Kokemäki paikannimenä (Kankaanpää)

vanhatkartat.fi

Nimiarkistosta löytyy Kankaanpään Ristiluomasta erotettu Kokemäen lohkotila. Sama tiedonantaja vuonna 1960 mainitsee Franssilan vastaavalla tavalla erotettuna. Molemmat näkyvät esim 1931 kartalla. Kuitenkin Maanmittaushallituksen uudistusarkiston hakemistossa Alahonkajokella on Ristiluoma, mutta virallisesti erotettua Kokemäkeä ei näy. 

Rippikirjoissa Kokemäki on erillinen 0,0277 manttaalin osa Ristiluomasta (RK 1893-1902, 1125; 1903-1912, 181; 1913-1922, 157). Mitään ilmeistä syytä Kokemäelle nimenä ei ilmene. Kankaanpään Ristiluomassa syntyneen isännän Juha Sveninpojan (s. 5.6.1870) vaimo on kotoisin Merikarviasta ja veli nimesi oman osansa etunimellään (Frans > Franssila).

Erotus oli tehty laillisesti ja pöytäkirjan jäljennös on mukana kartassa A25:1/61-65 Alahonkajoki; N:o 13 Ristiluoma. Perintöä oli jaettu 17.2.1894, jolloin Sven Salomon Ristiluomalle jäi Ristiluomasta 2/3 ja kummallekin pojalleen 1/6. Pöytäkirjasta löytyy myös yksi yhteys Kokemäkeen: tila oli velasta kiinnitetty Kokemäen rovasti Starkille. 

Ympäristössä ei ole mitään Kokem-alkuisia paikannimiä, joten valinta lienee ollut jonkun keksintö 1800-luvun lopulla.

Nimiarkistossa ja Nimisammossa on muutamia muitakin maantieteellisiä Kokemäkiä. Kuhmoisissa ja Luvialla kohouma sekä Viipurin läänin Pyhäjärvellä on niitty tai laidun nimeltä Kokemäki. Sammatissa on Kokemäensuo, joka nimensä mukaisesti on suo tai kosteikko. Aivan kuten Kankaanpäässä, näiden ympäristössä ei ole Koke-alkuista nimistöä.

Uudisviljelijän irtaimisto 1786

Pomarkussa 19.10.1743 syntynyt Simon Johansson päätyi Kankaanpään puolelle, jossa hän 27.12.1767 meni naimisiin Leppäruhkan talon tyttären Carinin kanssa (kiitokset valmiista tiedosta Lasse Iso-Iivarille). Kun heidän lapsiaan 1770-71 vietiin Leppäruhkasta kasteelle, Simon merkittiin räätäliksi. Titteli lienee pudonnut pois, kun Simon sai isännyyden iäkkäältä, vuonna 1714 syntyneeltä appiukoltaan (RK 1758-63, 1764-69, 1770-75,  1777-81).

Leppäruhka näyttää olleen Kankaanpään asutulla alueella
(Suomen karttakirja 1799)

Vai oliko Simon kuitenkin saanut (vain) mahdollisuuden uuden pellon raivaukseen? Jostain syystä häntä kutsutaan uudisviljelijäksi helmikuussa 1787 Vaasan lääninkansliassa laaditussa kuulutuksessa. Sen aiheena oli edellisessä syyskuussa Simonin ja Carinin taloudesta varastettu irtaimisto. Kangasmäärät ja maininta "valmiiksi tehdyistä" myssyistä viittaavat siihen, että Simon harjoitti edelleen räätälin työtä.

