Myötäjäisarpajaisvoittajia 1792

Cecilia Olofintytär Sulika Haukiputaalta (Inrikes tidningar 12.1.1792)
Eeva Matintytär Vanajan Mäskelästä (Inrikes tidningar 2.2.1792)
Kaisa Matintytär Kalvolan Niemeltä (Inrikes tidningar 23.2.1792)
Brita Matintytär Heikonen Kemistä (?) (Inrikes tidningar 15.3.1792)
Kemin maaseurakunnassa meni 26.4.1793 naimisiin talonpojan tytär Britha Heikonen.
Saara Peerintytär Tervaluoto Saloisista (Inrikes tidningar 21.5.1792)
Eva Christina Henrikintytär Asikkalasta (Inrikes tidningar 19.7.1792)
Lisa Hinrikintytär Kalvolan Keikolasta (Inrikes tidningar 20.9.1792:)
Valpuri Knuutintytär Lapuan Haapaniemeltä (Inrikes tidningar 22.11.1792)
Jälleen heikko menestys nopeilla hiski-hauilla. Alan epäilemään, että arvontaviranomaiset Tukholmassa keksivät nämä voittajat omasta päästään.

Torstaisista laukauksista

Torstaina päivitin blogipostaustani kahteen otteeseen, kun sain tietoa siitä, että suomalaiset historiallisen ammunnan harrastajat innostuivat kunnioittamaan perintöprinsessan syntymää. Pettymyksekseni Hesarin painettu versio ei perjantaina Helsingin tapahtumaa noteerannut, mutta ammunnan hoitaneet Uudenmaan karoliinit linkittivät muuta medianäkyvyyttä FB-sivulleen. Liikkuvaa kuvaa näissä:

• Turistit hämmästyivät Kauppatorilla ammuskelevia sotilaita. Nelonen
  
• Tykki lauloi Suomessakin pikkuprinsessalle – katso video. MTV3
  
• Uutisjuttuja: Helsingissä ammuttiin kunnialaukauksia Ruotsin pikkuprinsessalle, YLE Areena
• Prinsessfirande i Finland, SVT. Harrastajat esiteltiin rojalisteina.
  

Olin itsekin paikalla vaikka en noihin pätkiin ollut päässyt/joutunut. Suoraan töistä tulleena laukustani ei löytynyt kuin vanha kännykkä, joten kuvieni laatu talvihämärässä ei ole kehuttava. Mutta esitettäköön todisteena.

Ensimmäinen runotyttö

Anu Lahtinen kirjoitti blogiinsa eilen runotyttö-sanasta. Hän ei ottanut kantaa sanan historiaan. Sehän ei ole suora käännös ainakaan englannista eikä ruotsista. Ei ole olemassa diktflickaa tai poem girliä, ainakaan Googlen mukaan. No, jälkimmäisellä on kyllä URL, mutta ei laajempaa levikkiä.

Eli tie vie sanomalehtiarkistoon, jossa osumat keskittyvät vuoteen 1897. Silloin ilmestyi Aino Suonion runokokoelma Lauluja ja ballaadeja, jota arvosteltiin ainakin Uudessa Suomettaressa 16.12.1897, Uusimaassa 19.12.1897 ja Pohjalaisessa 21.12.1897. Kokoelman runosta "Runotyttö" saivat toimittajat päähänsä kutsua 17-vuotiasta runoilijaa samalla tittelillä, lainausmerkeissä. Lainausmerkeissä se esiintyi sitten myös sanomalehti Mikkelin kirjallisuuskatsauksessa 22.12.1897.

Laajempaa levikkiä sana ei saanut. Terminä fiktiossa ( Opiksi ja huviksi no 2-3, 1.2.1902), näytelmän nimenä Tampereella ( Aamulehti 4.9.1904), sana matkakertomuksessa (Aamulehti 18.10.1905). Montgomeryn kirjojen käännöksiin se päätyi myöhemmin.

Ja mikä surkea raapustelija tämä Aino Suonio oli, kun en ole hänestä koskaan kuullut? Wikipedia kertoo, että hänet tunnettiin myöhemmin Aino Kallaksena.

