Rauniolle rakennettua

Kolmas Vilman alalinnassa auki ollut museo oli Liettuan suurherttuoiden palatsi. Se osoittautui yllättävän isoksi paikaksi, jossa kuulemma yleensä kuljetaan vain yksi kolmesta merkitystä reitistä, mutta ilmaspäivän ansiosta suoritin kaksi ja vähän kolmattakin. Sitkeällä kävelyllä tavoitin lopulta vaihtuvan näyttelyn suhteista Osmaanien valtakuntaan ja pääsin näkemään Wienin piirityksessä olleen teltan. Mutta olin niin tööt, etten enää pystynyt omaksumaan tietoa.

Jossain välissä olin kuitenkin saanut irti museon satojen ja satojen tekstiplanssien joukosta tiedon, että palatsi on 2000-luvun tuotantoa. Sen alla ovat rauniot rakennuksesta, jossa m. m. juhlittiin Katarina Jagellonican ja Juhana-herttuan häät 1562. 

Kursorisemmalle ulkomaiselle museokävijälle uusrakennus voi ehkä jäädä huomaamatta, sillä museoon on rakennettu sekä renessanssin että barokin tyylihuoneita.

Uudelleen rakennus kuuluu paikalliseen historiakulttuuriin. Kävimme seuraavana päivänä Trakain linnassa, joka oli vuonna 1822 näyttänyt vähän Kuusiston linnaa komeammalta rauniolta

mutta lähes sadan vuoden uudelleen rakennuksen jälkeen täysin ehjältä linnalta

En enää ymmärtänyt mikä oli todellista ja mikä tulkintaa, mutta kirmasin silti seuraavassa majoituskaupungissa Kaunasissa katsomaan heidänkin linnaansa superpikaisesti ulkopuolelta.

Vain valkoista vaatetta?

Vilnan esihistoriallisessa tai arkeologisessa museossa hämmennyin muinaispukujen äärellä. Aivan kuten Suomessa, ne perustuivat pronssin säilyttämiin tekstiilipaloihin. Olivatko ne tosiaan kaikki värittömiä vai eikö väriä oltu yritetty selvittää? Ja mistä oli keksitty malli pipoihin?

Yllä näkyvät vaatteet perustuvat kolmen eri alueen haudan löytöihin (Paragaudis, Gintarai ja Siliunai), jotka on ajoitettu 0-400 jaa.

Nämä kolme ovat samasta kalmistosta (Plinkaigalis) läheltä Kaunasta ja haudat on ajoitettu vuosiin 400-600.

Väriä on löytynyt (?) vuosiin 600-800 ajoitettujen ja liettualaisiksi tulkittujen hautojen löydöistä.
 

Semgallien heimoa edustavat asut on ajoitettu 600-1000 ja ovat kaikki samasta kalmistosta (Jauneikiai) jokseenkin keskellä nykyistä Liettuaa.

Olisi kyllä mielenkiintosta tietää enemmän asujen takana olevasta analyysistä ja sen mahdollisista puutteista.

Myöhemmässä päivän museossa kerrottiin, ettei Liettuan alueella ollut kattavaa järjestäytynyttä valtaa, ennen kuin 1000-luvulla Kiovan Rus alkoi kerätä veroja idästä käsin ja Saksalainen ritarikunta hyökkäili lännestä. Toisin kuin Suomessa, Liettuasta löytyi 1200-luvun alussa kuningas, Mindaugas, joka joksikin aikaa pystyi hallitsemaan koko aluetta.