• 26 Riksdal specie i flere Mynt sorter
• en förgyld Silfwer Tumlare sprucken i brädden
• fem förgylda Silfwer Ringar, breda och krusiga
• twänne mindre [förgylda Silfwer Ringar]
• en Resselbössa, märkt med bokstäfwerne I. K. B.
• 16 alnar Wallmar med hwit ränning och blått inslag
• 43 alnar randigt Sarge
• 43 alnar randig Näsduks wäf
• 16 alnar blått Sarge
• en swart blå och grön Satins Tröija med band i bröstet
• en randig Camlots Kjortel och et Lifstycke
• en swart Sarges Kjortel
• en Skottygs [Kjortel]
• 4 randiga Parkums [Kjortlar]
• ett Bord täcke
• en Brocats Mössa
• en Moers [Mössa]
• fem färdige gjorde Siden Mössor
• 2:ne Siden dukar
• en Damascherad [duk]
• en swart Halsduk
• fyra gul och rödrandiga, en hwit Kammarduks, en röd och hwitrandig, en Nättelduks, en röd och hwit Cattuns och 2:ne hwita Nättelduks Förkläden
• 2:ne par röda handskar, flera sorter siden band
• fem halsband Waxpärlor
• twå och et halft lifpund twättadt Ullgarn
• et til öfwerläder beredt Getskinn
• flere Servietter
• fem Lakan
• fem Skjortor
• jemte flere Simon Johansson tilhörige Handlingar

Matkan varrelta

Tämän viikon maanantaina starttasin taas yhden "kun kerran edelleen omistan auton, niin jonnekin täytyy mennä" -retken. Sen suunnittelu kiristi jälleen hermoja, kun museoita piti metsästää kymmenestä portaalista ja aukioloaikoja puuttui tai niistä oli useampia versioita. Pohjat veti Merikarvia, jonka sivuilla kunnan kohteet oli esitelty ilman osoitteita!

Lisäksi olisi ollut kiva laittaa ohjelmaan muitakin kohteita. Museoviraston portaalien avulla näitä olisi ehkä järjestelmällisemmin löytynytkin, mutta luotin vanhoihin konsteihin.

Eli ensinnäkin hannunvaakunoihin. Tiistaina Kankaanpäähän ajaessani "Sampakosken taistelun muistomerkki" herätti kysymyksen, että minkä sodan ja käännyin katsomaan. Jo ennen auton pysäyttämistä olin kyllä arvannut, että kyse oli vuoden 1918 sodasta.

Kiven vieressä ollut infotaulu vahvisti arveluni.

Toinen konsti on oma muisti, joka sentään satunnaisesti toimii. Miettiessäni tietä Kankaanpäähän pulpahti kuningasreissujen setvintöjen jäljiltä mieleen Kuninkaanlähde. Ja muistin oikein. Sellainen oli edelleen samannimisen leirintäalueen vieressä. Viitotukset siis veivät leirintäalueelle, mutta lähdekin löytyi ja lähellä oli runsaasti tekstiä luettavaksi.

Lähteen kuningas on Adolf Fredrik, joka kulki tätä kautta kierroksellaan vuonna 1752. Samaista reissua muuten muistellaan juuri tulevana viikonloppuna Loviisassa tapahtumassa Kuningas saapuu kaupunkiin. Kävin katsastamassa sen vuonna 2009 eli ehkä pitäisi ottaa uusintana.

On myös portaaleita, jotka ovat laajentaneet museoiden ulkopuolelle ja näihin kuuluu Aikamatka Satakunnassa. Sen sivuilta löysin Honkilahdelta tiedon kivikautisen laavun rekonstruktiosta. Sen osoitteessa oli myös pieni leirikeskus eikä laavusta merkkiäkään. Tuskin olisin lähtenyt hakemaan, vaikka olisikin ollut, sillä tuolloin oli reipas rankkasade päälläni.

Myöhemmin päivästä tuli varsin kaunis ja neljäs "keino" eli silkka sattuma vei reittini Närpiön kirkon ohi. Paikkakunnan museolla käytyäni piti palata ja pysähtyä ihmettelemään kirkkotallien pitkiä rivejä.