Rokonistutuksesta

Vanhojen uutisten joukossa olen esitellyt aikaisia rokottajia (linkki ja toinen). Lohtajan aktiviteetista jutuissa oli jo useampi leike, mutta yllä vielä uutinen sanomalehdestä Inrikes tidningar 21.10.1782. Käräjien yhteydessä oli pidetty suomenkielinen puhe rokonistutuksesta ja juhlittu isänmaallisen seuran hopeamitalin saanutta Cajanusta.

Alla puolestaan on uutinen Kemiöstä (Inrikes Tidningar 15.8.1800), jossa rokkoa oli istuttanut papin rouva Anna Fredrika Stahre lähes 60:een.

Ties mistä sain päähäni kirjoittaa aiemmin "ymppäyksestä", rokonistutus on Mika Kallioisen asiallisempi termi kirjassa Rutto & rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa. Kyseisestä kirjasta löytyi luonnollisesti asiallinen katsaus aiheesta, josta lyhyt referaatti omaksi opikseni:

Johan Haartman teki maamme ensimmäisen rokonistutuksen isorokkoa vastaan marraskuussa 1754 lääketieteen professori Johan Lechen tyttärelle Maria Elisabeth. Ruotsin puolella ensimmäiset istutuskokeilut tehtiin vuosina 1756-57.

Haartman ei jättänyt hommaa ensimmäiseen kokeiluun vaan käsitteli lyhyessä ajassa onnistuneesti yli 80 lasta ja ilmeisesti aikuisiakin. Istutus ei saanut Suomessa suurta suosiota. Poikkeus oli Pohjanmaa, jossa Anders Chydenius puhui asian puolesta. Piirilääkäri Barthold Rudolf Hast istutti rokon vuosina 1768-84 lähes 16000 lapseen.

Jennerin vuonna 1798 julkaisemaa rokotusmenetelmää kokeiltiin Ruotsissa 1801 ja Suomessa seuraavana vuonna. Alle vuoden kuluttua ensimmäisistä rokotuksissta kaikki Ruotsin piirilääkärit käyttivät menetelmää. 1810-luvun alkupuolella puolet Suomen lapsista oli rokotettu, 1820-luvun jälkipuolella osuus kohosi yli 95 prosenttiin, mistä se seuraavina vuosikymmeninä jonkin verran laski. Rokotus määrättiin pakolliseksi kaikille alle kaksivuotiaille vuonna 1883.

Elias Lönnrot kirjoitti sitä ennen aiheesta oppaassaan Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri

Ainoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää. Muuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat rokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset, jos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko. Rokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin lapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain kerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.

P.S. Johan Edgren: Finska Läkaresällskapet 175 år. 1835–2010.
P. S. 2 Paula Aaltonen: Hämeenlinnan lääkäripiirin koulutetut kätilöt vallan rakenteissa 1879 - 1920

Ruotsissa syntynyt kruununperillinen, ladatkaa kanuunat!

Ruotsi on saanut uuden kuninkaallisen, mikä lienee kaikille mukava uutinen. Vaikka ei järin merkityksellinen.

Mutta tarjoaa minulle tilaisuuden laittaa esille vastaavan tilanteen uutisointia vuodelta 1782. Inrikes tidningar kertoi 21.10.1782, että Loviisassa uutista kruununprinssin syntymästä oli seurannut kiitosvirren laulu jumalanpalveluksessa ja sen aikana (?) 128 kanuunanlaukaisua kahteen kertaan(?). Helsingin Sanomat kertoo, että nykyaikana "Kruununperillisen syntymää juhlistetaan 42 onnittelulaukaukselta. Ne ammutaan syntymää seuraavana päivänä kahdessa 21 laukauksen sarjassa tykillä Skeppsholmenin saarelta. Kunnialaukaukset ammutaan samanaikaisesti myös Bodenissa, Härnösandissa, Karlskronassa ja Göteborgissa. "

