andreas Friis ]

25.12.

• Purske @journal_fi ennen joulua oli huomattava. Historiaa esim. Lähihistoria, Mirator, Kasvatus & Aika, Lähikuva ja Työväentutkimuksen vuosikirja 

27.12.

• Artsun edaaja on nukahtanut. Kuvattuaan 1700-luvun Göteborgia, kirjoittaja jatkaa "At the other end of the Swedish realm, at the University in Greifswald,". Tai sitten heillä on aivan eri mielikuva Ruotsin valtakunnan muodosta kuin minulla. [Pointtini ei ollut se, etteikö Greifwald olisi kuulunut Ruotsiin vaan se, että Greifwald on montaa muuta paikkaa lähempänä Göteborgia.]

28.12.

• Yritin saada osaa kämpän väikkärikirjallisuudesta kohti palautuspinoa @NatLibFi keikkaa varten. "Tässä ainakaan mitään ol..." ja oli kuitenkin.
• Tosi "kivaa" tehdä vuosia vanhasta muistiinpanokokoelmasta esitystä. Linkit esinetietoihin museoiden kokoelmatietokannoissa ovat kaikki vanhentuneet eikä URL:eissa tietenkään ollut mitään näkyvää tunnistetta helppoon jäljitykseen.

29.12.

• Artsussa on pointti, jota haluaisin käyttää, mutta viitteessä ilmoitettu sanomalehti ei ilmestynyt kyseisenä päivänä eikä lähimpänä olevassa numerossa ole kyseistä tekstiä. Miksi otinkaan tavakseni tarkistaa lähteitä? Aaaarghh...

1.1.

• Sata vuotta uskonnonvapautta Suomessa! Jee!

6.1.

• Ohjeistusta papeille vuonna 1695: sanomalehtien lukemista jumalanpalveluksen aikana ei tule sallia/suosia. [Tartuin jälleen Kaspar Stielerin kirjaan.]
• FB:n Helsinki-ryhmässä tuotiin esiin
@Kaupunginmuseo kuvakokoelmien otokset Hiitolan kansakoulun oppilaista Helsingissä noin vuonna 1908. En keksi mitään selitystä tällaiselle operaatiolle.

8.1. 

• Hmmm... YouTube-videon faktatarkistuksessa [Nej, rasbiologin började inte i Sverige] on löytynyt rotubiologialle hyvin tarkka aloitus (Yhdysvaltojen sisällissota) vaikka mukana on aikaisempi kallojenkeräilykin, joka on "lääketiedettä". (En ole katsonut videota, joka voi hyvin olla kuraa.)

9.1.

• Jos kirjaa hakiessa tulee sanottua ääneen "en ole koskenut siihen aikoihin", tarkista pinojen pohjimmaiset kappaleet.
• Johan löytyi yleisöä kiinnostavaa arkistoaineistoa. [Old Nazi map sparks treasure hunt in Netherlands - BBC News]

11.1.

• Aah, yleisötilaisuus ja -kysymykset. "Olen jostain lukenut, että" ja jatkaa lähes mahdottomalla "faktalla".
• Tieteen päivien arkeologiasessiossa oli 100+ ihmistä striimiä seuraamassa ja salissa runsaasti porukkaa. Kansalaistieteen sessiossa striimin ääressä 30+.

Vuoden lopulla twiitattua

2.11. 

• Hyvä veto @Kotus_tiedotus! Etymologisen sanakirjan avaustiedotusta seurasi ensimmäisten päivän käytön analyysi. ["Entä tiukista tiukin kolmen kärki? Olkaa hyvä: 2. vittu 2. kissa 1. koira"]
• Sopivasti juuri käytyäni@Kansallisarkist kuulemassa tuomiokirjojen tekstitunnistuksesta huomasin, että tekstiä on ryhdytty irroittamaan jo rippikirjoistakin ja se on näkyvillä Astiassa. Integrointi on hyvä suunta, mutta rippikirjojen konelukuun hiukan matkaa. [Vastattiin: "Kun Digitaaliarkiston aineistot siirrettiin käytettäväksi Astiaan, osaan niistä tehtiin koneellisesti tuotetun tekstin tunnistus (OCR). Prosessiin meni vahingossa myös yksittäisiä aineistoja, jotka eivät siihen sovellu. Poistamme soveltumattomat aineistot tunnistuksen piiristä. OCR-tunnistusta voi hyödyntää esim. ylioppilastutkinnon koetehtävien tutkimisessa."]

5.11.

• Miksei kukaan ole kertonut minulle 2019 julkaistusta Rapolan 1800-luvun sanaston (osasta)? Voisiko joku joskus/aina ymmärtää telepaattisesti tarpeeni ja jakaa niihin liittyvät aineistot niin, ettei löytäminen jäisi jatkuvasti sattuman varaan?
• Esitelmä Hallannin viikinkiajasta [När Halland blev danskt, föredrag med Anders Håkansson] oli yllättävän mielenkiintoinen, kun vertaili ajankohtia Suomeen. Ja muutenkin.

6.11.

• Millä matkoilla "nykyajan ihminen" vuonna 1909 kulutti aikaansa? (Mainos aikataulukirjassa)

7.11.

• Onni on saada kysymykseensä asiantunteva vastaus aloituksella "Hei Kaisa, onpa kiintoisa kysymys! " Kiitetty tietenkin jo vastaajaa, mutta julkisesti vielä kiitokset @Kotus_tiedotus

10.11.

• Kun tutkimusohjelman johtaja sanoo ohjausryhmän pj:n nimen väärin lopetustilaisuudessa, voisiko vetää johtopäätöksen, että yhteistyötä on ollut suhteellisen vähän?

14.11.

• [Museotädin vinkki maanantaiaamuun: Satakuntalaiseen rakennusperintöön voi tutustua osoitteessa  Avasin sukutilan tiedot ja sanoin ruman sanan. Että sellainen maanantaiaamu. (Yhteinen omistaja ei tarkoita, että tila "kuuluu" toiseen. Rakennukselle on palovakuutuksessa vuoden tarkka valmistumisaika. Palovakuutuksen tiedot on julkaistu kahteen kertaan.)

15.11.

• Mona Rautelin kertoi eilen [Bokfika - Urklippsverkets vänner presenterar Mona Rautelin] historiallisten tuomiokirjojen koodauksesta tutkimusprojektissa, joka tuotti kirjan Nordic Homicide in Deep Time.

16.11.

• Yhdestä elämäni merkkihetkestä on näköjään 7 vuotta. Toisesta viitteenä olleesta kirjasta eräs tutkija äskettäin kuulemma sanoi, että olin selvittänyt erään asian niin perusteellisesti, ettei siihen ollut lisättävää. Paras työ tuli tehtyä jo 10 vuotta sitten?

26.11.

• Kalvosetin ja esityksen väsääminen lauantai-iltana tilaisuuteen tiistaina tuntuisi huomattavasti mielekkäämmältä, jos kyseistä tilaisuutta olisi markkinoitu jossain. Sarjassa ikuisuusasiat, joista ei ole lupa valittaa, kun ei itse osallistu minkään yhdistyksen työhön.

27.11.

• Asian sivusta: videolla [How to Duel (feat. Adam Savage) - Objectivity 265] esitellystä 1600-luvun kirjasta saa tässä ihan erilaisen käsityksen kuin digitoiduista kuvista. Sivujen koko, kirjan paksuus ja ääni sivuja kääntäessä kertoo paperin jäykkyydestä.

28.11.

• Jokohan sitä ryhdistyisi tutustumaan Finnan haku"logiikkaan". Kuvan ikoni oli ainoa osuma (kuviin rajattuna) hakusanoilla 'Pyhämaa keräyslipas'. Vahvistetun "palamaan" lisäksi tulokseen lienee vaikuttanut asiasana pyhäinkuvat.

2.12.

• Erinomainen väitöstilaisuus päättyi yleisökysymykseen, jota etäseurannassa ei kuulut. Kustos totesi, että kysymys ei kuulunut väitöstutkimuksen piiriin. Jännää.

