Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartat. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. maaliskuuta 2026

Kun kartta ei ole helposti saavutettavissa

Maanantaisen Gete-tarkastelun ja -tarkistelun yhteydessä tuli tarvetta Helsingin 1696/1701-kartalle, jota ei ole digitoituna missään muodossa Kansallisarkistolla tai kaupunginarkistolla. Olen aina - esimerkiksi läpi sen vuosikymmenen kun työstin ajan Helsingissä asuneen Petter Sundin elämäkertaa - käyttänyt kartasta kirjaan Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto painettua kuvaa. 

Muistin, että kirja on saatavilla digitaalisena, joten googlasin. En osunut aluksi oikeaan vaan Helsingin tietokeskuksen Kvartti-lehteen vuodelta 2005. Siinä julkaistusta karttakuvasta - suureksi hämmästyksekseni ja näin olleen häpeäkseni - näkyi, että kirjan kuvaan oli otettu mukaan vain keskusta. Eli toisin kuin luulin ja muistin kartassa ovat mukana myös viime vuosikymmenen tutkimani Töölön viljelysalueet. Pääsi todella paha sana. (Kokonainen kuva kartasta on toki myös Seppo Aallon Kruununkaupungissa, mutta se ei ilmiselvästi ollut synnyttänyt mitään reaktiota päässäni.)

Joten heräsi into nähdä Ruotsin Riksarkivetissa säilytettävästä kartasta oikea digitointi, vaikka sitten itse maksamalla. Kukkaronnyörejä ei kuitenkaan tarvinnut avata, sillä digitoitu versio odotti etsijäänsä. Samasta sarjasta Lantmäteristyrelsen, Kartor rörande Finland och Sveriges forna provinser löytyy muitakin digitoituja karttoja Suomesta, mutta valitettavasti nide, jossa oli Helsingin ja muutamien muidenkin kaupunkikarttojen selitteet odottaa digitointia. Helsingin listasta on kopio kaupunginarkistosta ja siitä tehty puhtaaksikirjoitettu versio oli aikanaan Suomen sukututkimusseuran sivuilla. En löytänyt sitä Sukuhausta, mutta onneksi olin tallentanut sivun arkistooni. Miettimättä suuremmin sen pitkää listaa viljelysmaista, joista en ollut nähnyt karttaa.

Sittemmin kertyneellä tiedolla oli yksinkertaista tunnistaa Töölöstä 1840-luvun alussa Arkadiaksi, Fjälldaliksi ja Bergaksi nimetyt viljelypalstat. Karttaotteeni saa helpoiten sijoitettua nykymaailmaan, kun sielunsa silmin kuvittelee Arkadian ja Fjälldalin väliin eduskuntatalon.

Suureksi helpotuksekseni kolmen viljelyspalstan pohjoispuolella ei ollut kartassa mitään, joten Taipale-kirjani varhaishistorian esitys pitää edelleen paikkansa. Arkadian osalta olen vuoden 1776 kartassa ihmetellyt jakoa viiteen osaan, mutta näköjään alkuperäisessä tilkkutäkissä oli kolmikertainen määrä osia.

maanantai 12. elokuuta 2024

Moni kakku päältä kaunis...

Yksi tapa arvioida (tai pikemminkin arvailla) verkossa tai painetussa julkaisussa esitetyn tiedon luotettavuutta on esteettisyys. Ajatuksena, että jos ulkoasuun on satsattu, on myös sisältöä työstetty ja tarkistettu. Tai käänteisesti: jos teksti vilisee kirjoitusvirheitä, voi pitää todennäköisenä, että siinä on vastaava määrä muuta huolimattomuutta.

Nelisen vuotta sitten avattu sivusto Rakennettu Helsinki 1721–2030 on erittäin kaunis. Jos sisältöön voisi luottaa, kyseessä olisi aivan upea apu Helsingin historian tarkasteluun, sillä yleiskuvan lisäksi rakennuksiin on kirjattu tietoja ja niihin on liitetty valokuvia. Mutta harrastettuani Helsingin historiaa jo yli vuosikymmenen, ensireaktioni oli kysymys "miten tämä on tehty ja mistä lähteistä?" Osittainen vastaus löytyi painamalla infokuvaketta:
Olemassa olevat rakennukset perustuvat Helsingin rakennusrekisteriin. Vanhat rakennukset on digitoitu vanhojen ilmakuvien, karttojen ja rakennuslupien avulla.
Ruotsin vallan aikainen rakennuskanta perustuu pitkälti arvailuihin sillä lähdemateriaalia on niukalti.

Toisaalla lisäksi: "tietokantaan on manuaalisesti lisätty tuhansia purettuja rakennuksia, digitoimalla vanhoja karttoja, ilmakuvia että rakennuslupahakemuksia".

Täydellinen lista lähteistä on siis varmasti pitkä, mutta verkkosivulla olisi sille kyllä tilaa. Yksittäisten rakennuksien kohdalle olisi voinut myös antaa viitteen rakennuspiirustuksiin tai lyhyemmin niiden olemassaoloon tai olemattomuuteen.

Lopputuloksessa esimerkiksi parhaiten tuntemani Töölön Taipaleen osalta sovellus antaa suunnilleen oikeaa, mutta yksityiskohdiltaan virheellistä tietoa. Samaa voi sanoa Venäjän vallan alusta, josta esimerkkinä näyttökaappaus vuodesta 1833.

Tätä näkymää August Schauman muisteli vuonna 1886 näin: 

Erottajan ja Bulevardin kulmassa olevasta kotimme ikkunasta meillä oli mitä kaunein näköala yli koko Töölönlahden ja sen rantojen. [...] maalaismaisen näkymän miellyttävyyttä lisäsi vielä melkoisesti puistokujien ja puutarhamaiden välissä pienellä rantakumpareella sijaitseva Gebauerin kaksikerroksinen huvila, joka vielä noin 20 vuotta sitten oli jäljellä Ekbergin tontilla Aleksanterinkadun varrella, kuin vankina korkeiden, paljaiden kivimuurien keskelle suljettuna ja sen tuntuisena kuin se miettisi aikojen levottomuutta ja kaiken muuttuvaisuutta sekä surisi menneiden päivien vapautta, ihanuutta ja loistoa.

Heikinkadun esplanaadeja ei ollut silloin vielä rakennettu, ei edes ajateltukaan. [...] Kadun itäpuolella oli ainoastaan viljelmiä, ja niiden keskellä oli kaupungin huomattavimmalla puutarhurilla Lönnrothilla aivan tullin vieressä asuntonsa, jota ympäröivät taimilavat sekä kehäkukat, keisarinkruunut ja muut sen aikaiset koristekasvit.

Gebauerin huvilan rakennusten koon ja sijainnin Christoffer Weckström oli onnistunut löytämään Helsingin maistraatin rakennuslupapiirustuksesta Ib:89 866/12, minkä hän kertoi aikanaan blogitekstini kommentissa. Tämä kertoo tekemänsä työn perusteellisuudesta. Mutta Lönnrothin asunto, jota itse taannoin yritin paikantaa, ei ollut mukana lähteissään. 

Helsingin kokoisen kaupungin rakennushistorian täydellinen kartoitus kolmen sadan vuoden ajalta on aivan mahdoton urakka. Työstäessäni Taipaletta alle sadan vuoden ajalta sain nipinnapin huviloiden päärakennukset paikalleen, joten laajemman alueen pidempiaikainen selvitys on väistämättä jollain tavalla puutteellinen. Tätä ei vaan välttämättä käyttäjä ensi-innostuksessa ymmärrä ja epätarkkuutta on vaikea visualisointiin tuoda näkyviin. 

perjantai 5. tammikuuta 2024

Kaupunkikartta ja todellisuus

Kuvittelepas olevasi junantuoma tuore helsinkiläinen vuonna 1928. Olet hankkinut talouteesi Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenterin 1928 ja sinisilmäisesti kuvittelet, että sen opaskartalla suunnistat pitkin ja poikin. Kuten esimerkiksi Etu- ja Taka-Töölön rajalle, jossa näyttää olevan komea esplanadi istutuksineen Läntiseltä viertotieltä Taivallahteen asti.

Inan on huiputettu olo, kun paikan päältä löydät yhden yksinäisen puun viertotien varresta.

