Pietari Västin elämäkerta

Ilmajokisen Pietari Västin (1751-1826) omaelämäkerta julkaistiin Kotiseudussa 3/1913, mutta sitä ei mainita (tätä kirjoittaessani) Wikipedia-sivullaan eikä lähderikkaassa Geni-profiilissaan, joten kyse ei ole pahasti kuluneesta tekstistä ja ansaitsee omasta mielestäni isomman yleisön. Kotiseutuun elämäkerran toimittanut toteaa, että teksti on kirjoitettu todennäköisesti ennen Porvoon valtiopäiviä, joita ei siinä mainita. Sukupuuta loppulauseeseen verraten ajoitusta voisi tarkentaa ja varmistaa.

Kopsasin julkaistun tekstin sellaisenaan, mutta lisäsin rivinvaihtoja selkeyttämään rakennetta.

Vuonna -1751- s -28- p- kesäcuus olen minä syntynyt tähän elämähän Isästä Isakki heikin poiasta joka oli heikki Juhan poika hannukselan perintö susta ja äitistä maria Vilhelmin tyttärestä 

1754 huhticuus Olen isästäni orvoksi jänyt niin kuin ei opi ihminen tuntemahan tämän elämän vaiellusta niin että tulla tunteman muiden ihmisten tapoia niin 

1763 annon itseni palveluxen 2 vuotta pentilän talos -2-vuotta rahkolas 1 vuoden Kyröös ruskalan talos kapteni prinsin tykönä niin kuin oli halu että tulla enämmin tuntemahan tämän elämän vaiellusta niin

1769- annon itteni sodan palveluxen ja sota miehexi 

1771- annon itseni avioliiitton talon tyttären priita samelin tyttären kans keski koiviston talos 

1772- tule siilon oleva pohian riki mäntti komentera tuksi vieporiin fästinkiin josa minä sairastin raskan taudin vuotena 1774 tulin sovinnon kautta perillisten välillä saaman västilän talon 

1774 kesäcuus sain apsketin passin palveluxesta silloin olevalta komentantilta ja kreiviltä Johan paponilta

1791 tulin minä asetetuxi lauta miehexi silloin olevalta vapa sukuiselta herralta lakmannilta ja ritarilta herman rossilta 

1796 tulin sätyksi herastuomariksi silloin olevalta heras sörinkiltä Kapriel hanellekselta. 

se avio liitto tuli siunatuksi Cuudella poialla ja kahdella tyttärellä joista -4- doika ja yksi tytär vielä ovat sapuilla -17- lasten lastan ja -3- lasten lastan

Toivottavasti alkuperäinen asiakirja on säilynyt suvussa, jolla se vielä 110 vuotta sitten oli.

Palkittuja opettajia vuonna 1900

"Leena Stiina Fallström Kiukaisten kappelista, syntynyt 1813, naimaton. On antanut alkuopetusta pienille lapsille kotonansa vuodesta 1841 vuoteen 1887 ja siten elättänyt itsensä. Nykyään hän elää hyväntekeväisyyden turvissa. Sauvansa nojalla vanhus vielä kykenee liikkumaan."

Leena Stiina kasvoi Panelian Heiskan torpassa. Hän menetti äitinsä vuonna 1828 (RK 1815-1828). Pikkuveljensä Matts "erhöll N. Testament" eli oli ilmeisesti osoittanut jonkinlaista oppineisuutta (RK 1829-1835). Lena jätti lapsuuden kotinsa vuonna 1836 ja Matts 1838, kun isänsä oli merkitty ruotuköyhäksi ja sokeaksi (RK 1836-42)

"Loviisa Lundelin, Hinnerjoelta, syntynyt 1824, naimisissa. Asettautui noin kahdenkymmenen ikäisenä asumaan Kataviston mäkitupaan Hinnerjoen kylässä, jossa hän siitä lähtien on kaiken ikänsä elänyt, ja on siitä pitäen kaiken aikansa, siis noin 55 vuotta, antanut kotonansa alkuopetusta yksityisten lapsille miltei ympäri vuoden ja harjoittaa samaa tointa yhä vieläkin. "Sangen monet Hinnerjoen väestöstä, isännistä renkimiehiin asti ja kuudenkymmenikäisistä nykyiseen kasvavaan nuorisoon asti, ovat Kataviston Loviisalta alkuopetuksen saaneet.""

