Preussin ottamien sotavankien vaimot

Kaisa Johansdotter vihittiin Vehmaalla 21.8.1757 avioliittoon sotilas Matts Brömsin kanssa. Yhteiselo jäi lyhyeksi, sillä Matts lähti Pommerin sotaan, jossa hän jo vuonna 1759 jäi preussilaisten vangiksi. Sittemmin hänestä ei mitään kuultu, joten kuningas Adolf Fredrik näki 29.2.1764 sopivaksi antaa Kaisalle oikeuden uuteen avioliittoon (Turun tuomiokapituli E I 9:223). 

Häät sotilas Friedrich Jacobssonin kanssa vietettiiin 21.10.1764. Friedrichiä tituleerataan torppariksi 6.8.1768 syntyneen Johan-pojan kastemerkinnässä, mutta sotilaaksi tyttärien Anna (s. 25.10.1770) ja Sara (s. 14.3.1773) kasteiden yhteydessä.

Vastaavasti 1.3.1764 päivätyllä kuninkaallisella kirjeellä sai Pommerissa preussilaisten vangiksi jääneen sotilas Simon Hasselqvistin vaimo Walborg Michaelsdotter luvan uuteen avioliittoon toisen sotilas Jacob Jen kanssa  (E I 9:229). Nämä ovat eläneet seurakunnassa, jonka kirjat eivät jostain syystä ole Hiskissä.

Anna Hansdotter oli mennyt 1750-luvun lopulla jossain naimisiin sotilas Erik Eklöfin kanssa. Erik, joka tunnettiin myös nimellä Löf, oli tuolloin ehkä jo Pommerin sodassa, jossa hän jäi preussilaisten vangiksi eikä saanut enää mitään viestiä ruotsalaisille. 

Anna (s. 1740)  lopetti odottamisen parin vuoden sisään ja sai 5.4.1764 päivätyllä kuninkaan päätöksellä luvan solmia avioliitto sotilas Erik Liljeroosin (s. 10.4.1728) kanssa  (E I 9:247; Paimio RK 1766-1771 s. 89). Kyllelän kylässä heille syntyivät tyttäret Anna (s. 31.8.1768) ja Elisabeth (s. 24.11.1770).

Pommerin sotaan jäi myös Anna Jacobsdotterin sotilasmies Olof Lemberg. He olivat menneet naimisiin Laitilassa 13.10.1754, jolloin Olof oli Laitilan komppanian Pyhämaan "Rohdais" ruotusotilas ja Anna Laitilan Hartikkalan talontytär, joka oli palveluksessa Vahantaassa. Viimeisin tieto Olofista oli joulukuulta 1759. Vierähti aika monta vuotta ennen kuin Anna alkoi miettiä uutta avioliittoa, jota varten hän sai kuninkaalta luvan 14.8.1766 (E I 9:492). 

Häänsä Kaukolan vanhan leskimiehen Magnus Almgrénin kanssa pidettiin Laitilassa 28.10.1766. Laitilan rippikirjan 1768-73 sivulta käy ilmi, että Annan syntymäpäivä oli 30.11.1725 ja Magnuksen kuolinpäivä 31.7.1772. Annan vanhemmat olivat siis Hartikkalan Jacob Erichs:  ja Marg: Jöransdr. Geni-profiilistaan puuttuu tätä kirjoittaessa aiempi avioliitto ja kuolinpäivä.

Serkuksia kuninkaan luvalla naimisiin 1760-luvulla

Kuningas Adolf Fredrik lähetti Turun tuomiokapituliin päätöskirjeitä, joilla annettiin m.m. naimalupa viidelle parille, jotka olivat keskenään liian läheistä sukua (E I 9:185,213, 217, 396, 446). (Aiemmin poimin serkusten naimalupia Oikeusrevision pöytäkirjasta vuodelta 1792.)   

Päiväyksellä 19.10.1763 saivat luvan avioliittoon Simon Simonsson ja Maria Johansdotter Rymättylässä. Häitään vietettiin 22.1.1764. Molemmat näkyvät rippikirjassa 1753-66 Maisaaressa. Maria oli syntynyt 11.1.1734 ja Simon toukokuussa 1743. Yhteisiä isovanhempiaan en näillä eväillä lähtenyt hakemaan.

Kun tuomiokapituliin saatiin 17.1.1764 päivätty kuninkaan päätös, viesti lähti Lempäälään, jossa pitäjänräätäli Thure Mattson ja Brita Gabrielsdotter sitä odottivat. Häät vietettiin 8.4.1764 ja Bartholomiukseksi kastettu poika syntyi 1.9.1764.  

