Näytetään tekstit, joissa on tunniste Teuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Teuva. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. helmikuuta 2017

114-vuotiaana kuollut

Oulun Wiikko-Sanomia kertoo 8.8.1840, että
Vaasan tienoisa kuoli v. 1796 sotamies Michel Bäckström, 114 ja puolen vuoen vanhana. Hän oli syntynyt Teuvasa. 32 vuoen vanhana vietiin hän 1714, fankeuteen Venäjälle. Sieltä karkasi hän, muutamia vuosia siellä oltua. Karku-matkallaan eli hän leivälla ja hampunsiemenillä. Vihdoin tuli hän Haminan kaupunkiin ja sieltä Ruottiin. 
Tämä mies oli nuoruuesta ollut pitkä vartaloltaan, erinomaisella ruumiin voimalla ja ilosella mielellä. Aina 106 vuoteen asti teki hän uutterasti työtä, hänen kuolleen poikansa talosa, Martins nimeltä, Sundomin kyläsä, liki Vaasan kaupunkia. Hän oli erinomainen tupakin rakastaja, ja saatua pikku tilkan viinaa, tuli hän iloseksi ja veisaili palkinnoksi kaikenlaisia venäjan viisuja, joita hän fankeuesaan oli oppinut. 
109 vuoen vanhana sai hän uuet hampaat, niin että hän taisi syyä kovaa leipää. Aina 112 vuoen ikään oli hän vielä niin vöyräs, että hänestä oli vielä siinä ijäsä hyvä apu luhalla ja niityllä. Mutta viimmen katosi häneltä näkö ja kuulo, ja nyt hoijettiin häntä kuin vasta syntynyttä lasta ja syötettiin aivan lusikka-rualla. Kuitenki taisi hän sanoa mikä vuosi aika oli ja muisti suurimmat Juhla-päivät. Viimme aikoina nukkui hän enemmiten ja siis ei oikeen tarkkaan havattu, millonka hän heitti henkensä.
Mustasaaren haudattujen lista vuodelta 1796 tuntuu olevan hävinnyt, mutta M. Lindholmin selvitys Närpes kompanis soldater i Malax socken 1734 – 1810 mainitsee pitkäikäisen Michel Mattsson Beckströmin. Sama mies? Maalahden rippikirjan mukaan tämä on syntynyt vuonna 1689 (vai 1699?) ja ilmeisesti sotilasrullien mukaan 1708.

Sanomalehden tarinaan verrattuna kirjaus armeijaan 31.3.1742 on aivan liian myöhäinen ja eron yhteydessä 30.8.1757 Beckström todettu pieneksi ja heikoksi, mikä ei istu Bäckströmin kuvaukseen. Beckström ei liene ollut (edes) pikkuvihan aikana sotavankina vaan joutuu jättämään paikkansa kun toinen Beckström (!) palaa vankeudesta. 

Lindholm tuntee Beckströmille kolme vaimoa. Beckström muutti Maalahdesta perheineen 1787 Mustasaaren Sundomiin, kun tytär oli menossa naimisiin sotilas Abraham Tranan kanssa. Mustasaaren rippikirjassa 1784-1790 Michel Bäckströmille on merkitty syntymävuosi 1680. Rippikirjassa 1791-1796 Maria on leskenä sotilaiden joukossa, mutta isäänsä ei mainita. 

Sama sotilasnimi, pitkäikäisyys ja Sundom voivat olla sattumaa, mutta 114 vuoden ikä niin epäuskottava, että luulisin ajan ja mahdollisesti jopa sotien sekoittuneen.