8.12.

• Mainio ja mielenkiintoinen @tiinamarjut esitelmä Sibeliuksen reaktiosta sukujuuriensa selvittelyyn. [eli Tiina Miettinen: Raffinoitua kärsimystä - Jean Sibelius sukututkimuksen uhrina]

12.12.

• Taas fyysisestä lehdestä tehtyä videota [What did Victorian sewing patterns look like? || The oldest fashion magazines in my collection] katsoessa tulee mieleen, että digitoinnista ei saisi samaa/vastaavaa informaatiota.

13.12.

• Uudistus @NatLibFi : toiminnallisuudet siirretty vasemmasta reunasta ylös. Henk.koht en tykkää, sillä näytölläni vertikaalitilaa on vähemmän eli se on arvokkaampaa. Hmmm... tulkitseekohan sivusto käyttöni mobiiliksi, sillä käytän verkkoa kännykän kautta? [Ei, kyse oli uudesta ulkoasusta.]

16.12.

• Väikkärin aineistosta tuli vastaan lohduttavia sanoja virheiden inhimillisyydestä ja niistä kertomisen tärkeydestä:
  Skulle ej alle försök lyckas, bör sådant ej afskräcka någon, at dem upgifwa; ty hwilken är wäl den Landtman och Jordbrukare, som i alt kan säga sig fri från misstag? Fel åtfölja mänskligheten, men fel kunna ock ändras, när de redel. upgifwas, och den ene får uplysa den andre. (Inrikes Tidningar 8.4.1771)

Lokakuussa twiitattua

 30.9.

• [What was the REAL Name of Jesus?] Se, että nimi on säilynyt kirjoitettuna, ei tarkoita, että tietäisimme, mitä nimeä on käytetty. Osa n+3418
• Neljässä tunnissa väsätty ei-niin-briljantti artikkeliehdotus ja lähetetty tunti ennen dedistä. Jonkinlainen merkkipaalu ammatillisessa kehityksessäni historiantutkijaksi?

1.10.

• [Awful Archaeology Ep. 6.5: The Baghdad Battery... Again?] Tiedon muodostusta YouTubessa eli aloittelija/popularisoija ottaa nöyrästi palautetta ammattiarkeologilta. Molemmilta hieno suoritus.

3.10.

• Kun kustantajatkaan eivät viitsi ilmoittaa lokaatiotaan, miksi se vaaditaan viitteeseen? Onko joku joskus, jossain, käyttänyt paikkatietoa julkaisun hakemiseen tai tunnistamiseen? Saa ilmoittautua. [Ainoastaan Reima Välimäki totesi "Olen, mutta en koskaan 1600-luvun jälkeen julkaistussa kirjallisuudessa". Enimmäkseen oltiin sitä mieltä, että tieto on merkityksetön. Yksi vastalause, jonka perustelut kuitenkin jäivät puolitiehen: "Kyllä kustannuspaikka jotain kertoo: jotain merkitystä, onko kirja kustannettu Tampereella, Delhissä vai New Yorkissa - kertonee ainakin jotain kustantajasta, etenkin jos on täysin tuntematon kustannustalo."]
• John Oliverin pikaratkaisu museoesineiden palautukseen: The Payback Museum

4.10.

• "Suomen valtiopäiväasiakirjojen digitointi säätyvaltiopäivien ajalta 1863–1906 on saatu päätökseen eduskunnan arkistossa. [...] ei vielä toistaiseksi löydy verkosta"
• Asiasta mitään tietämättömälle @NYUJordanCenter seminaari "Newspapers under the Tsars" on mielenkiintoista kuunneltavaa.

6.10.

• Ruotsissa käynnissä väitöskirjatutkimus 1600- ja 1700-luvun liitupiipuista, doktorandi piti yleisöluennon. [Kritpipor, föredrag med Robert Bergman Carter]

8.10.

• Miksi Suomessa ei julkaistu enemmän kirjallisuutta 1773? "...hufwudsakeligast bör det tilskrifwas den dygdiga blygsamhet som Nationen hyser, at ej beswära Allmänheten med sådant som ej wore fullkomlige Mästerstycken." [Pian huomasin, että olin jakanut saman ihastuttavan lainauksen blogissani jo vuonna 2018. Lähteet ei koskaan lopu, kun niitä kierrättää!]

10.10.

• Historian gradujen haravoinnista löytyi "ajankohtainen" katsaus sadan vuoden taakse. Timonen, Tuukka: Neuvosto-Venäjän uhkaan varautuen : Suomen puolustussuunnittelu vuosina 1919–1924

11.10.

• [Turku tiedotti: Turun museokeskuksen ja muiden Varsinais-Suomen museoiden kokoelmia nyt julkisesti nähtävissä verkossa. Alleviivasin näyttökaappaukseen sanat "nyt julkisesti"] Niin, kun ne eivät tätä ennen olleet, esim. @Finnafi Asioita, jotka ovat mahdottomuuksia: 1) Useamman instituution yhteiset it-ratkaisut 2) Rehellinen otsikointi tiedotteissa.

12.10.

• Arvatkaapas onko Kansalaisyhteiskunta-lehden numerot "edelleen selattavissa täällä"? Villi veikkaus: ei myöskään ole tallessa @Jyk_tiedotus . Ennustus: sivuston muu sisältö tuhoutuu yliopiston verkkosivujen uudistuksessa.
• Leinbergin Åbo stifts herdaminne 1554-1640 (1903) (@Kirkkohistoria ) löytyy nyt digitoituna @litteraturbank . Mites tämän muistaisi, kun seuraavan kerran kaipaa?

14.10.

• Varoitus on myöhässä tälle illalle, mutta ottakaa opiksenne! Vilho Reima: Nuoriso Huvittelee (1926):
  Tanssin vaarat ovat kaikista vastaväitteistä huolimatta hämmästyttävän suuret. Jo ruumiillinen terveys ja hyvinvointi tanssipaikoilla pian menetetään. Pikainenkin silmäys tanssitaloihin todistaa, että ne usein ovat pölyn ja lian vallassa. Sieltä on toinenkin taudin basilli saatu ja saadaan edelleen. Ja miten hatarat ja kylmät ne ovat! Siksi niissä puolialastomat naiset, varsinkin milloin tanssin himosta loppumattomasti ollaan lattialla, eivät kestä vilustumisen vaaraa väliaikoina, vaikkapa ovatkin karaistuneita.

17.10.

• Aamun aluksi viesti @NatLibFi "Kiitos hankintaehdotuksesta. Kansalliskirjasto tilaa teoksen, ja se varataan sinulle." Kannatti satsata perustelujen kirjoittamiseen.

23.10.

• S'on muuten "i allmänhet" tosi kiva yrittää tekstihaulla paikantaa tutkimuskirjallisuutta, jossa käsitellään käsitettä "allmänhet" 1700-luvulla.

24.10.

• Hakusanojen taika. Esitykseni ja mutuiluvastaukseni yleisökysymykseen #Hitu2022 kuullut ehdotti spostilla luettavaksi kirjaa, jonka nimikkeen fraasilla löytyi vino pino lisää.

26.10.

• Suomalaiseksi määrittely, osa n+987.
  Kirjaa tehdessään Virtanen ja Pelliccioni joutuivat miettimään, kuuluuko Parasken perintö suomalaisille. Onko kalevalaisen lauluperinteen kutsuminen suomalaiseksi kulttuurista omimista?
  ”Meidän piti pohtia tosissamme kulttuurista omimista: käytimmekö Paraskea hyväksi? Ja voimmeko me edes kutsua häntä suomalaiseksi? Päätimme että voimme. Hän vaikutti kuitenkin lopulta Suomen puolella”, Virtanen sanoo.
  (Teoksen tiedote/promo: Suomen supernaisia -sarjan viides osa nostaa valokeilaan runolaulaja Larin Parasken – mutta oliko hän suomalainen? 20.09.2022 12:00)

27.10.