Anton Rönnberg 1931 HKM N3080

Aidosti huijatuksi tuntee itsensä, kun huomaa, ettei Pohjoisesta Hesperiankadusta ole valmiina kuin ensimmäinen kortteli. 

Jos olisit osoitekalenterin sijaan tutustunut Helsingin kaupungin tilastolliseen vuosikirjaan 1928, sinulle olisi selvinnyt, että vuoden 1928 lopussa Eteläistä Hesperiankatua oli valmiina 390 metriä ja pohjoista vain 50 metriä. Myöhemmistä vuosikerroista selviää, että Pohjoista Hesperiankatua tasoitettiin uutena katuna 220 metriä vuonna 1933. Ajankohdan vahvistaa pari sanomalehtiuutista.

Sekä elokuulle 1933 ajoitettu kuva Runeberginkadun risteyksestä.

HKM G29182

Tältä alkupää sitten vihdoin näytti, ennen vuotta 1938, sillä Pohjoinen Hesperiankatu 5 on rakentamatta.
HKM N112456

Eli yleistettynä, kaupunkikartat ovat usein suunnitelmia eivätkä vastaa tekoajan todellisuutta eivätkä aina myöhempääkään.

maanantai 30. lokakuuta 2023

Arvosteltu suurruhtinaskunnan kartta

August Wilhelm Eklundin Suomen suuriruhtinaskunnasta tekemä kartta, joka sai painoasunsa vasta hänen kuoltuaan, on itsessään merkkiteos, mutta kiinnostava on myös siitä käyty keskustelu sanomalehdissä.

Julkisuuteen hanke tuli viimeistään 20.11.1839 Borgå Tidningissä, jonka kirjoittajalla oli ollut tilaisuus tutustua yhteen kartan oikovedokseen. Tähän hän suhtautui erittäin positiivisesti, mahdollisesti siksi, että hän luuli Inkoossa syntyneen Eklundin olleen porvoolainen.

Kirjoitukseen tuli G. O. Waseniuksen eli kartan helsinkiläisen kustantajan vastine, joka julkaistiin 30.11.1839. Siinä todettiin, että karttaa ei todellakaan voi odottaa lähiaikoina kirjakauppoihin, kuten lehdessä oli väitetty. Oikovedoksen korjauksia olisi haastavaa saada Berliniin talvella, joten hyvin todennäköisesti ne saataisiin matkaan vasta toukokuussa 1840. Lisäksi Wasenius oli loukkaantunut muotoilusta, joka viittasi kartan laatuongelmiin. Toimituksen puolesta todettiin, että parin tunnin tarkastelulla kartasta oli löytynyt yksi todella suuri ja useita pienempiä virheitä sekä väärinkirjoitettuja nimiä. Huomiot he olivat valmiita antamaan yksityisesti Waseniukselle ja toivoivat, että tarkastamista tekisivät muutkin.

Myöhemmin kerrottiin kuultuna tietona, että Berliinistä lähetettiin ainakin kolme oikovedosta. 

Painetun kartan nimiössä on vuosi 1840 (oheinen ote Gallicasta). Kartan kustantajan G. O. Waseniuksen ilmoitus Helsingfors Tidningarissa 13.2.1841 antaa ymmärtää, että ennen sataman jäätymistä Helsinkiin oli saatu pieni määrä karttoja, mutta lisää odotettiin. Laajempaa myyntiä varten oli tarkoitus jakaa eri puolille Suomea kartan  "profexemplar" eli oikovedoksia, joiden perusteella voitaisiin tehdä tilauksia. Toisessa ilmoituksessa samassa lehdessä Wasenius ilmoittaa myyvänsä karttoja sekä musta-valkoisina että väritettyinä 3 hopearuplan hintaan eli kyse ei enää ollut oikovedoksesta.

Ensimmäisenä karttaa ehti esittelemään kirjallisuus-otsakkeen alla Borgå Tidning 24.2.1841. Nyt kun kartta oli julkinen, toimitus katsoi voivansa myös julkisesti huomauttaa sen virheistä. Ilmeisesti suurin näistä oli itärajalla, jossa Inkerinmaan Lempaala ja Valkeasaari oli virheellisesti liitetty Suomeen. ja rajalinja oli näin ollen siirtynyt Rajajolta Dranischnikoffiin. Samalla seudulla kartta antoi väärän kuvan Vuoksen haaroista ja käsityksen, että Juustilanjoki alkaisi Saimaasta. Siltojen paikoille oli merkitty lauttoja, merkittäviä koskia puuttui ja vain osa pookeista oli mukana. Kartalla oli linnoituksia, jotka eivät olleet enää käytössä, mutta siitä puuttui monia nykyisiä, esimerksi Fort Slava. Suurin osa huomatuista virheistä oli Lapissa, jossa esimerkiksi Inarinjärven muoto ei vastannut todellisuutta.  

Helsingfors Morgonblad arvioi seuraavana päivänä kartan ystävällisemmin. Kirjoittaja toteaa, että kartalle oli todella tarvetta, sillä kattavin käytössä ollut kartasto oli 1700-luvun lopulta jo loppuunmyyty Hermelinin tuotos, josta luonnollisesti puuttui Viipurin lääni. Vanhasta Suomesta oli toki von Knorring julkaissut erilliskartan vuonna 1832. Arvioija arvosti Eklundin piirtämässä ja Waseniuksen kustantamassa kartassa erityisesti sen antamaa kokonaiskuvaa, mutta kertoi, että monien mielestä Lapin olisi voinut esittää erikseen ja pienempänä. (Vasta myöhemmin (HM 6.5.1841) kävi ilmi, että Pietarissa vuonna 1829 julkaistussa Venäjän kartastossa oli mukana kartta, jossa Suomen suuriruhtinaskunta myös esitettiin kokonaisena.)

Morgonbladetin kirjoittaja oli myös tyytyväinen painojälkeen, jossa tuumaneliölle oli saatu lukukelpoisina jopa 40-50 erillistä nimeä. Suurin virhe oli hänestä Ahvenanmaan postitien puuttuminen. Itärajan siirtyminenkin oli Helsingissä huomattu, mutta sitä pidettiin vain väritysvirheenä, joka voitaisiin korjata ennen myyntiä. Porvoolainen teksti taas antoi ymmärtää, että myös painettu rajalinja oli väärässä paikassa. 

Morgonbladetin toimituksessa tietenkin luettiin pian porvoolainen näkemys, joka heidän silmissään loukkasi sekä karttaa että heidän positiivisempaa arviotaan. Vastinetta kirjoitettiin huolella ja se julkaistiin vasta 1.4.1841. Tekstiä riitti vielä 5.4.1841 julkaistuun numeroonkin. Näitä tekstejä kommentoinut kirjoitus Borgå Tidningissä 17.4.1841 ei myöskään ollut lyhyt. Esitetyt tunteet tuskin liittyivät pelkästään vesireittien kartallistamiseen. 

Porvoolaisten kirjoitustyyliä kritisoitiin Åbo Underrättelserissä 22.5.1841 julkaistussa kirjoituksessa, joka oli lähetetty toimitukseen lähetetty. Opettavaiseen sävyyn kirjoittaja toteaa suomalaisten suorapuheisuuden ja rehellisyyden toisinaan johtavan asiattomaan kielenkäyttöön. 

Wasenius oli (vihdoin?) pyytänyt julkisesti korjauksia ennen kuin lähetti karttatilauksen Berliiniin (FAT 164.1841). Uutta painosta odotettiin saapuvaksi elokuussa, mutta se oli Helsingissä vasta joulukuun alussa (Helsingfors Tidningar 21.8.1841, 11.12.1841). Borgå Tidning raportoi vasta 26.10.1842, että kartasta oli korjattu pahimmat virheet ja että se nyt vihdoin oli paikallisessa kirjakaupassa myynnissä.

Ilmeisesti korjauksien yhteydessä ei muutettu nimiön vuosilukua, sillä Gallican digitoimassa kartassa itäraja on oikein. 