Luuranko viikatteineen Fyren 4/1899

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Palkittuja opettajia vuonna 1897

"Kaisa Pekantytär Pyhäluodolle Pyhäjoella, joka on syntynyt 10 p:nä maalisk. 1798, itsellisleski, ollut opettajana sikäläisessä Apolaeuksen köyhäinkoulussa v. 1857-1870. Tämä "Hakala-muori" on vielä ikäänsä katsoen kylläkin reipas ja huvitettu päivän tapauksista sekä juttelee vilkkaasti menneistä ajoista."
Kaimani on tullut täällä jo esitellyksi pidemmällä tekstillä ja kuvallakin. Muokattuna teksti päätyi myös kirjaani Suomen naisellista historiaa.
"Vilhelmiina Holmille Vaasassa, joka on syntynyt 15 p. jouluk. 1816; on vuodesta 1848 alkaen harjoittanut lastenopetusta ja jatkaa sitä yhä vielä pienessä mökissään, vaikka jo on vanha ja kivuloinen. Köyhä hän myös on. Satoihin nousee jo niiden lukumäärä, joille hän aikansa on opettanut lukutaidon alkeita, etupäässä kaupungin köyhemmissä kansanluokista, ja juuri nuo hänen entiset oppilaansa ovatkin tahtoneet vanhukselle hankkia sen apurahan, mikä nyt hänelle on määrätty."
Kastettujen luettelon Hiski-version mukaan syntymäpäivä on 17.12.1816 ja vanhemmat työmies Lars Pettersson Holm ja 38-vuotias  Anna Maria.

"Juhana Tynkkyselle Säämingin Pellossalmen kylässä, joka on syntynyt 3 p. heinäk. 1829 ja ilman vähintäkään aineellista palkintoa väsymättömällä innolla ja hyvällä menestyksellä ainakin 40 vuotta yhtämittaa on toiminut ja vielä toimii Pellossalmen ja Pihlajaniemen kylissä. Hyvin ahtaissa oloissa elää myöskin hän."
Säämingin kasteluettelon mukaan vanhempansa Kosolan kylässä talonpoika Samuel Samuelinpoika Tynkkynen ja Katariina Petterintytär Kosonen. Heidät oli vihitty 25.5.1828, jolloin Samuel torpparin poika ja Katarina talonpojan tytär.
"Anna Kaisa Matintytär Peuralle Teuvan pitäjän Kauppilan kylässä, joka on syntynyt 11 p. elokuuta 1833. Vaikka syntymästään saakka on raajarikkoinen siihen määrään, että hän vaivalla on päässyt liikkumaan, on hän noin kahdentoista ikäisestä saanut elättää itsensä. Silloin kuoli hänen isänsä, äiti piti pienten lasten koulua ja tytär, saatuaan häneltä ohjausta koulun pitoon, on sitä tointa jatkanut siis noin viisikymmentä vuotta. Ei vieläkään, vaikka on vähävarainen ja vanha, ole hän tarvinnut muiden apuun turvautua, ja paras todistus siitä, miten hän on tehtävänsä toimittanut, on se, että vanhemmat vieläkin, vaikka pitäjässä jo on sekä kansa- että kiertokoulut, mielellään uskovat lapsensa vanhuksen huostaan."
Varhaisempi opettaja eli Anna Kaisan äiti Ulrika oli syntynyt Teuvalla Ristiluoman torpassa 11.11.1809 vanhempinaan Johan Andersson ja Anna Mattsd (s. 1786). Hän meni Teuvalla 18.11.1832 naimisiin itsellisleski Matts Mattsson Peuran kanssa. Tämä kuoli 68-vuotiaana 22.4.1839, kun perheen vanhin lasi Anna Kaisa oli siis kuusivuotias.
Anna Kaisa on ennen vuotta 1852 seurannut äitinsä mallia myös naimalla itseään vanhemman leskimiehen. Tämä ja perheen lapsia näkyy rippikirjassa 1872-1880.
Tekstilainaukset: 16.01.1897 Uusi Savo
Tunnelmakuva: Kissa-lehti 1911
Tausta: Tammikuun 14 p:vän rahasto