• Ihminen kirjoittaa 1770-luvun Helsingistä ja melkein käyttää sanaa pääkaupunkiseutu...

28.10.

• Blogini täyttää tänään 15 vuotta. 1,3 miljoonasta sivulatauksesta monet ovat omiani, mutta ilokseni muitakin lukijoita on tullut ja mennyt.

Syyskuussa twiitattua

2.9.

• Klassikko. Syyskuulle on neljä dedistä. Tein tämän päivän presistä Historiantutkimuksen päiville. Lokakuun lopulla.

5.9.

• Kun työntää dedispäivänä räkäisen esitelmäehdotuksen matkaan ei ole hirveän mukavaa saada seuraavana päivänä viestiä dediksen siirrosta yli viikolla eteenpäin. Mutta onpahan tehtynä.

6.9.

• Ei ole menneisyyden paidankaan teko yksinkertaista. Kokenut nykyompelija ei pystynyt seuraamaan jokaista ohjeen kohtaa - taidot eivät riittäneet.

10.9.

• Aikanaan ehdotin simppeliä sisäistä hakua @NatLibFi digitointeihin ja se toteutettiin. Mutta uusi ratkaisu on kyllä kertaluokkia kätevämpi. [Löytyy suurennuslasilla vasemmasta reunasta]

11.9.

• [Katariina Mustakallio twiittasi: "Hienoa! Väärä historianopetus on tänään julistettu Hesarissa pannaan. Ihan uutta ja fressiä! Arkeologi ja antropologi ovat vihdoin ratkaisseet probleemin ja tuovat oikean historian silmiemme eteen! @hsfi"] Lähdin etsimään historianopetuskommenttia, mutta pysähdyin tähän. "alkuperäinen kieli" & "suomalaiset"? Onko paljastuksena, että Suomessa puhuttiin, ennen kuin suomen esiasteen puhujat saapuivat paikalle? Kummat olivat suomalaisia? [En koskaan päässyt avaamaan itse artikkelia]

14.9.

• Minä en ole kyllästynyt Zoomiin. Miten voisinkaan, kun pääsen seuraamaan naapurimaan esitystä ja keskustelua, joka olisi muuten tavoittamattomissa.

18.9.

• "...another reported that she did not pursue her interest in Virginia Woolf for an assignment that would have involved reading Woolf’s handwritten letters. In the future, cursive will have to be taught to scholars the way Elizabethan secretary hand or paleography is today." [Gen Z never learned to read cursive. How will they interpret the past? By Drew Gilpin Faust The Atlantic 16.9.2022]

20.9.

• "En grundläggande princip som återkommer så gott som överallt är att framgångsrika nätverkare i första hand är personer som ger och hjälper andra. Detta utan några bakomliggande tankar om vad de själva kan få tillbaka." [David Larsson Heidenblad: ”Vad forskare bör veta om nätverkande”]
• Tiistai-ilta eli tilaisuus anonyymiin mokaukseen aiheesta, josta oikeasti pitäisi tietää jotain. [Nääh, voitin Suomessa asuvan amerikkalaisen YouTubessa isännöimän tietovisan aiheesta Ancient Finland. Vähänkö olisin hävinnyt ellen olisi.
  Ottaen huomioon, että suurin osa muistakin vastaajista oli todennäköisesti suomalaisia kysymyksen "According to Finnish law, artifacts over what age belong to the State regardless where you find them?" vastausjakauma oli inan huolestuttava. 11 vastaajasta 5 valitsi vaihtoehdon "No such law exists"! (2 valitsi 200 vuotta, 2 vastaajaa 150 vuotta ja 2 (oikein) 100 vuotta.]

21.9.

• Hain kirjastosta Keskisarjan Hattujen sodan. Mitä mahtaa tarkoittaa maisemakuvauksessa (s. 9) virke "Pensaikosta puskeutuvat romanssit ja äpärien siitokset"? (Tällä vauhdilla kirjan loppuunluku varsin epätodennäköistä.) [Arvioni oli oikea, en lukenut kokonaan. Sattumalta osuin kohtaan, jossa oli minua kiinnostanut venäläisen tappo Töölössä, mutta Keskisarja ei ollut esittänyt omaa arviotaan sijainnista. Ks. Täydennysosia Helsingistä (3) & Täydennysosia (6)]

29.9.

• [Tätä koostetta tehdessä tuli vastaan Miia Kososen alkukuun twiitti 
  " Opiskeluun, opinnäytteisiin ja tutkimuksiin liittyvistä meriselityksistä syntyisi vaikka kirja. Eilen kuulemani tapaus oli  <timantti>: opiskelija kopioi graduunsa useita sivuja eräästä väitöskirjasta. Uskoi tehneensä palveluksen, kun kääntää tekstit suomeksi ja tuo asialle näkyvyyttä <itkunauru>".
  Koska olin aikanaan jo jakanut twiittinä, niin otin nyt näyttökaappauksen ja jaoin sen saatteella] Tästä tulee mieleen jotain, mistä ei enää jaksa keskustella.
  [Tähän mennessä Maria Petterssonin kirjasta oli puhuttu kaksi viikkoa. Kirjoitin itse koosteet Historiantutkijoiden työn kierrätyksestä ja Mikä on historiallinen fakta ja voiko sellaisen löytää? ja linkitin niihin muiden tekstejä. Jälkimmäisen jälkeen ilmestyi vielä (ainakin) Hanna Meretojan Onko kirjoittaminen aina varastamista?]

Elokuusta syyskuuhun

1.8.

• "Kyseessä on huolellisesti tehty, moniääninen ja – tasoinen historiallinen tutkimus, jossa on myös akateemista vaikuttavuutta, vaikka kirjailija on ammatiltaan toimittaja. Toki myös Huvituksen koulukodista on tehty aiempiakin tutkimuksia,... "

3.8.

• Kulttuurilaitokset, jotka jakavat digitointinsa tiedostomuodoissa, joita tavanomaiset ohjelmat eivät avaa ovat... [Ongelmana tällä kertaa jp2, sivustolla data.kb.se]
• Aika hienoa alkaa lukea uutta kv-kirjaa (A primer for teaching digital history by @jenguiliano ) ja nähdä neljän tutun nimet introssa yhdellä sivulla.

4.8.

• Hommat jäivät runsas tunti sitten kesken, kun huomasin mitä kaikkea @NatLibFi oli saanut kesällä digitoitua. Piti oitis tiedottaa eteenpäin naapurimaahan - välittämättä kielitaitoni heikkouksista.

6.8.

• Pikkuvihan ajan "Suomen herttuan" elämässä oli muitakin vaiheita. [Joista kuulin videolla Do You Know Which Scotsman Ran Ukraine for Russia?]

12.8.

• "Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon rinnalle digitaalinen museo vuoden 2024 loppuun mennessä" [Tieto annettiin työpaikkailmoituksessa, jossa haettiin Digitaalinen Kansallisgalleria -ohjelmaan viestinnän ja markkinoinnoin asiantuntijaa. Yhdistyi mielessäni Kimmo Levän puheisiin ja kirjoituksiin siitä, että avoin digitaalinen sisältö ei ole kestävä ratkaisu tms.]

16.8.

• Göteborgin konffareissulta tuotu tauti tarkoittaa sitä, että tänään jää väliin @AnttiIjaes väitöstilaisuus ja loppuviikosta Nordiskt slotts- och herrgårdssymposium. Lisäksi viikon työt rästissä. Eli kannattiko lähteä?

17.8.

• "museoihmisenä ajattelin, että ainakin hissin viereen ladotut vanhojen valokuvien laatikot piti pelastaa" 

18.8.

• "Om man inte ibland i interna diskussioner på arbetsplatsen riktar ljuset mot dess praktiker, normer, traditioner och arbetssätt, så kan det vara svårt att hitta sätten att vårda det som fungerar väl och ta itu med det som fungerar sämre." [Marie Cronqvist: Seminariet som akademisk allmänning]

25.8.

