Maanantaisen Gete-tarkastelun ja -tarkistelun yhteydessä tuli tarvetta Helsingin 1696/1701-kartalle, jota ei ole digitoituna missään muodossa Kansallisarkistolla tai kaupunginarkistolla. Olen aina - esimerkiksi läpi sen vuosikymmenen kun työstin ajan Helsingissä asuneen Petter Sundin elämäkertaa - käyttänyt kartasta kirjaan Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto painettua kuvaa.
Muistin, että kirja on saatavilla digitaalisena, joten googlasin. En osunut aluksi oikeaan vaan Helsingin tietokeskuksen Kvartti-lehteen vuodelta 2005. Siinä julkaistusta karttakuvasta - suureksi hämmästyksekseni ja näin olleen häpeäkseni - näkyi, että kirjan kuvaan oli otettu mukaan vain keskusta. Eli toisin kuin luulin ja muistin kartassa ovat mukana myös viime vuosikymmenen tutkimani Töölön viljelysalueet. Pääsi todella paha sana. (Kokonainen kuva kartasta on toki myös Seppo Aallon Kruununkaupungissa, mutta se ei ilmiselvästi ollut synnyttänyt mitään reaktiota päässäni.)
Joten heräsi into nähdä Ruotsin Riksarkivetissa säilytettävästä kartasta oikea digitointi, vaikka sitten itse maksamalla. Kukkaronnyörejä ei kuitenkaan tarvinnut avata, sillä digitoitu versio odotti etsijäänsä. Samasta sarjasta Lantmäteristyrelsen, Kartor rörande Finland och Sveriges forna provinser löytyy muitakin digitoituja karttoja Suomesta, mutta valitettavasti nide, jossa oli Helsingin ja muutamien muidenkin kaupunkikarttojen selitteet odottaa digitointia. Helsingin listasta on kopio kaupunginarkistosta ja siitä tehty puhtaaksikirjoitettu versio oli aikanaan Suomen sukututkimusseuran sivuilla. En löytänyt sitä Sukuhausta, mutta onneksi olin tallentanut sivun arkistooni. Miettimättä suuremmin sen pitkää listaa viljelysmaista, joista en ollut nähnyt karttaa.
Sittemmin kertyneellä tiedolla oli yksinkertaista tunnistaa Töölöstä 1840-luvun alussa Arkadiaksi, Fjälldaliksi ja Bergaksi nimetyt viljelypalstat. Karttaotteeni saa helpoiten sijoitettua nykymaailmaan, kun sielunsa silmin kuvittelee Arkadian ja Fjälldalin väliin eduskuntatalon.
Suureksi helpotuksekseni kolmen viljelyspalstan pohjoispuolella ei ollut kartassa mitään, joten Taipale-kirjani varhaishistorian esitys pitää edelleen paikkansa. Arkadian osalta olen vuoden 1776 kartassa ihmetellyt jakoa viiteen osaan, mutta näköjään alkuperäisessä tilkkutäkissä oli kolmikertainen määrä osia.