Kirkko on myös komea, mutta unohdin ottaa kuvan ulkoa. Kirkon oman infotaulun mukaan osa kirkosta on 1400- tai 1500-luvulta, mutta laajennus 1700-luvulla oli sisältä hävittänyt kaiken historiallisen fiiliksen samoin kuin todennäköisesti myöhäinen alttarin siirto yhteen ristin sisäkulmaan.

Mutta yhdeltä seinältä löytyi setti maalauksia, joiden muotonsa ja mittojensa puolesta epäilen olleen alunperin lehterin aidassa.

Miten nuorimies vihille saatiin

Mikko Ilkka jakoi vuoden 1915 Joululehdessä Satakunnan kodeille julkaistussa jutussaan Sota-Eppu ala-otsikon mukaisesti "Muistoja Kankaanpään kappalaisesta Isak Efraim Hällsténistä". Yksi aihelmista vuosina 1824-1847 Kankaanpäässä olleesta papista kuuluu näin:

Muuan palvelustyttö tuli kerran valittamaan pastorille, että hän on äidiksi tulemaisillaan ja että hänen sulhasensa oli hänelle kylmennyt sekä seurusteli toisten kylän tyttöjen kanssa hänestä välittämättä, Pastori kutsui silloin pojan kotiinsa ja vaati, että hänen on mentävä tytön kanssa kristilliseen avioliittoon. Mutta poikapa ei siihen suostuinutkaan. Pastori koetti ensin sanan voimalla häntä pakottaa, vaan kun ei siitä ollut apua, antoi hän pojalle oikein perinpohjaisen selkäsaunan. Mutta kun poika ei sittenkään luvannut tytöstä huolia, niin talutti pappi pojan kirkon eteiseen ja pani siellä hänet istumaan jalkapuuhun. 

Kun poika oli päivän istunut jalkapuussa, meni pastori illalla kirkon eteisen ovelle, raotti sitä vähän ja kysyi: "Suostutko menemään vihille, vai jätänkö sinut tänne yöksi menninkäisten kuritettavaksi?" 

"Suostun, suostun vaikka mihin, kun täältä pääsen," kuului surkea vastaus. 

Pastori päästi pojan jalkapuusta, mutta eipä hän kuitenkaan häntä vielä ilman muuta ulos laskenut. Hyvin kovakouraisesti tarttui hän nuorenmiehen niskaan ja talutti hänet kirkon alttarille, jossa hän pakotti pojan kaksi sormea raamatulla pyhästi lupaamaan, että hänet viettelemänsä tytön kanssa seuraavana sunnuntaina kuuluutetaan avioliittoon. Niinpä sitten tapahtuikin ja "hyvä aviopari siitä tulikin," kertoi muuan vanha mies, joka näitä asioita minulle 15 vuotta takaperin jutteli.

Kuva ote Kyläkirjaston kuvalehden 2/1915 kuvituksesta 

Kankaanpäästä

SatakuntalaisSuvut-ryhmän jäsen Jaana Lehtilä laittoi viime viikolla ryhmän tiedostoihin Kankaanpään muuttaneet 1807-1846 excel-tiedostona. Tuskin saan Kankaanpäätä edes oikealle kohdalle karttaan, mutta pitihän tiedostoa sen verran tarkastella, että Kokemäeltä tulleet ja sinne muuttaneet tulivat tarkistettua. Mikä oli nopeasti tehty...

Kankaanpäästä Kokemäelle muuttivat 5.7.1809 sisarukset Isaac Andersson (s. 1791) ja Lena Caisa Andersdotter (s. 1794). Isaac Kankaanpään kirjauksen mukaan Kaurilaan (p.o. Kaurula) ja Lena Caisa Pumpulaan. Sisäänmuuttaneiden listaa ei ole Kokemäellä tuolle vuodelle ja rippikirjassa lapsukaisia ei kyseisissä kylissä näy, joten en pääse katsomaan kuinka helppoa heidän alkuperänsä selvittäminen olisi Kokemäeltä käsin. Myöhempien vaiheiden selvittely Kankaanpäästä lähtien selvästi haastavaa.