• Jee! Pääsen puhumaan Ruokahistorian päiville! Eli ei tarvi kuin tehdä 10 vuotta sitten tehty duuni uusiksi.

27.8.

• "Niin on hännätön hevonen, kuni pirtti porstuaton tahi piika pintilätön, esiliinaton emäntä." Näyttää mitä talonpoikanen rahvas paikon emäntiensä ja tyttöjen somuudeksi vaatii. (Mehiläinen 3/1836) Kertoisiko joku mikä on pintilä? [Toki kertoi (Pintilä on naisen päänauha! Voisi kenties olla jokin muukin nauha tai vaatekappale (vrt. pinteli), jolla sidotaan jotakin - tyypillisimmin ehkä silti juuri naisen päänauha tai muunlainen päähän sidottu asia.) ja Finnasta löytyi kuvakin]

31.8.

• Tuore Ethnologia Scandinavica, nr 52 on luettavissa verkossa samoin kuin edeltäjänsä.

Kesäkuusta elokuuhun

11.6. 

• Ruotsalaisten historiallisen patenttitietokannan nimessä on vuodet 1746-1945, mutta en tajua, miten siitä saisi näkyviin vuotta 1820 edeltävän ajan. Digitoitu yhtä ja tietokantaan laitettu toista? [En saanut Twitterissä vastausta, mutta tuttava oli huomannut ininäni. Välitettyään asiaa eteenpäin hän kertoi kesäkuisen konffan kahvitunnilla, että ongelma oli indeksoinnissa.]

13.6.

• Kun viime viikon konffassa luovuin peukalosäännöstäni "kalvoja yksi minuutille" papatin esitykseni kymmenessä minuutissa. Tämän viikon 20 minuutin slottiin on nyt 8 kalvoa... Taidanpa askarrella yhden lisää. [Lisäsin niitä paikan päällä vielä lisää ja sain aikaiseksi juuri oikean mittaisen esityksen. Joka olisi ollut kyllä koherentimpi, jos olisin noudattanut peukalosääntöä alusta asti.]

16.6.

• Tänään alkavan konffan aloituspuheenvuoro julistaa Covidin haihtumista sekä keskittymistä ohjelmaan ja samalla luen FB:stä tuttavan sairastumisesta juuri päättyneessä Reykjavikin konffassa.

21.6.

• "Esa Salminen kertoo teoksessa Rakkaudella Ester hänen esiäitinsä Ester Wecksellin tarinan. Romaani sijoittuu 1890-luvulle..."
• "1700-luku – jonka pitäisi vi­rallisesti olla järjen ja valistuksen aikakausi – oli oikeasti aika seko. Ihanan seko!" toteaa kirjailija Terhi Tarkiainen

22.6.

• Puhelin soi ja sovin taas yhden koekaniinina olon huomiselle. Kuinkahan suuri vinoutuma ihmistieteisiin mahtaa tulla siitä, että samat yksilöt menee avaamaan päätään "kaikkiin" tutkimuksiin?
• Götheborg tulee huomenna Helsinkiin aikataulun mukaan klo 10! Saisinkonhan aikaan mennä katsomaan? [Kyllä, olin katsomassa tulon ja kävin myöhemmin laivassakin]

25.6.

• Kuinkas monen kevään promovendin kaverit tekivät onnittelupainatteen? Jännällä nimien ladonnalla on kai tässä @NatLibFi kappaleessa pyritty tasa-arvoon?

30.6.

• Kun konekäännät 1600-luvun lopun saksaa: Von dem Schutze wieder die Zeitungs-Stürmer > From the shooter again the newspaper strikers. > Ampujalta taas sanomalehtilakkojia. Merkitys kai suunnilleen "Mitä vastata sanomalehtiä kritisoiville".
• Saksalaisten sanomalehtien lukemiseen tarvittavaa sanastoa vuonna 1695: Chocolate, Consul... Kahvia ei ole mukana tai on kirjoitettu oudosti. [Twiitit liittyvät kirjaan, josta oli lisähuomioita eilisessä blogitekstissä.]
• Kun helle ei ole itsessään tarpeeksi tukalaa ja ikävää, voi tehdä siinä neljän tunnin kävelyn ja kärtsätä molemmat käsivartensa. #vinkki

3.7.

Vielä julkaisemattomien kirjojen varaustilannetta @HelMet_kirjasto . Bubbling under: Avaimia menneisyyteen : opas historiantutkimuksen menetelmiin - 5 varausta. 

[Kuun lopussa Suomen historian jänniä naisia odotti 180, Smittenin murhaa 28, hattujen sotaa 31, peruukkihistoriaa 10, Turun palon tunnehistoriaa 9 ja Avaimia menneisyyteen 11. 

Viimeksi mainitun ilmaantuminen Gaudeamuksen verkkokauppaan tulkittiin somessa ilmestymiseksi, mutta johti havaintoon, että metodikirjallisuutta tulee enemmänkin. Pääkaupungin kirjastonasiakkaista 4 odotti kirjaa Sanat siltana menneeseen Kielelliset lähestymistavat historiantutkimuksessa. 

Molemmat uutuudet saivat toivomaan, että tiedekustantamo ymmärtäisi laittaa verkkokauppaansa sisällysluettelon teoksiin, jotka koostuvat useiden kirjoittajien kontribuutioista.]

12.7.

• Tilasin Kungliga Biblioteketin tilausdigitoinnin (@EOD_eBooks) perjantaina ja sain maksulinkin, mutta maksoin laiskuuttani vasta tänään. Yllätyksekseni digitointi oli jo tehty! Tiedosto tulee jonkun ajan kuluttua kaikkien käyttöön, mutta mitä tapahtuisi, ellei maksaisi?

13.7.

• Eilinen muistiinpano vuodelta 1991: "Det är onekligen krångligare att distribuera en databas än tryckta böcker, liksom den är svårare att använda..." Tätä oli elämä ennen internettiä.

17.7.

• Olen vaikuttanut! Tilasin tällä viikolla @NatLibFi sokkona 1700-l. lehtiniteitä todeten avotekstissä, että kuvailutiedot eivät auttaneet yhtään. Ja kas, nyt kun piti tehdä jatkotilausta, niin tilanne on kohentunut esimerkilliseksi. Auttoivat minua ja itseään - klik, klik, klik..

18.7.

• Youtuben historiallisten vaatteiden ompelijoissa harvinaisuus: skandinaavista ja 1600-lukua.
• "Standing stone" @Objectivity_Vid videossa osoittautui Olof Celsiuksen dokumentoimaksi riimukiveksi Hälsinglandissa. En onnistunut löytämään sitä @raa_se riimutietokannasta.

23.7.

• "Kansakoulun uusi maantieto vuodelta 1923 saa Venäjää kuvaillessaan mahtumaan yhdelle ainoalle sivulle adjektiivit likainen, likainen, kurja, siivoton ja likainen."

25.7.

• Kuolinpesää siivotessa tallensin merkittävimmät digikuvat Flickriin ja kas, melkein ehtivät ne deletoida. Vuoden 2002 kuumailmalennon kuvat työnsin aikanaan Microsoftin palveluun, josta en ehtinyt niitä pelastaa. Milloin opin?

30.7.

• Pari päivää sitten katsoin tosi mielenkiintoisen videon Floridan isosta esihistoriallisesta hautakohteesta. Valitettavasti en voi linkittää, sillä YouTube ilmeisesti harmistui tuhansia vuosia vanhojen ihmisjäänteiden näyttämisestä.

Toukokuusta kesäkuuhun

20.5.