"Susanna Jussila, Ilmajoelta, syntynyt 1827, on vaikuttanut kiertokoulun opettajana 32 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta niistä on hän pitänyt koulua enemmän yksityisesti eikä sinä aikana enää nauttinut kunnalta sitä apua, mikä aikaisemmin oli hänelle suotu. "Elää nykyään tosin kaikkien kunnioittamana vanhuksena, mutta köyhänä apua tarvitsevana leskenä".Likimain kolmekymmentä hänen entistä oppilastansa on pannut nimensä sen puoltokirjoituksen alle, jossa hänelle palkintoa pyydettiin."

Lainaukset: Isänmaan Ystävä 19.1.1900
Tunnelmakuva: Syöttösika. Kaarlo Karin piirros. Tuulispää 4.9.1903
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

Kiikeri-Kaisa

Suomen naisyhdistyksen vuonna 1896 julkaisema kirja kertoo Katariina Peltolasta:

"s. 21.6.1804 Jalasjärvellä. Vanhemmat: Juho Peltola ja Juliana Tuomaantytär.
Kaisa osoitti jo lapsena suurta taipumusta lukemiseen ja sai ripille päästessään 1820 raamatun palkinnoksi. 1833 muutti hän vanhempiensa kuoltua Ilmajoelle, jossa hänellä oli hyvä ystävä, torpanvaimo Lena Korpikoskelta, jonka lapsia hän hoiti ja opetti lukemaan. Vähitellen otti hän vastaan muitakin oppilaita. ”Kiikeri-Kaisan” koulu tuli kuuluisaksi ja lapsia tulvasi sinne omasta ja naapuripitäjistä, niin että hänellä toisinaan oli 40:kin oppilasta. Kun kansanvalistuksen harrastuksesta tunnettu rovasti Karl Rudolf Forsman tuli Ilmajoelle 1852, huomasi hän, että se pieni metsäkylä, jolla ”Kiikeri-Kaisan” koulu oli, oli ainoana valokohtana muuten surkeaan tietämättömyyteen ja raakuuteen vajonneessa seurakunnassa. Kaisa oli hänelle myöskin suurena apuna, kun hän koetti edistää lukutaitoa, ja hänen välityksellään sai tämä hippakunnan piispalta kauniisiin kansiin nidotun raamatun palkinnoksi hänen väsymättömästä toiminnastaan. ”Kiikeri-Kaisan” koulu oli kaiketi olemassa noin 35 vuotta. Väsyneenä työstä ja vaivoista nukkui hän ikuiseen lepoon 30.6.1870. Moni ei ole niinkuin hän pannut parhaimman osan elämäänsä huonosti palkattuun, näennäisesti kiittämättömään työhön, jonka siunausta tuottavan merkityksen kuitenkin nyt jo kiitolliset pitäjäläiset ymmärtävät. "

Kaisa/Katarinan syntymätieto löytyy Jalasjärven kastettujen listasta oikealla päivämäärällä (Hiski). Isän sukunimenä on tosin tässä, kuten muidenkin perheen lasten kohdalla, Peltomäki. Johan ja Juliana näkyvät Peltomäen uudisviljelijöinä vuodesta 1797. Rippikirjassa annettujen syntymäaikojen perusteella Johan oli syntynyt Kauhajoella 25.11.1770 ja Juliana 27.1.1770. Sopiva avioliittokin löytyy Kauhajoelta 11.10.1795.

Matrikkelissa mainittu kuolintietoa ei Ilmajoen hautauslistassa silmiini erotu. Alla Ebaysta aikanaan kaapattuja postikorttikuvia Ilmajoelta.