Päivitys 23.2.2012 klo 12.45: Keskisuomalainen kertoo, että Jyväskylässä ammutaan kunnialaukaukset torstaina syntyneelle Ruotsin prinsessalle lauantaina kello 15.00. Rautpohjan tykkikerho pukeutuu ammunnan ajaksi 1700-luvun univormuihin ja varusteisiin.
Päivitys 23.2.2012 klo 14:05: "Suomalaiset historianelävöityksiin perehtyneet yhdistykset kunnioittavat Ruotsin kruununperillisen syntymää kunnialaukauksin tänään 23.2.2012 klo 17 Helsingin Kauppatorilla sekä eri puolella Suomea. Tilaisuuden järjestää Uudenmaan Karoliinit ry, Helsingin Wanha Waruswäci ia Caupungin Hywät Asuckat ry sekä Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat ry" "Tukholman Skeppsholmenin, Bodenin, Härnösandin, Karlskronan ja Göteborgin lisäksi kunnialaukaukset ammutaan täten myös Helsingissä, Oravaisissa Pohjanmaalla, Haminassa sekä Jyväskylässä."

Vastaava raportti Kuopiosta ehti Inrikes tidningar numeroon 28.10.1782. Siinä kerrottiin iloisen juhlinnan lisäksi paikallisista realiteeteista.

Marja ja toinen, melko historiattomasti

Jos minulla olisi yhtään itsekuria ja itsesäilytysvaistoa, en tarttuisi enää yhteenkään kirjaan, jonka kannessa on sana kulttuurihistoria. Mutta kun on tiedonjanoa niin kovin monesta asiasta, kuten marjojen historiasta suomalaisessa talonpoikaisympäristössä. Mitä marjoja kerättiin, mistä alkaen? Mitkä myytiin, mitkä säilöttiin? Miten ja milloin syötiin?

Mahdollisesti vastaukset löytyvät jostain, mutta eivät selausluennalla viime vuonna ilmestyneestä Hannele Klemettilän ja Laura Jaakolan kirjasta Mansimarjasta punapuolaan. Marjakasvien kulttuurihistoriaa. Kirjassa oli kyllä monipuolista sisältöä m.m. ravintoainesisältöjä (s. 150-151), ruokareseptejä, kosmetiikkaohjeita ja värjäysvinkkejä.

Historiassa liikuttiin Amerikasta Eurooppaan, esihistoriasta nykypäivään. Konkreettista tietoa Pohjolasta edusti Linnén Lapin matkan havainnot, Louhisaaren keittokirja ja Lönnrotin Flora Fennica. Ensiksi mainitusta oli minulle uutta tietoa, että "lappalaiset säilyttivät lakkoja talven yli sellaisenaan, tunturin lumeen haudattuina, ja ne olivat keväällä yhtä maukkaita kuin säilöön pantaessa." (s. 37) Pakastemarjat ovat siis suomalaista ruokakulttuuria jo 300 vuoden ajan!

Runsaasta piirroskuvituksesta tuli mieleen äskettäin selailemani kasvikirja, jossa oli mielestäni selkeällä rakenteella ja reippaammalla rajauksella saavutettu parempi tulos. Mutta vähemmän kulttuurihistoriallisempi?

Esimerkkinä entisajan marjan käytöstä, joka ei ole enää omana aikanamme tapana, pätkä jatkokertomuksesta Kapina Porvoossa. Kertomus kahdeksannentoista vuosisadan keskipaikoilta (Turun Lehti 10.10.1885):

"No, mutta yksi kuppi vaan, yksi ainoa", rukoili emäntä vielä.
"Ei, ei suinkaan! Älkää kaatako! Jo piisaa, jo piisaa!"
"No, koska kahvini teille ei enää kelpaa, niin maistellaanpas sitten marjahillaani".
"Ah, vaarainhilla teillä on aina niin erinomaisen hyvää!" hymyeli leski.
"Ei sitä osaa kukaan niin makuisaksi keittää, kuin te", vakuutti räätälin rouva.
"Kaisa!" huusi Petronella rouva piikaansa, ja käski sisään astumaan. "Korja tämä pois ja tuo hilla".
Pian oli jokaisella kukkupäinen teevati edessään ja nyt alkoi niin ahkera kalisteleminen lusikoilla, että kuului ikäänkuin olisi siinä riihtä puitu. Puhe sitä vastoin oli kokonaan vai'ennut, suulla kun oli muuta tärkeämpää työtä.

Helmikuun keskikohtaa

11.2.