• Vau! "We reconstruct life-courses and multigenerational family relations for (nearly) all Danes, from 1787–1968"

• Missä menee keskiaikaisen ja historiallisen raja @Museovirasto ? [Leike Kypin näkemyksestä Hyvinkään Hopeavuoresta. Museovirasto ei vastannut. Tuuli Heinonen kommentoi: "Suomessa nää on aina vähän näitä, etenkin kaivosten tyyppiset kohteet joissa rakenteet on vaikea ajoittaa ja varhaisin maininta ei välttämättä kerro kohteen ikää. Ihan käytännön tasolla ajoituksena keskiaika tuo usein vahvemman suojan mj kohteelle jos siihen on mitään perusteita." Ja selvennyksenä, tiedän kyllä, että keskiaika on historiallista. Historiallinen on kuitenkin Kypissä seuraava, ajassa myöhäisempi luokka.]

24.5.

• [Video: Destroying Ancient Artifacts for Profit Is Nothing New] Masentava katsaus, jonka tuoreimmassa kerroksessa muovikuutioihin valettuja tarkoituksella rikottuja astioita.

27.5.

• Kaivatun kirjan Helsingin yliopiston kirjaston molemmat kappaleet ovat kadoksissa, mutta @internetarchive tarjoaa digikappaleen ilmaiseksi luettavaksi. (Palvelu on saanut tekijänoikeuksien puolustajat kimppuunsa, mutta hyödyntäjänä en jaksa välittää.)

31.5.

• [Video: How to Midwest: Lutherans] Kahvin juonti, urheiluvoittojen biletys ja muu eleettömyys. Jotenkin tuntuu tutulta.
• Oli tosi kiva olla livenä kuulemassa @RosebudBooks fiksuja ihmisiä (mm. @KimmoSvinhufvud & @johannaisosavi) puhumassa akateemisesta elämästä. Toimiva paneelikeskustelu/ryhmähaastis on siis mahdollista. (Tallenne on YouTubessa)

2.6.

• Väikkärin dispositio koki aamutuimaan ensimmäisen merkittävän muutoksensa kolmeen vuoteen: yksi käsittelyluku lensi mäkeen. Tuli näes mieleen - ties mistä - että voisi olla fiksumpaa sanoa enemmän vähemmästä kuin vähän yhdestä ja toisesta seikasta.

5.6.

• Löysin tutkimukselleni relevantin väikkärin vuodelta 1932. Erikoisempaa on se, että tutkijalla (oik. mukaansa nimetyllä laitoksella) on Twitter-tili.

6.6.

• Viikon vinkki organisaatioille, erityisesti @uniofjyvaskyla . Jos rajoitatte sähköpostikentän merkkimäärää, selvittäkää ensin se, minkä mittaisia osoitteita organisaatiossanne on käytössä. Jos siis oikeasti toivotte saavanne lomakkeella palautetta. [Ei mitään vastausta Opinahjolta. Tuskin välittävät siis varsinaisestakaan palautteesta.]

7.6.

• Suomen sukututkimusseura tekee lähtöä Liisankadulta. Aiemmin "yli 40 000 nidettä eli noin 710 hyllymetriä" sisältänyt "Pohjoismaiden suurin sukututkimuksen ja henkilöhistorian erikoiskirjasto" on muuttoa varten karsittu noin 100 hyllymetriin. Sillä kaikkihan on netissä? [Loppukysymys on mitä suurimmassa määrin ironinen.]

8.6.

• Onni on konffapaikalle päästyä huomata, että puolihuolimattomasti tuli aamulla puettua paita, johon saa nimikyltin kiinni. Ja löytää vessasta käsipyyhkeet, joilla varustettuna läpimärät kengät tuntuvat hieman mukavammilta.
• Iso tekstikyltti antaa mielikuvan 1800-luvun lopussa päättyneestä lapsityöstä, mutta asiakirjaesimerkki kertoo muuta. Finlayson 200 [Löysin siis Vapriikista muutakin valitettavaa kuin kuvan puuvillan poiminnasta.]

9.6.

• Henkilö, joka pitää kirjoitustyyliäni väikkärin käsikirjoituksessa lakonisena, on kirjoittanut tieteelliseen kirja-arvioon sanat "maata möyrivän jänöjussin tasalla". #kuhansanon

11.6.

• [Project Gutenbergin digitoinneissa Vaasan Jaakkoon Oottako kuullu: Tuhannen prätinöitä Pohjanmaalta] 
  "— Mee ny jouthu Jatka pyythön Uurentuvan emännältä laihnaksi makkarammittaa ja kiskonkaavaa — pyyti äitee." Eli mukana klassinen lapsen harhautus, mahdollisesti teurastusta todistamasta.
  [Juha Hakala kommentoi: "Äiti kertoi, miten lapset lähetettiin hakemaan makkarasarvia naapurista, kun sikaa teurastettiin. Naapuri kertoi lainanneens ne seuraavalle, mutta tarjosi mehua ja pikkuleipiä ja jutteli aikansa lasten kanssa. Seuraavssa sama. Kaikki tiesi, että ei päästetä teuraststa katsomaan." "Pohjanmaalla Ylivieskassa tämäkin."]

Huhtikuun lopusta toukokuulle

26.4.

• Kirjasto voi digitoida myös kangasnäytteitä: «Échantillons d'étoffes de Dannemarck, en soye, laine, cotton et filasse. — 1765 »

3.5.

• Christopher O’Reganin tämänpäiväinen Dagligt Allehanda -poiminta vuodelta 1792 käsitteli suisidaalimurhaa ja päättyi "niin lähelle helvettiä kuin mahdollista" eli pakkotyöhön Viaporiin. #Helsinki

4.5.

• 1910-luvulla ei lomake eikä planketti vaan lanketti.

5.5.

• Mitäköhän näille ihmisjäänteille on tapahtunut?
  [Vasabladet 10.8.1929: Gammal svensk krigarkyrkogård funnen i Riga. Vid schaktningsarbreten i "Frihetsgatan" i Rigas centrum har man på tio fots djup funnit mänskliga ben i stort antal. Det har fastställts, att på 1600-talet en svensk krigarkyrkogård legat på detta ställe; förra året fann man också inom samma område ett antal mänskliga huvudskärvor. Benen ha överförts till universitetets anatomiska museum.]

8.5.

• Kerrankin kulutustavara, joka on selvästi ajoitettavissa? Liian hyvää ollakseen totta? (Uusi Suometar 27.6.1895) [Satu Sorvali huomautti löytäneensä saman kuvan kesällä 2018. Saatteensa tuolloin: "Chigacon #maailmannäyttely'ssä 1893 esiteltiin merkittäviä uusia #keksintö'jä kuten vetoketju, maailmanpyörä, astianpesukone ja liukukäytävä (liukuportaat ilman portaita), mutta tämän ilmoituksen mukaan myös #mummokeinu! (Nya Pressen 8.6.1895)" Hän oli myös tehnyt kuvahaun tuloksella "Varhaisin kuva, jonka löysin Finnasta kaksipuoleisesta #pihakeinu'sta, on vuodelta 1918. "Kesäasunto Töölössä", valokuvaaja Ivan Timiriasew. Helsingin kaupunginmuseo."]
• Oli kuulkaa aika ennen kirjastotätejä. Kirjastomies oli @SKS_finlit. Tämä vielä nauratti, mutta erehdyin tekemään lisähaun ja löysin Usarin kirjoituksen 5.2.1929. Nainen kelpaa kyvyttömänä, sillä on halpa. Auts.

10.5.

• "Tässä onkin keskeinen avain muutokseen: että jokainen tulee nähdyksi; että löytyy joku, joka uskoo, kutsuu, suosittelee, muistaa, luottaa, kannustaa." kirjoittaa @anulah . Sama pätee naisten lisäksi tietenkin vähemmistöihin ja luokkaretkeilijöihin.
• Tarjolla kuningasmielinen katsaus Viipurin kujanjuoksuun. [Christopher O'Reganin videossa Kulregnet vid Viborg.]

12.5.

• Päivän suoritus: muistin pyykkäysreissulla, että DL @NatLibFi Sanomalehtisymposiumin esitysehdotuksille on huomenna. Huominen on varattu aivan muuhun, joten pykäsin iltapuhteena tekstin. Vain yrittämällä voi onnistua.