P. S. Venäläisen atlaksen kartta, jota Morgonbladetissa ei tunnettu, voisi olla seinätaiteena myyty Historic Map : Russia, V.3:11-15:XIII. Russland. Gouv: 2. Finland, 1829 Atlas. Siinä pohjoisraja on melko outo.

perjantai 5. toukokuuta 2023

Kaksi paikkaa Helsingin historiallisten karttojen vertailuun

 "Voi, kun tän saisi kohdistettua nykykartalle ja vertailtua..." Tällaistahan on tullut toivottua erinäisiä kertoja esimerkiksi Helsingin historiaa miettiessä. 

Viimestään vuodesta 2015 on ollut käytössä Geoserver-esikatselu, jossa "voit esikatsella osoiterivillä määriteltyjä Helsingin kaupungin avoimia paikkatietoaineistoja ja ladata ne haluamassasi muodossa. Sivun toteutus on avointa lähdekoodia." Ulkonäöltään yksinkertaista sivua ei ole minusta suuremmin mainostettu ja sen olemassaolo ja osoite pääsevät itseltänikin usein unohtumaan. Sivustolla ei ole mitään tietoa siitä, kuka on tehnyt historiallisten karttojen kohdentamisen eikä linkkiä lisätietoon käytetyistä kartoista.

Historialliset kartat ovat 1800-luvun kaavoja ja 1900-luvun opaskarttoja. Historiallisin tarjolla oleva kartta on "merikartta_1790". Itseäni kiinnostava maa-alue näyttää siinä tältä.


Sivusto tarjoaa mahdollisuuden karttojen vertailuun päällekkäin, tässä taustalla 1917-18 opaskartta. Tiiraillen erottuu esimerkiksi ratapihan sijainti Kluuvinlahdella sekä taipaleen kulku reilusti nykyisten Hesperiankatujen eteläpuolella. Näkyy myös se, että 1700-luvun lopun kartan Turun tien linjaus Töölön kohdalla on rantaviivan ulkopuolella eli tarkkuus ei ole kovin kummoinen.

Karttojen läpinäkyvyyden säätö on sivustolla suhteellisen yksinkertaista ja on myös helppoa pitää kiinni yhdestä rajauksesta ja vaihtaa karttaa. JOS on ensin ottanut valikosta sivun yläreunaan "esille" kaikki kartat, joita haluaa vertailla. Käsityönä voi siis tehdä tällaisia vertailuja.

Toinen Helsingin kaupungin tarjoama karttapaikka on Karttapalvelu, jonka ylläpito vuosi sitten tiedotti, että "Helsingin karttapalvelussa voi tarkastella Ruotsin ja Suomen valtiollisten arkistojen vanhoja karttoja: pitäjänkarttaa (1749), rekognosointikarttaa 1780-luvun alusta sekä topografista karttaa 1870-luvulta itsenäistymiseen saakka. Kahdesta ensin mainitusta voi esim. bongata muinaisen Töölönjärven (Tölö träsk) sijaintia. Kartat löytyvät Taustakartat > Historialliset aineistot > Muiden tuottajien kartat -otsikon alta." Miksiköhän nämä eikä (myös) kaupunginarkiston (varhaisimpia) yleiskarttoja?

Itseltäni tiedotus meni ohi ja kaverin FB:ssä tekemä nosto unohtui, joten testailin tätä mahdollisuutta vuoden viiveellä. Aluksi tuntui, että karttojen läpinäkyvyyden säätö vaati ylimääräisiä klikkauksia, mutta kun älysin ottaa tässäkin "esille" kaikki historialliset kartat, mahdollisuudet olivat samoja kuin Geoserverillä. Hyödyllisen läpinäkyvyyden aikaansaanti vaati aina säätöä, joten molemmissa toiminnallisuus voisi olla "jotenkin" yksinkertaisempi.


Senaatin kartalla Turuntie osui uskottavasti Mannerheimintiehen, joten todennäköisesti tässä myös teurastamontien tms. linjaus on lähempänä totuutta. 

Toisin kuin Geoserverillä, täällä on hyvin perusteelliset kuvailutiedot, kunhan älyää ne avata. Esimerkiksi minulle täysin uusi "pitäjänkartta" on "Historiallinen kartta vuodelta 1749 ((Geographisk charta öfver Helsinge sokn, uti Borgå härad och Nylands län belägen, afmät år 1749 af Fried. Joh. Fonseen). Karttaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet). Helsingin pitäjän alue vuonna 1749 sekä lähialueita. Skannattu alkuperäisestö kartasta ja asemoitu koordinaatistoon Helsingin kaupunkimittauspalvelujen toimesta." Vain tarkempi arkistosignum jää puuttumaan.

Kyseisessä kartassa kotiseutuni näyttää tältä.


Mutta karttoja on paljon enemmän kuin näissä palveluissa, joten vihdoin ja viimein innostuin tekemään uuden version tekstistä Uusi kotini vanhalle kartalle - videomuodossa

lauantai 6. elokuuta 2022

Kartallistamisen arvoista Helsingissä 1846

Avasin eilen listataamistani Helsingin turistioppaista ranskannoksen Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalement de ceux, qui viennent y profiter des établissemens des saux et des bains (1846) ja pidin liitteenä ollutta kaupunkikarttaa outona. Siis en epäluotettavan oloisena vaan ennennäkemättömänä, mikä ihmetytti ja harmitti, sillä Töölön Taipaleen mikrohistoriaproggistani varten olen yrittänyt haravoida kaikki mahdolliset kartat.

Tykistöpihan eteläpuoliseen  Taipaleeseen on piirretty mystinen ristikko ja yksinäinen rakennus. Turuntien kiertotien varressa oleva rakennettu alue ei yhdisty mihinkään muistissani. Vai voisiko olla Villa Jonasberg? Lähes sitä vastapäätä Turuntien toisella puolella on kai Hesperian puiston päävilla ja pieni neliö sen eteläpuolella ehkä markkeeraa väärän kokoisena ja mallisena vuonna 1846 valmistunutta Hakasalmen huvilaa?

Entisillä asuinseuduillani on myös erikoisia elementtejä.

Sinebrychoffin puisto vasemmassa yläkulmassa on tuttu maamerkki. Sen eteläpuolella oleville rakennusmassoille ei ole annettu muuta selitettä kuin Rödbergsdal. Niiden itäpuolella oleva ristikko on karttaselitteen mukaan ampumarata. Mutta miksi Observatorion ja Kaivopuiston väliin on kaavoitettu noin monta katua? Oliko siellä asutusta? Kaivopuiston vieressä ollut telakka ei onneksi ollut uusi asia - sillä se oli muistissa vielä yhdestä somekeskustelusta... Hietalahden telakan vieressä asuminen kun oli jättänyt niin vahvan muistijäljen, että kuvittelin sen kaikkien aikojen telakkojen paikaksi. Hups!

lauantai 16. huhtikuuta 2022

Helsingin merkittävimmät kohdat vuonna 1801

 Alvinissa on digitoituna useita Suomen alue- ja kaupunkikarttoja sisältävä nide Chartor öfwer Swea Rikes landshöfdingedömen och städer [andra bandet] : författade och allerunderdånigst lemnade år 1801 af Carl P. Hagström. Tässä Helsinki on väännetty outoon asentoon. En tiedä auttaako kierto, mutta ainakin yritin.

Kirjaimin a-q karttaan on merkitty se, mikä merkittäväksi on ymmärretty.

a: Kaupungin suuri tori eli nykyisen Senaatin torin itäosa
b: Pakkahuoneen tori ja ruutikellari Backen
c: Kirkko ja kirkkomaa, minne ruumiit haudataan - miksiköhän tämä piti sanoa erikseen
d: Kivinen kellotapuli, jossa on torni
e: Kivinen koulutalo
f: Kivinen pakkahuone, jota käytetään myös raatihuoneena
g: Laivasilta
h: Tullipaikan kruunun makasiinit
i: Lökholmin makasiinit
k: Ullanlinnan kasarmit
l: Tykistön asevarikko, siiretty Katajanokalle

Kannaksen länsipuolella on yksi niitty, mutta tässä kartassa ei ole merkityksellistä se, mikä nähtiin Tiellä Helsinkiin vuonna 1776, vaikka samat viljelysmmat yms. olivat edelleen käytössä.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Lisää varhaisia palovakuutuksen ottajia

Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus päättyy numeroihin 2501-3000 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 21 suomalaista vakuutusta, tässä kaksi kertaa isommassa otoksessa on 13.

Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa. 

Leppävirran Karlvikin pohjakaava ja sijainti

N:o 2541 Slagtaren Joh. Eklunds Gård i Helsingfors;
N:o 2604 Lands-Kammereraren Winters Gård i Åbo
N:o 2609 Hof-Rätts-Rådet Lilii Gård i Åbo
N:o 2621 Assessoren Löfmans Gård i Wasa;
N:o 2531 Enkefru Loffmans Gård i Åbo
N:o 2632 Handelsmannen Alléns Enkas, Fru A. M. forssmans Gård i Åbo;
N:o 2683 Tengjutare-Åldermannen Risings Gård i Åbo;
N:o 2733 tilbyggnad å Gården N:o 160 i Åbo Stad, tilhörig Handelsmannen Gabr. Gestrin
N:o 2750 Tractören Bengt Barcks Gård N:o 20 i Åbo
N:o 2751 Medicinae-Doctoren Professoren Bonsdorffs Gård N:o 111 i Åbo
N:o 2763 Handlanden Carl Gust. Dammerts Gård N:o 3 i Heinola [digitoitu]
N:o 2774 Åbyggnaderne på Öfwergårds Rusthåll samt Kaupilanbohle i Åbo Län, Pikis Härad och Pemar Socken, tilhörigt Secreteraren och Tull-Fiscalen Jacob Ahrenberg [digitoitu]
N:o 2779 Fändricken Carl Fredr. Hyllgrens Gård N:o 552 i Åbo
N:o 2809 Krigsrådet af Enehjelms, Borgmästaren Mattens och Handelsmannen Sederholms Sågverksbyggnader uti Nylands Län och Helsinge Socken [digitoitu]
N:o 2816 Torneå Stads Rådhus-Byggnad
N:o 2817 Stads-Fiscalen Carl Johan Fonténs Gård N:o 66 nya och gamla N.ris 366 och 367 i Åbo 
N:o 2818 Majoren Jac. W. Deponts Gård N:o 804 gammal och ny N:o 70 i Åbo
N:o 2827 Åbyggnad å Skattehemmanet Carlwik N:o t i Läppäwirds By och Socken samt Sawolax och Carelens Län, tilhörigt Fält-Kammereraren och Krono-Befallningsmannen Bror Ulr. Hasselblatt [digitoitu] 
N:o 2871 Handelsmannen Henrik Åkerbergs Gård N:o 202 gammal och N:o 25 i Åbo
N:o 2872 en FältKammereraren Carl Gust. Mether tillhörig Sätesbyggnad å Säteri-Rusthållen N:o 4 och 5 i Tawastehus Län, Öfre Hollola Härad, Padasjoki Socken och Nyställe By [digitoitu]
N:o 2874 Färgeri-Manufacturisten E. Stråles Gård N:o 17 i Borgå
N:o 1887 Handelsmannen Jac. Molis Gård N:o 43 i Åbo
N:o 2888 Guld- och Silfwer-Arbetaren Niclas Enbergs Enkas Marg. Cath. Fleges Gård N:o 132 1/2 ny och gammal N:o 683 i Åbo
N:o 2916 afl. Borgaren Aspbergs omyndiga Dotters Hedv. Sophia Aspbergs Gård N:o 391 gammal och ny N:o 32 i Åbo
N:o 2921 et Sågwerk Ylinenjocki i Öfwer-Torneå Tingslag och Socken, tilhörigt Bergmästaren Joh. Dan. Christiernin och Rådman Joh. Pipping
N:o 2933 Auditören Nils Bonsdorffs Gård N:o 92 1/4 i Åbo
N:o 2934 Fabrikören och Logarfwaren Joh. Stadigs Gård N:o 11 i Åbo
N:o 2941 Coopvaerdie-Capitenen Er. Tockenströms Gård N:o 2 i Åbo
N:o 2944 Handelsmannen Er. Joh. Byströms Gård N:o 43 i Ekenäs Stad;
N:o 2965 Åbyggnad å Tomterne N:o 16 och 17 i Uleåborgs Stad tilhörige Lagmannen och Lands-Secreteraren Carl Gust. Holmberg
N:o 2966 en Capitenen Baronen B. A. Boye tilhörig Caractersbyggning å des Gård Lahdentaka Såteri i Nylands och Tawastehus Län, Öfre Säxmäki Härad och Nattula [sic] Socken [digitoitu]
Lahdentaan kaksikerroksisen päärakennuksen pohjakaava


(*) Inrikes Tidningar 1796-10-26, 1797-02-21, 1797-02-22, 1797-02-24, 1797-04-19, 1797-04-21, 1797-07-25, 1797-08-01, 1797-08-04, 1798-02-16, 1798-06-08, 1798-06-12, 1798-08-14

tiistai 8. maaliskuuta 2022

Maanteitä 1740-luvulla ja postireittejä samalla vuosisadalla

Kuuntelin eilen Tapio Salmisen esittelyn alkamassa olevasta hankkeesta Viabundus Suomi 1350-1650, jossa laitetaan kartalle keskiajan yleiset eli yhteisellä rasituksella rakennetut ja ylläpidetyt tiet Suomessa. Tätä esitystä saamme odottaa vielä pari vuotta ja itse tietenkin (melkein mielummin) haluaisin kartoille Vägvisare-reitit kestikievareineen 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta...

Missä merkeissä linkkivarastosta vuoden 1740 tiekarttoja, joiden löytämistä Uudesta Astiasta ilman osviittaa en halua edes yrittää. Yksityiskohtaiset tekstit (monikielisyydessään) kun ovat Digihakemistosta eivätkä Kansallisarkiston tiedoista

Arkistot > Yleiskartat (kokoelma) > Yleiskartat > Geographisk Charta öfver landsvägarne uti Storfurstendömet Finland. (Yleisk. Ia* 3/- -)

Arkistot > Yleiskartat (kokoelma) > Yleiskartat > 1a-c. Geographisk Carta över Landswägarne i Storfurstendömet Finland..innehållerde förnämsta wägar emellan Åbo, Helsingfors, Borgå och Fridrikshamn samt de Wägar som löpa op åt Landet til Tavasthus. (Yleisk. 3 lis.)

Arkistot > Yleiskartat (kokoelma) > Yleiskartat > 1.a-c innehåller de förnämsta Wägar emellan Åbo, Helsingfors Borgå och Fridrikshamn, Samt de Wägar, som löpa op åt Landet tit Tavasthus 1740-1740 (Yleisk. 191:1a-c)

  1. Åbo - Haliko - Salo - Tenala - Pojo - Ingå / Salo- Nummis - Samatis
  2. Lojo - Siundio - Kyrklätt - Esbo - Helsingfors / Wichtis - Nurmijärvi / Helsingfors - Sibbo - Bårgå
  3. Forsby bruk - Artsiö - Degerby - Pyttis - Fredrikshamn

Arkistot > Yleiskartat (kokoelma) > Yleiskartat > 2.a-b Wägen emellan Tavasthus ach Fridrikshamn, Samt de Wägar, Som löpa til Helsingfors och Borgå 1740-1740 (Yleisk. 191:2a-b)

  1. Tavastehus
  2. Anjala- Fredrikshamn

Arkistot > Yleiskartat (kokoelma) > Yleiskartat > 4. Är Wägen emellan Åbo och Tavasthus 1740-1740 (Yleisk. 191:4)

Arkistot > Yleiskartat (kokoelma) > Yleiskartat > 5.a-b Wägen emellan Fridrikshamn, Willmanstrand och Nyslott 1740-1740 (Yleisk. 191:5a-b)

  1. Ruokolahti-Puumala-Sulkava 
  2. Lappeenranta-Hamina 

Ja tiekartoista tuli mieleen Ruotsista löytämäni digitoidut 1700-luvun postikartat, jotka olivat jääneet odottamaan jakamista johonkin parempaan päivään tms.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2022

Lisää varhaisia palovakuutuksen ottajia

Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 2251-2500 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 35 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 21.

Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa. 