• Talouselämä on ripeä. Sisältää tällä viikolla julkistetun Kansallisen kapitalismin esittelyn.
• Dumppasin historiaa Kampintorin divariin. Menkää ostamaan!
• Stokkan 150-synttäreillä sai kaksi karkkia jo ennen hissiin pääsyä.
• Seilin kirkko myynnissä. Kesähuvilaksi?
• Katsomattomien dvd-levyjen kasassa on bbc:n Ancient worlds. Ekan jakson olen kyllä nähnyt, muistan tämän kulhon irroituksen.
• Onko "mammal kingdom" nisäkäskuningaskunta? Ilmeisesti ei, kun puhe on Juudeasta rautakauden alussa.
• 3. Ancient worlds jakso Kreikassa. Sarja siis antiikin hissa 6. tunnissa. Parempi kuin lukemattomat kirjat.
• Juontaja ärsyttävä (taas). Maisemat ja museoesineet takaavat hyllyn kierrätyskassin sijaan.
• Nyt on päästy Kreikan ja Persian sotiin ja on toinen levy jäljellä. Loppuuko Rooman tuhoon? Takateksti vastaa: kyllä.

12.2.

• Käsikirjoituksen fiksailu on odottanut pari viikkoa, pitäisi ryhdistäytyä. Pystyasentoon. Pian.
• Käsiksen ongelmallisin kohta väännetty uuteen asentoon. Sitten kohti kirjastoa.
• Kirjastokäynnin paras anti oli härsyhyllystä napattu Anto Leikolan esseekokoelma Naurun biologia.

13.2.

• Oslossa jutellaan valokuviin liittyvistä oikeuksista arkistonäkökulmasta(kin). Teoskynnys parhaillaan päälimmäisenä. #fotojuss
• Törmäsin nuoreen juutalaispoikaan Venäjän vallankumouksen taisteluissa ja sain aiheen (taas) kiusata tamperelaista tuttavaani.
• "Museoviraston henkilöstö marssi säästöjä vastaan", eli eivät jaksaneet odottaa niiden saapumista?
• Uskalsin lukea oman kommentini Tutkijoiden äänessä. Ymmärsin sisällön, positiivista.

14.2.

• Nyt tuli @Hbl1918_realtid noteerattua SukuForumilla ja tiedän ainakin yhden blogini ei-lukijan... [Sillä tokihan asiasta olin täällä kertonut jo 30.1.2012]
  
• Ai niin, eiliseen Tampereelle lähteneeseen tuli vastaukseksi pläjäys Venäjän armeijahistoriaa. Onni on kaveri, joka tietää jotain.
• Kuuntelen Bbc:n Long view jaksoa, jossa Kreikan tilannetta peilataan Edward I:n rahattomuuteen 700 vuotta sitten.
• korjaus: E III eikä I

15.2.

• Valtsikan gradulistasta: Lihan syömisen oikeudesta - Miksi kaupunginvaltuutetut riitelevät kasvisruokapäivästä?
• Hum. puolella keskiaikaa: Pohjoism. kauppalaivojen kiinniotot ja kiinniottojen oikeudellinen tausta 1200-l Englannissa
• On muuten tosi kivaa, että hum. tk. on yhdessä listassa ilman asiasanoja. Ammattilaiset asialla. Ping @jyrki_ilva


• Eteisessä kolmeen kirjastoon palautettavia kirjoja. Ylös, ulos ja kantamaan.
• Bbc:n More or less selvitti nyrkkeilymyytin mittaamalla tauot. I like. Jos asioista voi ottaa selvää, niin otetaan!

16.2.

• Piti katsoa vielä uudestaan. Etten erehtyisi elokuvateatteriin. (Ihanan tarkka ajoitus "1800-luku")
• Härmän toisessa trailerissa hyvin erilainen tunnelma. Saako leffateatteriin muuten mennä humalassa?

17.2.

• Blogiini tulevat anonyymit kommnetit ovat olleet aina silkkaa asiaa, onnekas poikkeus? Esim. tänään.
• Lukijat siellä (ja täällä) kun voisivat nipottaa ainakin lukuisista kirjoitusvirheistä.
• Härmässä oli murreope.
• Tehdäänköhän Porin palojen muistomerkki palamattomasta materiaalista?
• Kadonnut: Ruumis ja rauta. Lähde: Kirjastosta saamani viesti.