Toinen Kokemäelle tehty muutto on päiväyksellä 10.8.1841 renki Matts Johansson (s. 1812), vaimo Ester Thomasdotter (s. 1813) ja lapsi. Sisäänmuuttojen lista vuodelta 1841 on olemassa ja SSHY:n digitoimana näppärästi käytössä... perhettä ei vaan siitä löydy.

Kokemäeltä Kankaanpäähän muutaneita oli vain yhden perheen verran. Pehtori Jac. Joh. Mustelin (s. 1783), vaimo Ulrica Ruckman (s. 1782) ja poikansa Claes Christian (s. 31.10.1809) saapuivat 17.1.1811. Kokemäellä ei ole tuolle ajalle ulosmuuttaneiden listoja. Rippikirjaharavointiin ei löydy Hiskistä apua, sillä pojan kastetta ei sieltä löydy. Mahdollisesti asuneet Harjavallan puolella? (Josta kirkonkirjat tuhoutuneet kyseisiltä vuosilta.)

Ei ole siis suoraviivaista muuttojen jäljittäminen, sen paremmin puhtaaksi kirjoitetuilla kuin alkuperäisilläkään listoilla. Edes 1800-luvulla.

Avioriitoja Ikaalisista

Helposti kuvittelee entisajan elämän harmooniseksi ja rauhalliseksi. Kaikki olivat kilttejä toisilleen ja kukaan ei sanonut pahaa sanaa. Otetta reaalimaailmaan saa Hanna-Leena Aution gradusta Sukupuoli, vastuu ja vallan rajat. Avioriitoja 1840-luvun Ikaalisista. Siinä käydään läpi rovastintarkastuksen yhteydessä esiintuotuja epäsopuisia pariskuntia:

• Karvian Kantintörmän 57-vuotias isäntä Jpohan Jeremiasson ja 63-vuotias vaimo Regina Mattsdotter
• Karvian Suomikosken 40-vuotias isäntä Anders Eriksson ja 37-vuotias emäntä Margaretha Elisabeth Jöransdotter
• Honkajoen Tuomen talon Ojaluoman 34-vuotias torppari Isaac Eriksson ja 35-vuotias vaimo Maria Mattsdotter
• Ikaalisista Tevaniemen kylän Siukolan 61-vuotias torppari Michel Andersson ja 60-vuotias vaimonsa Justina Henriksdotter
• Kankaanpään Tapalan talon Halmeen 36-vuotias torppari Henrik Johansson ja 45-vuotias vaimo Helena Mattsdotter
• Karvian Hautaviidan 64-vuotias torppari Henrik Eliasson ja 52-vuotias vaimo Ingrid Eriksdotter
• Karvian Erkkilän Norrbackan 41-vuotias torppari Michel Michelsson ja 32-vuotias vaimonsa Anna Elisabet Johansdotter
• Karvian 29-vuotias pitäjänseppä Johan Gustaf Johansson Roos ja 27-vuotias vaimonsa Severina Johansdotter Suomijärven kylältä
• Ikaalisten Isoröyhiön Seppälässä asuva 43-vuotias seppä Matts Willman suhteineen
• Ikaalisten Haapimaankylän Isokirmon mailla asuva itsellispariskunta 45-vuotias Johan Gustaf Gabrielsson ja 46-vuotias Maria Emanuelsdotter
• Kankaanpään Alahonkajoen kylän itsellispariskunta (ei naimisissa) 69-vuotias Erik Mattsson ja 50-vuotias Anna Sofia Johansdotter
• Karvian Sarvijoen talon 31-vuotias renki Matts Eliasson ja 37-vuotias vaimonsa Catharina Elisabeth Mattsdotter
  
• Karvian Lähdeniemen Lepistöntorpassa asuneet 33-vuotias renki Jacob Michelsson ja 30-vuotias vaimonsa Anna Mattsdotter