Kaavio viljamyllystä Kuopiossa

N.o 2260 Justitiae-Rådman Öhmans, 
N:o 2261 afl. Klädeswäfwaren Kekonii och 
N:o 2262 Regements-Pastoren Laurei Gårdar i Åbo
N:o 2294 Waktmästaren Holmbergs Gård i Åbo
N:o 2296 Handelsmannen Ringwalls och 
N:o 2297 Ord. Landtmätaren Ståhlströms Gårdar i Åbo
N:o 2301 Handelsmannen Ingbergs, och 
N:o 2302 Uhrmakaren Brenners Gårdar i Tawastehus
N:o 2318 Åbyggnaden på Såckerbruket i Borgo Stad
N:o 2339 Borgmästaren Björkmans Åbyggnader i Wasa
N:o 2369 Assessoren och Krono-Befallningsmannen Hornborgs Mjölqwarn, belägen uti Björneborgs Län, Öfre Satagunda Öfredels Härad och Pitkäkoski Forss i Ikalis Socken [digitoitu]
N:o 2374 Coopvaerdie-Capitainen Strandheims
N:o 2375 Coopvaerdie-Capitainen Forselii och 
N:o 2376 Coopvaerdie-Capitainen Ingmans Gårdar i Åbo
N:o 2392 Handelsman Clayhills Gård i Lovisa
N:o 2414 en Capitenen Tavast, Bönderne Anders och Sylvester Korrhoser tilhörig Qwarnbyggnad uti Wiando Forss, Sawolax Län, Öfre Sawolax Härad och Cuopio Socken [digitoitu]
N:o 2432 Handelsmännerne Carl och Jacob Holmsteins Gård i Lovisa
N:o 2457 Handelsmannen Heidenstramhs Gård i Helsingforss
N:o 2476 Assessoren Printz Gård i Lovisa
N:o 2499 en Lazaretts Byggnad, och 
N:o 2500 Handelsmannen Maxmontans Gård i Åbo

(*) Inrikes Tidningar 1796-02-12, 1796-02-16, 1796-02-24, 1796-02-26, 1796-04-12, 1796-04-15, 1796-04-20, 1796-05-17

tiistai 8. helmikuuta 2022

Tullien sijainnit 1700-luvun kaupungeissa

 

Kun nyt on vielä helppoa ja hauskaa selata Kansallisarkiston digitoimaa materiaalia, kävin jälleen kerran läpi Kaupunkikartat-kokoelman Helsinki-karttoja. Tällä kertaa silmäni havaitsivat kartan kopiointikirjauksen, jossa viitattiin Kungliga biblioteketin kokoelmiin kuuluvasta laitoksesta Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas. Lisäajoitustiedon toivossa googlailin ja huomasin KB:n digitoineen tämän tullikartaston useassa osassa.

Tarkistushaku blogiteksteihini kertoi, että olin huomannut mahdollisesti samaan kokonaisuuteen kuuluvan Kristiinankaupungin kartan jo vuonna 2014 ja ihastunut sen kuvitukseen. Näissä kartoissa pääasiana on tullit, joten kaupungin kadut ja rakennukset eivät välttämättä ole tarkasti merkittyjä, mutta mukana voi olla esim. ranta-aittoja, jotka on jätetty muista kartoista pois (esimerkin aitat Pietarsaaresta). Mutta kartat ovat eri ajoilta ja hyvin eri näköisiä.

Kristiinankaupungin kartta ei kuitenkaan ole ainoa, jossa on mukana kuvitusta. Maaherran residenssi Vaasassa on esitetty tämän näköisenä:

Tosin pitää muistaa, että kuvat voivat olla kaukana todellisuudesta, kuten Turun kartasta leikattu Turun linnan kuva osoittaa.

Suomen puolen kaupunkien kartat löytyvät asiasanojen avulla, mutta silmämääräisesti kerättynä:

Suomi

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 25 [Karta över Finland] (Uudenkaupungin rauhan raja)
Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 93 Regiones ad Sinum Finnicum accuratissime delineatæ (Uudenkaupungin rauhan raja)
Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas. 66, Svea och Göta riken med Finland och Norland afritade i Stockholm år 1747 [Elektronisk resurs] / G. Biurman sculp.

Helsinki

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 110 Situations carta öfver Hellsingfors stad

Hämeenlinna

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 70 Grundritning öfwer Tavastehus stad

Kajaani

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 11 Grundritning öfwer Cajana stadh

Kokkola

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 14 Grundritning öfwer Gamla Carlebÿ stadh

Kristiinankaupunki

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 18 Grundritning öfwer Cristinæ stadh

Lappeenranta

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 85 Carta öfwer situation kring fästningen Willmanstrand

Loviisa

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 135 Lowisa

Naantali

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 50 Grundritning öfwer Nåendahls stad

Oulu

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 76b Grundritning öfwer Uhleå stad

Pietarsaari

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas. [Elektronisk resurs] : aftagen den 19 maii år 1760 130 Situations charta öfwer Iacobs stad och des belägenhet / af C:r Löfdahl.

Pori

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 5 Grundritning öfwer Björneborg stad

Porvoo

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 8 Grundritning öfwer Borgo Stad
Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 105 Geometrisk charta öfwer Borgo stads tomter i Nyland som then finnes författad af framlidne landtmätaren Adam Giöker åhr 1726

Raahe

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 9 [Brahestads stads grundritning]

Rauma

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 56 Grundritning öfwer Raumo stad

Tammisaari

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 122 Situations charta öfwer Ekenäs stadh, hwilken innefattar the största gator samt the till staden å alla sijdor gående wägar

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 144 Afritning öfwer Ekenäs stad, med thess största gator och the till staden gående wägar

Tornio

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 72 Grundritning öfwer Torneå stad

Tornion ja Kemin Lapit

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 156 Geographisk carta öfwer Torne och Kimi lappmarker med angräntzande orter

Turku

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 88 Afritning öfwer Åbo stad och thess situation

Uusikaarlepyy

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 137 Affattning öfwer Ny Carleby stad uti Nje Carleby sochn , Korssholms norra fögderie och Österbottns höfdingedömme / N. Myrman.

Uusikaupunki

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 52 Grundritning öfwer Nÿstad

Vaasa

Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas [Elektronisk resurs] 104 Afritning öfwer Wasa stads belägenhet

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Lisää varhaisia palovakuutuksen ottajia

Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 2001-2250 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 45 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 35.

Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Nyt mukana on Heinolasta ensimmäinen kaupunkitalo, mutta kattavuus on edelleen marginaalinen. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa. 

Ote Mariedahlin lasiruukin kartasta

N:o 2001 samt N:o 2002 Handelsmannen Nordahls Byggnader i Uleåborg
N:o 2012 Torneå Stads Rådhus
N:o 2033 Post-Inspectoren Alléns
N:o 2034 Handelsmannen Ahlstrands och Westers, samt 
N:o 2035 Handelsmannen Johns Gårdar i Åbo
N:o 2037 Comministern Wahlroos Gård i Björneborg
N:o 2041 Hof-Rätts-Assessoren Bergenhems Gård i Wasa
N:o 2050 Stads-Fätskaren Roths Gård i Lovisa.
N:o 2057 LandsSecreteraren Stierwalds Gård i Heinola [digitoitu]
N:o 2073 Handelsmannen Gardbergs Gård i Helsingfors
N:o 2075 Torneå Stads Kyrkobyggnad
N:o 2079 Handelsmannen Langs Gård i Borgo 
N:o 2099 Skomakaren Lindroths Gård i Åbo
N:o 2108 Snickaren Sederqwists, och 
N:o 2109 Rector Magnifici och Medicinae-Professoren Doctor Hartmans Gårdar i Åbo
N:o 2118, Hanfdelsman Govinii, och 
N:o 2119 Apothekaren Elgs Gårdar i Helsingfors
N:o 2133 Domkyrko-Syslomannen Hjelts
N:o 2134 Stads-Äldsten och Bisittaren Sweidells
N:o 2135 Öfwerste-Lieutenanten von Knorrings och 
N:o 2136 Borgare-Enkan Maria Sarins Gårdar i Åbo
N:o 2140 Apothekaren Elgs Åbyggnad på Botby Gård, belägen uti Nylands Län, Bårgo Härad och Helsinge Socken [digitoitu]
N:o 2174 Orgelbyggaren Thorenbergs Gård i Åbo;
N:o 2184 Professoren Lindqwists Gård i Åbo
N:o 2186 Hrr. Borgmästaren Mattens och MedInteressenters Glasbruk, belägit uti Nylands Län, Borgo Härad och Sibbo Socken [digitoitu]
N:o 2193 Åbyggaderne på Tawastehus Stads Lazarett, belägne utom Staden wid stora Landswägen
N:o 2194 Hospitalsbyggnaden å Själö, belägen uti Åbo Län, Wirmo och Nagu
N:o 2208 Directören Buschs Gård i Åbo
N:o 2219 Handelsmannen Walléns
N:o 2220 Coopvaerdie-Capiten Örnbergs
N:o 2221 Snörmakaren Öbergs, och 
N:o 2222 Packare-Åldermannen Ponséns Gårdar i Åbo
N:o 2226 Borgaren Weurlanders Gård uti Helsingfors
N:o 2246 Lands-Secreteraren Wibelii Åbyggnader på Hemmanet Bagarla belägit uti Åbo Län, Masko Härad och Reso Socken [digitoitu]