Brita oli 24.9.1741 syntynyt Jokipohjan kylän Katilan talontytär, vaikka tätä kirjoittaessa häntä ei ole merkitty isänsä Geni-profiiliin. Äitinsä vanhempia ei ole selvitetty, joten valmista vastausta yhteisistä isovanhemmista ei ole tarjolla. Thurelle on rippikirjaan merkitty syntymäajaksi 1733 eli hän on voinut syntyä Lempäälän ulkopuolella. Tai sitten räätälin työn harjoittelu oli vienyt kotipaikan ulkopuolelle niin, että tarkka päivä oli unohtunut. 

Päiväyksellä 26.1.1764 annettiin naimalupa Keuruulle, jossa pari viikkoa aiemmin (9.1.1764) oli syntynyt Maria-nimellä kastettu tyttö vanhempinaan "Matts Mattss. Mäntsä" ja "Syskoneb. Lisa Michelsdr." Samoin ilmaisuin kirjattiin avioliittonsa 25.7.1764. Avioliitto päättyi Matsin kuolemaan vuonna 1798. Kun pari on kirjoilla Mäntsän Pättiniemen torpassa (RK 1764-72:15; 1797-99:111) Matsille merkittiin syntymäpäivä 17.2.1736 ja Lisalle 16.11.1741. 

Molemmat löytyvät kastelistojen ohella verkon sukutaulusta, jossa Matsin äiti on "Vappu, Valpuri Mikontytär Asunta Taavettila 1706-?1790" ja Lisan isä "Mikko Mikonpoika Asunta Taavettila ca 1712-1747", jotka vähemmän yllättävästi ovat keskenään sisaruksia. 

Päiväyksellä 15.7.1765 kuningas Adolf Fredrik antoi luvan rakuuna Johan Bergströmin ja Valborg Jeremiasdotterin avioliitolle. Paimion kastetuissa on Kananojalla 13.12.1765 syntynyt  Fredrich, jonka vanhemmilla on kyseiset nimet, mutta Hiski-hauin en löytänyt avioliittoaan enkä muita lapsia.

Kirjeessä päiväyksellä 12.3.1766 on harvinaisen selvästi kerrottu, että serkusavioliittoluvan saivat Vehmaan Laittisen kylän Heikkilän talollinen Anders Hindricsson ja Maria Ericsdotter. Kyseinen Anders (s. 1743) vei kuitenkin vihille 15.3.1767 Lisa Larsdotterin.  

Painamisen arvoisia uutisia 1700-luvulta

Paljon on vielä 1700-luvun kirjallisuutta digitoimatta, mutta onneksi Fennicaan on arkkiveisujen otsikot kirjoitettu kokonaan. Muitakin internetlähteitä näille löytyi. Eli mitäs kaikkea Suomessa ehtikään tapahtua 1700-luvulla sanomalehdistä luetun lisäksi?

Pikkuviha ainakin. Kuopion Aarteessa esitellään Suru suri suomalaisen, parcu påru pohjalaisen, cotoansa culkiesa, pacon poijes pyrkiesä, muille maille matcustaisans, mucaisexi mennesänsä wältämähän wenäläistä. Turku, 1743.

Seitsenvuotinen sota kosketti ainakin kirjallisessa muodossaan. Nykyisen ulcomaan sodan alusta, ja lewenemisestä, erinomattain Preussin waldacunnan woiton edes- ja tacaisin käymisestä, tähän aicaan asti tarpellisilla neuwoilla ja waroituxilla ihmisten yhteiseen elämäkertaan sowitettu: nijn myös Herran Jumalan omasta sodasta yhtä syndistä cansaa ja maacundaa wastan: ja wielä hengellisten waatettein pesemisestä ja kätkemisestä, näisä waaroisa: sitte oikiasta almun andamisesta: ja myös viijmein, wijmeisistä merkeistä taiwasa ja maan päällä, auringon, cuun ja tähtein pimenemisesä ja suruttomitten silloin pelwosta ahdistuxesta ja epäillyxestä, ja sitä wastan Jumalan lasten wahwistuxesta, lohdutuxesta ja autuudesta, Herran Jesuxen tulemisen päivänä; cuudesa wirresä cocoonpandu: Jotca nyt adventin aicana wuonna 1757 on pränttijn andannt Abraham Achrenius. Turku, 1757. Lisätietoa Kuopion Aarteessa

Oli syytä kirjoittaa "Murhellinen ero-wirsi, : cosca pijca Paimion pitäjästä ja Lowen kylästä, Helena Jacobin tytär, joca lapsens murhan tähden, Paimion kircon nummella, parhan nuorudens ijän cucoistuxen ajalla mestattin, sinä 16. p [sic] heinä-cuusa sisälläolewana wuonna, johonga hän itzensä nijncuin catuwainen syndinen sydämmellisellä synnin tunnolla ja turwamisella Wapahtajan Jesuxen calliseen ansioon walmisti. Caikille suruttomille, prameille ja haurellista elämäkertaa harjoittawaisille waroituxexi. Sen wainajan oman anomisen jälken cocoonpandu Thomas Ragwaldin pojalda. Wastaudesta präntätty." Taustaa Kuopion Aarteessa.