15.5.

• Taas osuin saksalaisen tutkimuksen kuplaan, jossa viitataan saksankielisiin ja setti on sitten ohitettu esim. Suomessa. Ranskankieliset eivät tule edes esiin, ellei käytä ranskaa hauissa.

20.5.

• Ensisilmäyksellä nykyaikainen satelliittikuva. Todellisuudessa kuparikaiverrus 1770-luvulta.

Maaliskuuta ja huhtikuuta

 22.3.

• Aamupäivän oudoin käsite 1800-luvun historiankirjoittajalta: "fosforistiskt-reaktionära åsigter". Saob-kurkkauksen perusteella fosforisuudella ilmeisesti tarkoitetaan 1800-luvun alun uusromantikkaa.

30.3.

• Turusta löytyi jälleen purkamaton yli satavuotias asuinrakennus [Lähde: Uutis-Sirkus. Pohjoismaiden dynaamisimmin pysähdyttävä satiirisivusto]
• [Sorted Food'in video Taste Testing MORE Global Ingredients we never knew existed ] Erikoisin kokemani Venäjän cancelointi tähän mennessä. Ruokaohjelma esittelee kvassin eikä mainitse ollenkaan maata, johon itse juoman liitän. Sen sijaan mainittiin Ruotsi, mitä ei ruotsinkielinen Wikipedia tiedä ollenkaan.

1.4.

• Loistavaa. Kirjastolainoja uusiessa huomasin, että kirja, jota piti tänään lähteä hakemaan, on jossain päin asuntoani. Voisiko useamman kirjaston lainaustiedot jotenkin saada integroitua kirjallisuuslistaansa?

4.4.

• Virheitä sattuu. Lehdistöhistorialliseen bibliografiaan oli tullut mukaan teos alaotsikolla "Historisk kriminaljournalistik 1750-1984". Olisi ollut supermielenkiintoinen tutkimukselleni, mutta oikeasti alaotsikossa on sana kriminalstatistik.

6.4.

• Kyllähän rakennuksen nopeasti tunnisti, mutta miksei se ohi kulkiessa voi näyttäytyä yhtä komeana kuin 1930-luvun matkaesitteessä? #Helsinki

9.4.

• Kun nykyaika ei ole tarpeeksi kamalaa, niin käytin runsaan tunnin oppiakseni jälleen yhden nurjan puolen Yhdysvaltojen historiasta. [Lämmin suositus Knowing Better -kanavan videolle The Part of History You've Always Skipped | Neoslavery]

13.4.

• Vuoden 1695 latina-ruotsi-saksa-suomi -sanastossa oli 5 aukeamaa sotaa.

15.4.

• On taas se päivä, jolloin pedantti ateisti paheksuu ihmisiä, jotka ennen aikojaan toivottavat hyvää pääsiäistä.
• Mathilda Lundin revolverisurma eli tositarina 1880-luvun Hämeenlinnasta

19.4.

• Suomalaisessa nimessä kirjoitusvirhe: tiedät lukevasi ruotsalaista kirjaa. Noloimmillaan viime päivinä virhe bongattu kiitososiosta. (Ruotsalaisten sukututkijoiden FB-ryhmässä minua kutsutaan jatkuvasti Kajsaksi. Koska on just niin vaikeaa.)

20.4.

• Tuotenimeä ei ole kai tarkoitus ottaa kirjaimellisesti?

21.4.

• Yliopisto: Väestömullistus pakotti uralilaiset kielet levittäytymään.
  Ilta-Sanomat: Tutkimus: Suomalaisten alkukoti luultua idempänä – ”Sillä alueella on hyvin vanhastaan puhuttu näitä kieliä”
  [Pointti jäi kirjoittamatta auki. Alkuperäisessä tiedotteessa ei ollut mitään "alkukodista" liikkeelle lähteneitä "suomalaisia" vaan kyse on varhaisen kielimuodon käyttäjien maantieteellisestä paikantamisesta. Eli aivan eri asiasta.]

26.4.

• Depis "kannustamme kyllä kirjoittamaan kokonaan uusiksi" -vertaisarvioista haihtui kummasti helpotuksessa, joka syntyi, kun sain eilisen yleisöluennon pidettyä. Ihan on kuin aurinko paistaisi ekaa kertaa perjantain jälkeen.

Helmikuusta maaliskuuhun

Jos joku myöhemmin tänne eksyvä on jo unohtanut, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Twitter muuttui hetkessä sodan seurannaksi, jonne ei ollut sopivaa kirjoittaa mistään muusta, sillä sotatilan esilläpito oli ainoa, mitä tavallinen tallaaja saattoi rahalahjoitusten lisäksi tehdä. Suomalaista tunnelmaa maaliskuun alussa kuvasi Martta Tervosen twiitti "Nykyään kun jossain on ”Suomi mainittu”, ei tiedä, pitäisikö mennä torille vai sittenkin väestönsuojaan." 

24.2.

• [Video Researching everyday fashion 1550-1650 – Refashioning the Renaissance ERC project] Ainakin aiemmin projekti keskittyi Pohjois-Italiaan, joten paljonko järkeä mennä @Kansallisarkist ottamaan Ruotsin valtakunnan registratuuran kopsua hyllystä? No, useimmiten tutkijasalissa kuvataan tutkijoita asiaan kuulumattomien aineistojen kanssa.

28.2.

• "Tapaus Vladimir Putin. Tämän tekstin kautta jokainen voi miettiä mitä seuraamuksia voi olla siitä, että plagiointia katsotaan läpi sormien ja korkeakouluissa hyväksytään plagioituja tekstejä." [Erja Moore: Tapaus Vladimir Putin, uudelleenjulkaisu]
• "Liika historian tuntemus ei tee ihmiselle välttämättä aina hyvää, vaikka tieto menneisyydestä enimmäkseen vapauttaa, tekee olon tukevaksi,..." Maria Lähteenmäen blogiteksti "Suomi, jälleen lukkona lännen"

2.3.

• Jaoin FB:hen muiston Stingin Russians-biisistä ja tarkistin samalla ilmestymisvuoden: 1985. Hetki myöhemmin huomaan sukulaisen jakaneen lomakuvan samalta vuodelta esimerkkinä huolettomasta ajasta, johon toivoo vielä pääsevänsä. #muisti

11.3.

• Oli kiva lukea näytelmän "Eino Leinon eksät – enemmän ja vähemmän muusina" taustasta, vaikkakin vuosia näkemisen jälkeen. Jäi nimittäin positiivisesti mieleen.
• [Ruotsalaisen historiantutkijan Brita Planckin twiitti: "Lyssnar på podden "En runda till" och få veta att Danmark och Norge valt sida i kriget och att det var därför Tyskland invaderade. Är det vad folk tror?!"] Mielenkiintoista. Jonkun kokoinen vähemmistö Ruotsissa ajattelee, että "puolueettomuus" pelasti maan miehitykseltä ja että Tanska ja Norja mokasivat ottaen puolta.

12.3.

• Helsinkiläiset! Kaunis sää tänään ja yksi ulkoilumahdollisuus on tulla klo 12 eduskuntatalolle, josta lähtee toivottavasti iso mielenosoitus rauhan puolesta. Saa myös kuunnella Tapiolan kuoroa.
• Niitä iltoja, kun huomaat, että abstraktidedis onkin jo maanantaina. Onneksi on lauantai.

13.3.

• En ole kuunnellut, mutta Suomen sotahistoriasta kiinnostuneille tiedoksi ruotsalainen tulkinta. [Krigshistoriepodden: Alltså förlåt världen – har helt glömt att berätta att detta trippiga skådespel har släppts. Finsk patrullkarl i fjärrpatrull + svåra mängder meth. Hilarity ensues. #åthelvetemedputin]

15.3.