(*) Inrikes Tidningar 1795-05-15, 1795-08-25, 1795-09-18, 1795-09-22, 1795-11-11, 1795-11-13, 1796-02-12

torstai 23. syyskuuta 2021

Lisää varhaisia palovakuutuksen ottajia

Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 1751-2000 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 28 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 45.

Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kolme kappaletta listaan. Toistaiseksi kaikki löytyneet palovakuutukset ovat kaupunkien ulkopuolelta. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa. 

Kapteeni Molanderin asuinrakennuksen pohjapiirros ja sijainti.

N:o 1759 Handelsmannen Spormans Gård i Uleåborg
N:o 1764 Handelsmannen Kerkströms
N:o 1765 Öfwerste-Lieutenanten von Knorrings
N:o 1766 Handelsmannen Nymans
N:o 1767 Gördetmakaren Muths, och
N:o 1768 Handelsmannen Planmans Gårdar i Åbo
N:o 1777 Handelsmannen Trapps, och
N:o 1778 afledne Handelsmannen Taimelins omyndige Barns Gårdar i Åbo
N:o 1783 Handelsmannen Zansens Gård i Helsingfors
N:o 1803 Professoren Schalbergs
N:o 1804 Hökaren Wallmans
N:o 1805 Borgaren Tyméns, och
N:o 1806 Hofslagtaren Thunbergs Gårdar i Åbo
N:o 1818 Handelsmannen Keckmans, och
N:o 1819 Råd- och Handelsmannen Petrelii Gårdar i Uleåborg; 
N:o 1824, N:o 1825, N:o 1826, N:o 1827, och N:o 1828, Handelsmannen Sederholms Gårdar i Helsingfors [1828, joka koskee sahaa, on digitoitu]
N:o 1833 Handelsmannen Daniis Gård i Lovisa
N:o 1846 Borgaren och Slagtaren Wialéns, och 
N:o 1847 HofRätts-Rådet Walléns Gårdar i Åbo
N:o 1855 Enkefru Assessorskan Alans och des omyndige Barns Gård i Wasa
N:o 1859 Guld- och Silfwer-arbetaren Levons, 
N:o 1860 Skräddaren Södergrens, och 
N:o 1861 Skomakaren Åbergs Gårdar i Åbo 
N:o 1865 Capitainen Modenswärds Gård i Helsingfors
N:o 1867 Fält-Commissarien Enqwists Gård i Lovisa
N:o 1871 Magister Docens Tammelanders, och 
N:o 1872 Kopparslagaren Hafwerbergs Gårdar i Åbo
N:o 1882 Handelsmannen Foeders Gård i Åbo
N:o 1883 Fabrikören Stadighs åbyggnad på Pappila Rusthåll i Åbo Län, Masko Härad och Reso Socken [digitoitu]
N:o 1909 Handelsmannen Lillströms Gård i Lovisa
N:o 1922 Capitenen Molanders Åbyggnad i Tawastehus Län, Öfre Sexmäki Härad, Pälkäne Socken och Kuljala By [digitoitu]
N:o 1925 Tilbyggnad i Stadsbetjenten Salmbergs Gård i Åbo
N:o 1932 Hattmakare-Åldermannen Öhmans
N:o 1933 Vice Håradshöfdingen Rungs
N:o 1934 HofRätts-Actuarien Strokircks och 
N:o 1935 Professoren Magister Bilmarks Gårdar i Åbo
N:o 1939 Guld- och Silfwer Arbetaren Edmans
N:o 1940 Guld- och Silfwer-Arbetaren Törnqwists, och 
N:o 1941 Handelsmannen Wassenii Gårdar i Tawastehus.
N:o 1972 Assessoren och Lands-Kamereraren Nordenswans Gård i Tawastehus
N:o 1982 Krigs-Commissarien Florins Gård i Tawastehus

(*) Inrikes Tidningar 1794-09-17, 1794-09-19, 1794-09-23, 1794-10-22, 1795-01-02, 1795-02-04, 1795-02-11, 1795-02-13

torstai 9. syyskuuta 2021

Maakirjakartoista kuultua

Tapahtumat alkavat palata fyysisiin tiloihin, mutta vielä ehdin eilen nauttimaan etäyhteyksin ruotsalaisen maanviljelyn historiaan keskittyvän seminaarin sessiosta. Sen aiheena oli Clas Tollinin uutuusteos Sveriges kartor och lantmätare 1628 till 1680. Från idé till tolvtusen kartor. Kirjaan on dokumentoitu tulokset tutkimusprojektista, jonka pääaineistona olivat Riksarkivetin maakirjakartat. Tästä käy jo ilmi tutkimuksen ja kirjan ilmeinen ongelma, josta minun ei onneksi tarvinnut änkyttää på svenska kysymystä, sillä edellinen ehti sen esittää. Suomi ei ole mukana, sillä ruotsalainen rahoittaja ei halunnut maksaa ja suomalaista ei löytynyt. Tiedä sitten, kuinka aktiivisesti jälkimmäistä on yritetty etsiä.

Minä en ole lukenut kunnolla omaa maanmittauksemme historiaa, joten en tiedä, missä määrin Tollinin kirja tuo meille uutta. Kiitos heikkojen lähtötietojeni, itse opin kyllä asioita. (Ja etäyhteys mahdollisti kivasti kuvakaappaukset...)

Ensinnäkin Tollin esitteli maakirjakarttoja aiempaa kartoitusta. Rasmus Ludvigssonin vuonna 1559 tekemät (kokoamat?) kartat kuninkaankartanoista toivat mieleen Jakob Teitin valitusluettelon kartat, joita Tollin ei maininnut. Näissä ei vielä nähty tarpeelliseksi suurta tarkkuutta eikä pohjoinen ole välttämättä yläreunassa.

Tiedossa oli myös Svean hovioikeuden aktien joukossa olevia rajakarttoja, joista näytetty esimerkki muistutti lähinnä lintuperspektiivistä piirrettyä panoraamaa. Terveellistä oli muistaa, että varhaisimmat kaupunkikartatkin ovat vasta 1600-luvun alusta ja näissäkin pohjoinen voi olla missä reunassa hyvänsä.

Maakirjakarttojen esikuvat ovat todennäköisesti Englannissa, Alankomaissa ja Saksassa. Tuntui hyvältä idealta, että Tukholmassa olisi "näkyvyys" koko maahan.

Maakirjakarttojen alku on huhtikuussa 1628 Anders Burelle annettu kuninkaallinen määräys, jonka perusteella hän aloitti maanmittarien koulutuksen, johon valittiin ei-aatelisia. Ensimmäinen 6 oppilaan ryhmä aloitti 1628 ja vuonna 1634 oli 12 maanmittaria. Nämä piti samaisen määräyksen perusteella lähettää maakunntiin tekemään karttoja. Vuodesta 1634 toiminta yhdistyi tuolloin luotuun lääninhallintoon. 