Arvatenkin vuonna 1766 painettiin "Orwolasten lohdutus wirsi, : cosca cunniasucuisen ja corkiasa arwosa pidettäwän cruunun befallningsmannin Nicolaus Gyldeenin kymmenen nuorta lasta orwoixi jäämään tulit, hänen awiopuolisons ja frouwans muinen cunniasucuisen ja hywillä awuilla caunistetun frouwan Catharina Hillerin cuoleman jälken: joca cuoleman hetki sisälle käwi lapsen wuotesa, caxoisten syndymisen jälken, cosca he olit wähä paremmin cuin wijcon wanhat. Sinä 23. päiw. maalis-cuusa. 1766. Jonga murhellisille lohdutuxexi on cocoon pannut, ja präntijn andanut Abraham Achrenius."

Waroitus wirsi, jonga Andreas Liwon, fangeudesa ollesans, ennen cuin hän sinä 4 päiwänä heinä-cuusa 1770, tehdyn cuoleman ricoxen tähden, cuoleman rangaistuxen alla käwi, on cocoonpannut, ja nyt hänen halullisen pyyndöns jälken präntihin annettu. Mä fangi surkia etc. Weisatan nijnkuin: Tänn' Herra corwas callista, etc. [Turku?], 1770. Lisätietoa Kuopion Aarteessa.

Vuonna 1778 laulettavana "Yxi walitettawa wirsi, : koska ihminen Helena Erikin Tytär Halikon pitäjästä ulwos käwi lapsen murhan tähden, sinä 11. päiwänä marras kuusa. Wuona 1778." Lisätietoa Kuopion Aarteessa.

Iloisistakin asioista kerrottiin, vuonna 1779 painettiin "Kolme juuri uutta lystillistä wirttä, : ensimmäinen. Awoimill corwill christityt, toiset. Jotca owat tehdyt Paimion pitäjäsä, siitä uudesta racas myllystä jongan on tehnyt Maljamäen knaapi. Weisatan puolittain kuin Te christityt cuulcat nyt kaikki."

Ja vuonna 1780 painettiin Puhe , Pidetty Maanherran ja Riddarin Kuningallisesta Miekan Luokasta , Korkiastwapasukuisen Herran Carl Magnus Jägerhornin Puolesta , Yliwieskan Kappelikunnasa Kalajoen Pitäjäsä , Koska Saman Seurakunnan Kappalaiselle Herralle Jacob Simeliuxelle Annettin Kuningallisen Majestetin ja Waldakunnan Korkiastylistettäwän Kammar-Collegiumin Perindö- ja Wapaus-Kirjat , Similän uudesta raketun maan päälle , sinä 19 p . Maaliskuusa 1780 . Henr . Holmbomilda , joka on kokonaan luettavissa Vanhan kirjasuomen korpuksessa.

Vuonna 1790 painettu Henrik Achreniuksen runo Calajoen Pitäjän Suurimman osan Rajan Suojelus-Mjesten luwattoman poijes tulon ylitze , Elo kuusa Wuonna 1789 on luettavissa Vanhan kirjasuomen korpuksessa.

Samana vuonna kiitettiin kirjallisesti Ruotsinsalmen taistelun tulosta.

Vuoden 1802 puolella painettiin "Puhe, koska perindö-talon isändä : Matthias Matthiaksen poika Kaukan Handlasta, Pyhämaan pitäjästä ja Turun läänistä, muisto-rahalla (medaille) juhlallisesti tuli palkituxi Rhodaisten kirkosa nimitetysä pitäjäsä sinä 20 päiwänä joulu-kuusa 1801. Kunniallisen Suomen huonen hallituksen seuran puolesta Johan Helsingbergildä, prowasti ja kirkkoherra Laitilan ja Hinnerjoen seurakunnisa, Kuningallisen Suomen huonen hall. seuran kanssa-jäsen."

P.S. Arkkiveisuista kirjoitin tänne aikanaan yleisemmin. Erityisemmin Achreniuksen runosta ukkosen tappamasta naisesta. Lapsenmurhaajien kohtalosta on löytynyt myös sanomalehtiuutinen. Ruotsin ajan sanomalehtiuutisia olen esitellyt täällä aika monta.