• Positiivisen kautta. Jos herää ennen neljää, saa kirjoitettua tyhjästä konffapresisehdotuksen ennen kuin kello on 5:12. Tuli lähetettyäkin.
• PYYDETTIIN artikkelia. Tulee ihan semmoinen olo, että osaa jotain ja osaa siitä kirjoittaakin. Pidetään tästä kiinni niin kauan kuin voidaan.

16.3.

• Helsinkiin tulee kesäkuussa 1700-luvun Kiinan kauppaa käyneen ruotsalaisen laivan kopio.

17.3.

• Miten voi 1830-40 -luvuilla painetusta kirjasarjasta olla digitoituna useaan kertaan osat 1-3 & 5, mutta "missään" ei ole osaa 4? (Ja mistä Wieselgren on Ruotsin kirjallisuushistoriaansa keksinyt epookin "den protestantiska ridderlighetens tidehvarf"?)

18.3.

• [kartbild.com] "Webplatsen är ett hobbyprojekt." Pikkasen kuin Vanhatkartat.fi siis. Olisi kiva nähdä tällainen isomman projektin tekemänä, esim Paikkatietoikkunan osana.

19.3.

• Huomasin rss-syötteessä lupaavan @journal_fi -artsun, joka ei ollut varsinaisesti ilmestynyt. Abstraktissa kuitenkin (Kiitos!) linkki kirjoittajan tuoreeseen väikkäriin, joka osoittautui erittäin oleelliseksi omalle duunilleni. #JärjestelmällinenTiedonhaku on tärkeää...

Lopuksi vielä ajan dokumentoimiseksi Minna Jaakkolan twiitti: 

- Äiti, me tehtiin tänään kässässä semmoista huolisyöppöä. Sen suu on vetoketju ja se suu on ontto. Sinne voi vaikka kirjoittaa paperikäärölle omat huolensa ja se huolisyöppö syö ne pois. 

 

Opettajalle tässä ajassa kymmenen pistettä.

Helmikuussa

 

5.2.

• Nätti kartta Suomen Lapista jossain välissä 1700-lukua. (Kuvassa vain ote.) [Tämä löytyi käydessäni läpi tulliatlaksen karttoja.]

7.2.

• Opinnäytteen lopetus 1753: tästä jää nyt puuttumaan olennaista asiaa. [Här vore ännu mycket at tala om hvarjehanda nyttiga politiska inrättingar i en Stad... Kyseisestä tekstistä lisää tässä.]

8.2.

• "Som ett sätt att ha en otvungen dialog med forskare som jag inte dagligdags har kontakt med är Twitter ett utmärkt forum." kirjoittaa @JSamuelsson68

9.2.

• Kuuntelin piiiitkästä aikaa Keskisarjan esityksen [Teemu Keskisarja luennoi Hattujen sodasta]. Koska paikallisyhdistys halusi omalle pellolle merkittävän tapahtuman, niin sellainen siitä tehtiin, vaikka oikeasti ei tehty kuin päätös olla tappelematta. 
  Kyseisen pellon omisti vielä 7 vuotta aiemmin esi-isäni, joten kunnon sukututkijana nielin Keskisarjan loppulauseen "Tuomarinkylän pelloissa orasti Suomen itsenäisyys" omaksi glooriakseni.... nääh, vitsit vitseinä, siinä kohtaa olin inan eri mieltä.

12.2.

• Eikö kirjoittaminen ole koskaan ollut helppoa ja hauskaa?
  Wiikkokaus on wirttä tehty,
  Kauan rustattu runoa:
  Sunnuntaina suunniteltu,
  Mahiteltu maanantaina,
  Tiistaina tieusteltu,
  Keskiviikkona kerätty,
  Tuorstaina tuumiteltu,
  Perjantaina päälle päästy,
  Lopetettu lauantaina.(Mehiläinen 3/1840)

13.2.

• Jees! Viime vuonna julkaistussa kv-teoksessa on huomioitu Alma Söderhjelm lehdistöhistorian kirjoittajana. Toisin kuin useimmissa suomalaisissa historiografioissa. [On täysin mahdollista, että iloitsin tästä jo kertaalleen kirjan ensiluennan yhteydessä, mutta parempi kaksinkertainen ilo kuin suru.]
• Suosittelen lämpimästi kymmenen minuutin pikakäyntiä Helsinkiin kesällä 1947.
• Aamupäivän @Finnafi keskustelusta tuli mieleen tehdä Töölön paikallishistoriaprojektiini suosikkilista kuvalöydöistä, joita kertyi parissa tunnissa 81.
• Ai niin, unohdin laskea (perinteisen) sukupuolijakauman Vuoden 2021 Historiateos –ehdokkaista... 12:sta monografioita 9, joissa 10 kirjoittajaa, joista naisia 4. Muissa 5 toimittajaa, joista 4 naista. Tilanne on (naismuistiin) ollut huomattavasti epätasaisempikin.
• "Ton hoksasinkin jo" - Miksei ihmiset voi kysyessään apua sanoa, mitä ovat jo tarkistaneet ja ajatelleet?! Prkl.
• Tein isoimman Wikipedia-edaukseni: lisäsin @HistAik päätoimittajalistauksen. (Toivottavasti @anulah ei olisi halunnut olla yksin esillä?) Merkittävää porukkaa, vain yhdeltä puuttuu Wikipedia-sivu ja hänelläkin toki pitäisi olla.

18.2.

• Onni on lukea lähes vuoden levännyttä tekstiä ja huomata, ettei se ole oikeastaan huono.
• [Hesarissa professori Mikael Fogelholm vastasi aiempaan nimettömän väitöskirjatutkijan mielipidekirjoitukseen.] Kirjoituksessa resursseista mainitaan vaan raha. Lainaten
  @KimmoSvinhufvud vanhaa tekstiä: "... Ja kyllä ohjausta pitäisi saada enemmän kuin kaksi kertaa vuodessa. Ainakin jos neljän vuoden tavoiteajasta puhutaan edes jossain määrin vakavissaan." [Sain tukilauseen Anni Shepherdilta: "Komppaan tätä! #Rahoitus on toki todella tärkeää, itseltäni poistuisi aikamoinen stressi, jos asia vihdoin järjestyisi. Ohjaus, tuki & kannustava keskustelu on vähintään yhtä tärkeää! Jos ohjaajilla ei ole aikaa ohjattavilleen, eikä tukea muualtakaan löydy, koko homma kaatuu."]
• 30 ruotsalaista proffaa päätti (verkkolomakkeella) sen, mikä on Ruotsin historiassa olennaista.

19.2.

• Kävin yliopiston apulaisproffan sivulla, jonka viimeiset päivitykset olivat vuodelta 2018. Samalla sivulla, josta yritin kytätä kirjansa valmistumista. Ilmankos ilmestyminen viime vuonna meni ohi ja kirja löytyi sattumalta. Promotkaa duunejanne joka paikassa! [Tästä päivityksestä syntyi yllättävän laaja keskustelu joka eksyi varsin kauaksi alkupisteestä. ]
• Mikä on tavanomainen suomennos ilmaisulle "the Republic of Letters"? Onko sitä? Google ei näytä tuntevan ainakaan "kirjeiden tasavaltaa". Wikipediaan ei ole linkitetty (tai tehty?) aiheesta sivua ruotsiksi eikä suomeksi. Saksankielinen sivu on otsikoitu latinaksi. [Vastaus tuli englannista: Oppineiden tasavalta. Ihan oikeasti #neverheard-osastoa, mikä asettaa 1700-luvun osaamiseni huolestuttavaan valoon.]

20.2.

• Tutkimus vuonna 2022. Piti tarkistaa yksi lähdeviite ja päätyy selaamaan 30 vuotta alankomaalaista historiajulkaisua.

21.2.