Mutta karttojen tekoa johdettiin Tukholman kuninkaanlinnan kamarista, jossa annettiin valtakirjat ja määräykset. Maanmittarit (ainakin siis varsinaisen Ruotsin puolella) tekivät kesät mittauksia ja konsepteja. Maanmittarin mukana oli auskultantti ja yksi tai kaksi apupoikaa. Talvella kartat piirrettiin puhtaaksi ja sidottiin pitäjittäin "geometriksi maakirjoiksi". Talvella tai varhain keväällä maanmittarit kerääntyivät kuninkaanlinnaan keskustelemaan edellisen kauden kokemuksista ja saamaan uudet ohjeet. Nimenomaan tämän käytännön osalta olisin kaivannut tietoa Suomea mitanneiden läsnäolosta tai -olemattomuudesta. 

Konsepteissa on jäljellä mittauslinjat ja myös muita merkintöjä, joiden kautta projektissa saatiin uutta tietoa työn käytännöstä. Kuten kartoituksen järjestelmällisestä etenemisestä yhdessä pitäjässä ja siitä, ettei sateella työtä voitu tehdä, sillä paperi olisi hajonnut. Muuten kirjallisia lähteitä on vähän. Luonnollisestikaan karttatutkimuksen puitteissa ei ole käyty läpi kaikkien mitattujen alueiden tuomiokirjoja, joten lausunto täysin sopuisasta yhteistoiminnasta viljelijöiden kanssa jäi mietityttämään.

Tollin vaikutti yllättyneeltä siitä, että maanmittareista muodostui nopeasti sukupiirejä, joissa pojat jatkoivat toimessa ja virkaveljet naivat tyttäret. Kuitenkin ajalle tyypillistä niin pappien kuin käsityöläisammattilaisten piirissä. Maanmittarit olivat toki maaseudulla uusi ryhmä, joka haki paikkaansa.

Puhtaaksipiirrettyjen karttojen tietosisältö vaihteli tekijän mukaan. Yhtä kiinnosti/huvitti merkitä humalatarhatkin ja toista ei. Karttojen luotettavuus/tarkkuus kyseenalaistettiin jo omana aikanaan todeten, että mittausten teko oli jätetty apupojille.

Suomessa maakirjakarttoja ei ole joka kylästä eikä joka pitäjästäkään. Puutteita jäi myös kattavuuteen varsinaisen Ruotsin puolella ja loppujen lopuksi vain puolesta tiloista tehtiin kartta. Karttojen tekointo alkoi vähetä, kun kruununtilat kuningatar Kristinan kaudella vähenivät eli (jos oikein ymmärsin) tulivat läänitetyiksi aatelisille.

keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Lisää varhaisia palovakuutuksen ottajia

Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 1501-1750 (*). Siinä missä edellisestä 500:sta kertyi 32 suomalaista vakuutusta, nyt puolta pienemmässä otoksessa on 28.

Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kaksi kappaletta listaan. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa.

Ote Jokioisten kartanon palovakuutuskartasta

N:o 1505 Tull-Förwaltaren Thurings gård i Helsingfors
N:o 1514 Notarii Publici och Kongl. Hof-Rätts Advocaten Mobergs Enkas Fru Rebecka Mobergs, samt
N:o 1515 Borgmästaren Synnerbergs gårdar i Åbo.
N:o 1516 Handelsmännerne Alexander och Arvid Planmans Gård i Åbo
N:o 1517 Controleuren J. F. Kreugers Gård i Helsingfors
N:o 1554 Handelsmannen Sjöstedts Gård i Åbo
N:o 1587 Hökaren Cawén
N:o 1588 Fabrikören Steens
N:o 1589 Handelsman Bremens
N:o 1590 Slagtaren Nymans
N:o 1591 Hökaren Cajanders och 
N:o 1592 Stads-Betjenten Salmbergs Gårdar i Åbo
N:o 1597 Handelsman Roos Gård i Åbo
N:o 1600 Borgmästaren Stichaei i Helsingfors
N:o 1602 Färgaren Bredenbergs och 
N:o 1603 Guldsmeden Handstedts Gårdar i Uleåborg
N:o 1612 Guld- och Silfwer-Arbetaren Wahlbergs Gård i Helsingfors
N:o 1639 Handelsman Jerwells Gård i Uleåborg, och 
N:o 1640 Handelsman Silfwerdahls Gård i Lovisa.
N:o 1648 en Riebyggnad på Jockis Gård i Tawastehus Län, Nedre Sexmäki Härad och Tammela Socken, tilhörig General-Majoren och Landhöfdingen Willebrand [digitoitu]
N:o 1653 Landshöfdingen Baron Muncks Gård i Tawastehus
N:o 1669 Handelsmannen Gestrins Gård i Åbo
N:o 1686 Åbyggnaden på Capitainen Krabbes Gård i Paloniemi By, Lojo Socken och Nylands Län [digitoitu]
N:o 1696 DomProsten Cavanders
N:o 1697 Jouveleraren Modins och 
N:o 1698 Sadelmakaren Hillboms Gårdar i Åbo
N:o 1725 Kopparslagaren Sundbergs Gård i Tawastehus
N:o 1748 Afl. Mantals-Commissarien Gummeri Arfwingars Gård i Åbo

(*) Inrikes Tidningar 1793-04-12, 1793-06-11, 1793-06-19, 1793-10-16, 1793-10-25, 1793-12-17, 1793-12-18, 1794-02-19

perjantai 13. elokuuta 2021

Lisää varhaisia palovakuutuksen ottajia

Julkaisin toukokuussa listan ensimmäisistä palovakuutuksista Suomessa. Koska kyse on listasta, jossa yhdistyvät henkilöt ja omaisuus, en malttanut olla jatkamatta harjoitusta. Tähän postaukseen on poimittu palovakuutuksista 1001-1500 nykyisen Suomen puolen kappaleet (*). Näitä oli 32 eli huomattavasti suurempi osa kuin 38 ensimmäisestä tuhannesta. Pääasiassa turkulaisten "ansiosta".

Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kaksi kappaletta listaan. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa.

Mustion ruukin kartta palovakuutuksessa

N:o 1241 Handelsmannen Dyhrs Gård i Cuopio
N:o 1263 Handelsmannen Carströms Gård i Uleåborg
N:o 1276 Prosten Krogii Mjöl- och Såg-Qwarn i Sawolax Län och Rautalambi Socken [digitoitu]
N:o 1278 Handelsmannen Ramströms Gård i Torneå
N:o 1291 Lagman Synnerbergs 
N:o 1292 Ryttmästaren Baron Koskulls
N:o 1293 Rådman Sackléns
N:o 1294 Rådman Trapps
N:o 1295 Pastorskan Branders
N:o 1296 Professor Pippings och 
N:o 1297 Tull-Fiscalen Gråbergs Gårdar i Åbo
N:o 1307 Tracteuren Bergströms Gård i Åbo
N:o 1331 Handelsman Augustins Gård i Åbo
N:o 1339 Handelsman Jerwells Gård i Uleåborg
N:o 1341 Capitaine Amminoffs Gård i Cuopio 
N:o 1352 Lands-Secreteraren Wibelii Gård i Åbo
N:o 1402 Rådman Pippings och Handelsman Rechardis Bränneri-Byggnad i Torneå
N:o 1412 Bruks-Patron Linders Bruks-byggnad på Swartå Bruk i Nylands Län och Karis Socken [digitoitu]
N:o 1451 Professor Tengströms gård i Åbo; 
N:o 1464 Rådhuset 
N:o 1465 Stads- och Wåghuset
N:o 1466 Band-Fabriqueuren Jungströms
N:o 1467 Handelsman Augustins 
N:o 1468 Stads-Casseuren Westdahls
N:o 1469 Mademoiselle Krooks och 
N:o 1470 Lectoren Magister Isaac Nordbergs gårdar i Åbo
N:o 1495 Hökaren Ekströms gård i Tawastehus 
N:o 1505 Tull-Förwaltaren Thurings gård i Helsingfors
N:o 1514 Notarii Publici och Kongl. Hof-Rätts Advocaten Mobergs Enkas Fru Rebecka Mobergs, samt
N:o 1515 Borgmästaren Synnerbergs gårdar i Åbo.
N:o 1516, Handelsmännerne Alexander och Arvid Planmans Gård i Åbo
N:o 1517, Controleuren J. F. Kreugers Gård i Helsingfors;

(*) Inrikes Tidningar 1791-02-24, 1791-10-31, 1791-12-12, 1792-01-23, 1792-03-29, 1792-06-21, 1792-10-01, 1792-11-05, 1792-12-17, 1793-01-04, 1793-04-12,

tiistai 27. huhtikuuta 2021

Kartat ja tieto - kolme esimerkkiä

Intouduin äskettäin selaamaan Suomeen liittyvää aineistoa Alvinista. Tulos ei merkittävästi eronnut aiemmasta (ks. Alvin-löytöjä, ensinnäkin karttoja ja Alvin-löytöjä, muutakin kuin karttoja), mutta nyt kiinnitin huomiota moderneista kartoista poikkeavaan tiedonesittämiseen.