torstai 2. huhtikuuta 2009

"1918" tutkimuksia

Florence McLeod Harperin valokuva Helsingissä pommitetusta tupakkatehtaasta julkaistiin kuvasommitelmassa otsikolla The Price of Bolshevism in Finland. (Leslie's photographic review of the great war. New York City : Leslie-Judge Company, c1919, p. [149]. Digitoitu Yhdysvaltojen Kongressin kirjaston kokoelmiin.
Helsingin yliopistossa väittelee Juha Poteri ylihuomenna aiheesta Sankarihautaus vapaussodassa : valkoisten kaatuneiden hautaaminen Suomessa vuonna 1918 . Tällä aasinsillalla muutamia aihetta sivuavia verkkomateriaaleja.

YouTube-pätkiä: Civil War 1918 1/4, Civil War 1918 2/4, Civil War 1918 3/4, Civil War 1918 4/4, Suomi 1918 (Finnish civil war 90 years), Voitonparaati 1918 - Victory Parade 1918

Olli-Pekka Lehtosen gradu Kenen puolesta - ketä vastaan? käsittelee alaotsikkonsa mukaan "Tammelan suojeluskuntaa valkoista Suomea luomassa 1918-1939".

Kai Ala-Häivälän gradu on otsikoltaan Vankina valkoisten : Oulun vankileiri 1918 .

Marko Ojalan gradu on otsikoltaan ”Ottaa lahtarimukulan piikinkärkeen, sillähän siitä pääsee!” - Aikalaiskaunokirjallisuuden kuva lapsista ja nuorista vuoden 1918 tapahtumissa.

Petri Uusitalon gradu on otsikoitu Sotaa ei ole. Miten vuoden 1918 tapahtumat on kuvattu suomalaisissa historiallisissa elokuvissa

Ulla Aatsinkin väitöskirja on otsikoltaan Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918.

Kalle Pakarisen gradu käsittelee Sisällissodan muistamista Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939.

Miika Siirosen gradu on otsikoltaan Valkoinen Suomi ja alaotsikkonsa mukaan aiheena "Valkoisten kollektiivisuus ja valta-asema iisalmelaisessa paikallisyhteisössä vuosina 1918–1929".

Heti vuoden 1918 tapahtumien jälkeen julkaistiin Henning Söderhjelmin kirja käännettynä englanniksi otsikolla The Red Insurrection in Finland in 1918 : a study based on documentary evidence, joka löytyy digitoituna Archive.org:sta kahtena kappaleena. (Samalta sivustolta voi lukea myös lyhyen kirjan Russia, the revolution and the war: an account of a visit to Petrograd and Helsingfors in March, 1917 )

Outi Simolan gradu käsittelee Jalasjärveä "Ilomielin valmiina palvelemaan kun kutsuvi syntymämaani." - Pikkulottien ja suojeluskuntapoikien kansalaiskasvatus eteläpohjalaisella paikallisyhteisössä 1927-1939.

Toni Viljanmaan gradu taas Teuvaa: Aseistajakieltäytyjistä luokkataistelijoiden eturintamaan. Teuvan työväenliikkeen ideologinen kehitys sisällissodasta lapualaisvuosiin
Mutta vuosi 1918 loi muutakin kuin yhteiskunnallista ristiriitaa: "Vuonna 1918 uusitun tielain ja yhteiskunnan autoistumisen seurauksena Suomessa rakennettiin vuosina 1921-1937 yhteensä 3825 tiesiltaa, joista 2425 vanhoille teille ja 1400 uusien maanteiden rakentamisen yhteydessä. " Ilkka Kurkela gradu tarkastelee Mäntyharjun kunnassa sijaitsevan Virransalmen teräsristikkosillan historiaa otsikolla Virransalmen sillan historia. Esimerkki vuoden 1918 tiereformin merkityksestä ja autoistumisen haasteista tieliikenteelle 1920- ja 1930-lukujen Suomessa.