18.2.

• Utrion Oppinut neiti lähtee kirjastoon. Luin alun, arvasin lopun. Oikein.
• Hissa&keskiaika-twiittajia, jotka käyttävät "nordiskaa" etsii @Jesper_Wasling . Kelpaisikohan meänkieli?
• Keskipäivällä 4 tuntia KK:ssa, 2 leffaa ja nyt alkaisi sitten käsiksen paikkaus. Taas. Konditionaalissa.

19.2.

• SukuForumin viestistä mieleen: kuinka hyvin tunnemme kirkonkirjojen täydennysprosessit? Tutkittu vai arvailtu?
• Jos lähtee lumisateeseen katsomaan Hiiden Hirven hiihtoa, niin hiihtääkö kukaan ja saako kuvia otettua? [En sitten lähtenyt]
• Bbc doc Smiley's people ei ollutkaan vakoojakirjallisuutta vaan hymiön historiaa. Alkoi vakuutusfirman työntekijöiden motivaattorina.
• Tavaan taas Hallenbergin voutiväitöstä. Helpompaa kuin 1500-l alkuperäislähteet, ainakin.
• Dvd-koneeseen Bronowskin The ascent of man. Pahoin aavistuksin. Alkaa sentään Amerikasta eikä Lähi-idästä. Jotain uutta.
• Esseesarja on kesältä 1973. 11 tuntia hailakoita värejä. Plussaa: ihmiskulttuuri alkaa Afrikasta. On muutakin kuin "sivilisaatiota".
• Dramaattinen musiikki säestää alastoman lapsen nousua seisomaan. Olemme pystyasennossa. 40-v kuvakieli mielenkiintoisempi kuin selostus.
• Tietokonegrafiikkaa kallonmuodon kehityksestä. Vihreä viiva mustalla pohjalla. Kallo pyörii ja muuttuu. 40 v sitten.
• Keihäänheittoa säesti psykedeelinen musiikki. Syömme jo lihaa ja lähdimme Afrikasta. Nyt jää kasvaa maasta (?) ja urut raikaavat.
• Vielä komeampi urkusointu: saamme tulen. Ja katsomme luolamaalauksia. Eläköön kulttuurievoluutio. Loput jaksot toiste.
• Twiitissään @AtsoAlmila markkinoi Kuopiota museoilla. Onko Suomessa paikkaa, jossa vähemmän kuin 2 museota?

20.2.

• Leipää ja sirkushuveja kertoo Helsingin ilmaiset museot.
• Yhteenveto Tuhoutuneen taiteen museon vuodesta 2011. Pienellä budjetilla mainio hanke.
• Ihana kuva, miksei käyttöoikkia, nyyh.
• Ruotsista enemmän ulosmuuttoa kuin 1800-luvun ameriikan vuosina. Etsimään Suomen lukuja...
• Ruotsista otti yhden rosvoni sukulainen yhteyttä. Ilmeisesti pitäisi kirjoittaa ruotsiksi? Asiakaslähtöisesti.
• "postaukset vaihtelevat saumasukista ja hatuista tilkkutöiden kautta ekomuotiin" Mikä variaatio, vau!
• Uskaltaisikohan yrittää digitaaliarkiston käyttöä? Aukeaisiko sivut alle 30 sekunnissa...
• Vasta 12 minuuttia Arkistolaitoksen Digitaaliarkistoa ja olen jo kyllästynyt tuijottamaan vaaleanpunaista pintaa ja odottamaan latauksia.
• Nyt kestää jo minuutin saada edes zoomamaton kuva digitaaliarkistosta ulos. Ja sitten seuraavat tosi nopeasti. Välimuistitusta?

21.2.

• Ennen oli paremmin, hammastahnassa kokaiinia...
• Tutustutaan "Carl Ludvig Engelin persoonallisuuteen hyvin henkilökohtaisesta näkökulmasta." Luvataan liikaa?
• Englannissa laskiaistiistaihin liittyvät ohukaiset 1600-luvulta lähtien
• Avasin tiedoston, jota päivitetty syyskuussa. Mikä mahtaa olla ero sheet 1 ja 3 välillä? Sama määrä rivejä...