• Subtwiitti, sillä en halua osallistua turhaan jankutukseen. Ei historiantutkimuksia (tai varsinkaan historiantutkijoita) ole tarkoitus lukea "puolueettomina ja objektiivisina lähteinä" vaan menneisyyden esityksinä, joilla pyritään vastaamaan tiettyyn kysymykseen lähdepohjaisesti.
• Helsinki-oppailla on tänään ilmaiskierroksia. Ikkunani ulkopuolella (7. kerros) liikkuu lunta lähes vaakasuoraan, joten veikkaan, että osallistujat ovat vähissä.

23.2.

• Kirjoitin väikkäriin IT:n kirjoituksista lumen päällä havaituista tuuman mittaisista mustista madoista. Onneksi sarjaan liittyi loppukaneettina Linné nuoremman tekemä lajitunnistus, joten googlaten sain esiin kuvan 1700-luvun kokemuksesta. Pitäkää silmät auki lunta luodessa!

Tammikuusta helmikuuhun

8.1.

• Samaan aikaan kuin Suomessa (ehkä, mahdollisesti) tapettiin piispa, tämän kotimaassa murhattiin arkkipiispa, jonka elämästä tehdyn näyttelyn huippuhetket ovat videolla. [eli Curators' tour of Thomas Becket: murder and the making of a saint exhibition | #BritishMuseumTours]

11.1.

• Tutustuin Riksarkivetin viimeisimpiin digitointeihin. Voisiko joku keskiajan ymmärtäjä selittää, mitä kuvassa tapahtuu? [Kukaan ei väittänyt tietävänsä, mutta uskottavimmaksi tulkinnaksi muodostui viinirypäleiden polkeminen.]
• Pohjolan historiankirjoituksessa @jyu_hela Anu Koskivirta esittelee Suomen historiaa kirjoittaneen Peter von Gerschaun, josta en ollut koskaan kuullutkaan.

13.1.

• Arkielämän riskinottoa. Termarimuki vuoti eilen haaleaa kahvia pitkin vaatteita ja ihoa. Nyt kahvi samassa mukissa on kuumaa ja päälläni on valkoinen paita.
• "....1950, vilket gör medieritualen till en av Finlands första och äldsta." Tota, aattelin tässä just soveltaa mediarituaalin käsitettä 1700-luvun lehtiteksteihin, joita kirjoitettiin ja luettiin Suomessakin.
• Jälleen kerran valintani oli "Join without video". Kuuntelussa pian Historian poliittinen käyttö.

15.1.

• Aika monta väitöstilaisuutta olen seurannut, mutta tämä aloitus [eli musiikkiesitys] on täysin uusi kokemus. [Janne Palkisto puolusti menestyksekkäästi väitöskirjansa ”Säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellin ammatillinen toiminta ja vuorovaikutus Ruotsissa 1795-1833”]

16.1.

• Onni on havaita, että aineiston tilauksen esteenä @NatLibFi on jollain tavalla käynnissä oleva digitointi. Vielä kun tietäisi aikataulun...
• Ekaa kertaa @HYAvoin kurssilla, jossa suoritusvaatimuksena luentoreferaatit eikä opintopäiväkirja. Huomattavasti vaikeampaa ja mahdollisesti jopa ylitsekäymätöntä. Mutta seuraavaa luentoa ei pääse kuuntelemaan, ellei palauta. #levelup

17.1.

• Kieltäydyin kirjaprojektista vedoten väikkäriin. Vastattiin ymmärtävästi, mutta todeten, että väikkärini valmistuisi ennen kirjaa. En uskalla kysyä, milloin kuvittelee väikkärini valmistuvan.
• Olen vanha. @HYAvoin kurssilla lähes 30 vuotta nuoremmat olivat katsoneet aloitustehtävän Pesänlikaajat aivan toisin silmin. Hätkähdyttävintä oli historian ymmärtämättömyyden sijaan se, että nykymedia nähtiin neutraalina ja sananvapaus absoluuttisena.

18.1.

• Saako tätä vielä apteekista? ["Anti-obesitus, lääke liiallista lihavuutta vastaan on kokoonpantu alkoholista, jodkalium'ista ja sokurista."]

22.1.

• Marginaalisessa tutkimuskohteessa on hyvätkin puolensa. [Eli kukaan ei ollut varannut minulla lainassa olleita kirjoja ja sain ne uudittua.]

24.1.

• Vielä 2002 saattoi toinen sivuohjaajista toimia toisena esitarkastajana. Kyseisestä esipuheesta ei selviä vastaväittäjän henkilöllisyys.

26.1.

• Kun vapaakappaleet otettiin tosissaan: "Som den Satans Uslingen Hjalmar Svensson uraktlåtit aflemna Tidningen Upsala för 1874... Om icke det sakramentskade ludret skulle kunna prestera äskadt, blir han åtalad..." [Lainaus August Strindbergin tekstistä KB:n verkkoartikkelista Tidning­ar­na som inte fanns]
• Tunnin esittelyn perusteella tämä uuden ajan alun Lapin taloushistoriaa käsittelevä kirja [Self-Governance and Sami Communities. Transitions in Early Modern Natural Resource Management] vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kyseessä on OA-julkaisu

28.1.

• "Culu päiwä pilwesäkin; mene aica pijcanakin." Ilmeisesti 1700-luvun alussa pilvessä olo on ollut harmaata eikä hamppuista.
• Osa 1700-luvun alun sanalaskuista on aivan käsittämättömiä ja osa täysin tätä päivää. Esimerkki jälkimmäisestä: "Ei yxikän Äitins poica juowuxis ole."
• Wikidatasta tehdyssä pelissä pitää saada aikajanalle hyvin erilaisia asioita ainakin yli 2000 vuoden ajalta. (Testasin vasta kerran.) Ihan terveellistä huomata, mikä meni päin mäntyä ja mikä ei.

30.1.

• Salla Brunou luki fiktiota ja faktaa Hämeen menneisyydestä.

31.1.

• Google Translaten kyvykkyyden raja on edelleen latinassa.
  Si volet USUS, Penes quem est jus ey norma loquendi
  IF YOU WANT ACTIVITIES, IT'S THE RIGHT TO SPEAK
  Tosin 1700-luvun kirjoittaja näyttää siteeranneen Horatiusta ulkomuistista hieman epätarkasti.

1.2.

• Ehdotus [Nordisk historikermöteen] väsätty olotilassa tillin-tallin, kun kerrankin jätin viime tippaan. En edelleenkään usko matkustamiseen Ruotsin läpi syksyllä tai f-2-f tilaisuuteen muutenkaan. Mutta olisihan se kiva olla väärässä.
• Hienossa historiakeskustelussa [Historiattomuus vaivaa - suomettuminen, feminismi ja autofiktio esitetään uusina havaintoina] Liisa Suvikumpu & @HeikkilaTuomas . (Mediasisällöllisesti poikkeuksellisesti en ärsyyntynyt kertaakaan.)
• Taannoin totesin, että Margaretan takia voisin uskaltaa leffateatteriin. Eli ehkä jo perjantaina, sillä tuli kuin tulikin kaupalliseen jakeluun. [En käynyt vielä perjantaina]

2.2.

• Aloin purkamaan lehtikasaa, mutta pysähdyin miettimään sitä, miksi vuonna 2022 halutaan muistuttaa demokratian ohella laista ja järjestyksestä. [Kaupunginosan ilmaisjakelulehti kertoi, että useat seurat ehdottavat muistomerkkiä Antti Mikkolalle (1868-1918)]
• Vieläkin järjestetään yleisözoomeja, joissa mikki ei ole alussa kiinni. Ihan tiedoksi vaan.
• Sain kyselyn. Näköjään minimi Opinahjossani ei olekaan väitöskirjatutkijan ohjauspalaveri kerran puolessa vuodessa vaan kerran vuodessa.

3.2.

• En tiedä miten @NatLibFi zoomitse juhlistaa Vuoden asiakas -palkinnonjakotilaisuutta, mutta käänsin itse vaihteeksi taustalle muuta kuin keittiönkaapit. [Tilaisuudessa pidettiin hieno puhe ja jos olisin käyttänyt järkeäni, olisin valmistellut vastauspuheen.]