Charta öfver tracten omkring Artsiö och Salmela byar hätkähdytti kauneudellaan, varsinkin kun ymmärsin (mahdollisesti väärin) kartan sotilaalliseksi. 


Mukana oli Krook-suvun haaran selvittelyssä keskeinen Kinttula (ks. Gustaf Krook perheineen uusintakierroksella), josta saattoi laskea rakennustenkin määrän. Jokainen pusikkokin tuntui olevan mukana. Jostain heräsi kuitenkin epäilys siitä, että peltopalat eivät välttämättä edustaneet ihan tarkkaa todellisuutta. Kysyin historiallisten peltojen asiantuntijalta Kirsi Laineelta, joka vahvisti: "Piirtäjä on luonut pelloille sellaista symmetriaa ja säännönmukaisuutta, joka ei tuon ajan pelloille kuulu. Näyttäisi siltä, että siellä minne, hän on peltoa piirtänyt, on todella ollut peltoa, mutta kyse on ikään kuin karttamerkistä, ei viljelyn todellisuudesta"


Kun esitys on äärimmäisen yksinkertaistettu, kuten kartassa Afritning öfver landsvägars i Korsholms östra fögderi ungefärliga läge och sträckning, on helpompaa muistaa, että kyse on tiettyyn tarkoitukseen tehdystä tosiasioiden otoksesta. Tätä kartan ja kaavion tekijää on kiinnostanut pääreitit Korsholman itäisessä voutikunnassa. Kulkemiselle oli olennaista yksiselitteiset keskuspaikat eli kirkot ja tärkeimmät sillat. Yhdessä otsikon kanssa se, että karttaan on merkitty pitäjien rajapaikat, viittaa virkamatkakäyttöön, jolle sijainti ja etäisyydet riittivät vähemmän tarkkoinakin. Huomattavaa on, että alueelle ja (talvi)liikenteelle merkitykselliset järvet ovat täysin näkymättömiä. 


 Noin vuoteen 1790 ajoitetussa esityksessä w merkkaa Jyväskylää, jonne luoteesta tulktiin Alavuuden ja Ähtärin kautta kulkenutta tietä, joka teki tiukan mutkan Kuivasmäellä. Jyväskylästä pohjoiseen pääsi Hämeen läänin puolelta jatkuvaa postitietä, joka haarautui Laukaan Koivistossa Pohjanmaalle ja Kuopioon vieviksi haaroiksi. Lähellä risteystä on ö-kirjaimella merkitty Koiviston kestikievari. Jos sieltä jatkoi kohti Kuopiota piti pian ylittää "kapenkosken silda". Jyväskylästä koilliseen F:llä merkitty kirkkotie vei Laukaan kirkolle. Siltä saattoi kääntyä kohti Kangasniemeä uu-merkinnällä varustetun "Vuhtasildan" (vai kuitenkin Viihtasillan) kohdalla.


Mahdollisuuksien rajoissa on sekin, että kartantekijä on tallentanut tietoa, jota ei ole tiedoksi ymmärtänyt. Kartassa Project-charta till innevarande års recognoscering... : över trakten öster och nordöst om Helsingfors esivanhempieni asuinseuduilla lukee Assikala, Ruotsi Wessi, Wessi Ierwi, Wässivämas. Ovatko paikalliset tuplanneet konsonantin vai kartantekijä vaan ajatellut toisen ässän kuuluvan kirjoitusasuun?

P. S. 

maanantai 22. maaliskuuta 2021

Tiellä Helsinkiin 1776

Töölön 1700-luvun asutusta miettiessäni esittelemäni tonttisilppu 1760-luvun puolivälistä on jäänyt mieleeni paljon paremmin kuin ehjä kartta vuodelta 1776 (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto : (B7Helsinki:31/8-14)). Tilanteen korjaamiseksi jälkimmäisen läpikäynti pohjoisesta etelään seuraten Turusta Espoon kautta tulevaa tietä Helsingin keskustaan. Kiersin karttapohjoisen pystysuoraan, mutta en tiedä missä määrin auttoi asiaa.

Tie tuli Huopalahdesta Töölön puolelle leppävaltaisessa metsässä. Pian oli selvää, että lähestyttiin kaupunkia, sillä vasemmalla puolella tietä oli mestauspaikka, jonka teilipyörillä pahimmassa tapauksessa roikkui ruumiita. Sen takana oli kartassa numerolla 89 merkitty "Den såkallade Myrens äng" eli kauppias Myhrin niitty.

Kun vasemmalla alkoi pilkottaa Töölön lahden pohjukka lähempänä tietä oli hakamaita, joista yksi on nimetty tiiliruukin mukaan, vaikka sitä ei näy. 

Ainoa asuintontti on merkitty numerolla 77 ja tämä on tulkittu edesmenneen Töölön kylän paikaksi. Sen ympärillä on "Trägården wid Tölö" eli puutarhamaata. Seuraava kellertävä ja numerolla 75 merkitty alue on peltoa, joka päättyy risteykseen, josta alkaa tie eli taival Taivallahteen.  

Vasemmalla Töölönlahden puolella on sitten iso haka. Oikealla kahden mäen väliin on puristettu peltotilkut "72 Skräddar åldermanen Rönbergs åker vid Tölö vägen", "73 Capitajen Forsii åker där bredivid" ja "74 Herr Handelsman Svarts åker wid Tölö viken". Jälkimmäisen mäen jälkeen Töölö on jäänyt taakse ja ollaan Kampissa, sillä kartalla on "68 Mademoiselle Burmans äng på Kampen", "69 Repslagaren Böls åker", "70 Forman Kortmans äker på Kampen lagd i Linda" ja "71 Handelsman Myrs åker på kampen". Näiden jälkeen on kirjaimella d merkitty"hiekkamalmi", jota tykistö käyttää harjoituskenttänä. 
Sitten Töölönlahti vasemmalla on vaihtunut Kluuvinlahteen, jonka silloisen eteläkärjen läpi kulkee nyt Aleksanterinkatu. Formanin haan (95) jälkeen on kauppias Sederholmin haat (93&94). Näitä seuraavaan hovioikeudenneuvos Pippingin plantaasiin kuuluu rakennuksiakin. Sitä seuraa kauppias Etholinin peltopala (91) ja rouva Swartzin pelopala (90), jonka kohdalla oikealle lähtee tie kohti Hietalahtea. Risteyksen jälkeen oikealle jää Sederholmin purjekangaskutomo ja vasemmalla jatkuvat viljelysmaat: puutarhamestari Nybergin plantaasi (46) ja Espoon tulliportin luona kauppias Myhrin pelto (45) ja kauppias Swartzin pelto (44). Viimeksi mainittuja vastapäätä on toisella puolella tietä pormestari Goveniuksen puutarha (43) ja haka (48).  

Nämä kaupunkia lähimpänä olevat alueet sain järjestykseen myös kymmenen vuotta varhaisemmasta tilkkutäkistä. Nämä alkavat, kun Formanin hakaa seuraa kauppias Bystömin haka (A), Sederholmin haka (B) ja 

Sederholmin pelto (G), jonka jälkeen on hovioikeudenneuvos Pippingin plantaasi,

jonka jälkeen tien vieressä on kauppias Etholenin pelto.


Tätä seuraa rouva Schwartzin pelto.

Puutarhamestari Nybergin plantaasi.

Espoon tulli, jonka ulkopuolella oli vuonna 1765 pormestari Burtzin ryytimaa ja "kauppias Myr"in plantaasi. Juha-Matti Granqvistin väitöskirjan luettelon perusteella jälkimmäinen oli Johan Niklas Myhr (k. 1774).