Intouduin äskettäin selaamaan Suomeen liittyvää aineistoa Alvinista. Tulos ei merkittävästi eronnut aiemmasta (ks. Alvin-löytöjä, ensinnäkin karttoja ja Alvin-löytöjä, muutakin kuin karttoja), mutta nyt kiinnitin huomiota moderneista kartoista poikkeavaan tiedonesittämiseen.
Mukana oli Krook-suvun haaran selvittelyssä keskeinen Kinttula (ks. Gustaf Krook perheineen uusintakierroksella), josta saattoi laskea rakennustenkin määrän. Jokainen pusikkokin tuntui olevan mukana. Jostain heräsi kuitenkin epäilys siitä, että peltopalat eivät välttämättä edustaneet ihan tarkkaa todellisuutta. Kysyin historiallisten peltojen asiantuntijalta Kirsi Laineelta, joka vahvisti: "Piirtäjä on luonut pelloille sellaista symmetriaa ja säännönmukaisuutta, joka ei tuon ajan pelloille kuulu. Näyttäisi siltä, että siellä minne, hän on peltoa piirtänyt, on todella ollut peltoa, mutta kyse on ikään kuin karttamerkistä, ei viljelyn todellisuudesta"
Kun esitys on äärimmäisen yksinkertaistettu, kuten kartassa Afritning öfver landsvägars i Korsholms östra fögderi ungefärliga läge och sträckning, on helpompaa muistaa, että kyse on tiettyyn tarkoitukseen tehdystä tosiasioiden otoksesta. Tätä kartan ja kaavion tekijää on kiinnostanut pääreitit Korsholman itäisessä voutikunnassa. Kulkemiselle oli olennaista yksiselitteiset keskuspaikat eli kirkot ja tärkeimmät sillat. Yhdessä otsikon kanssa se, että karttaan on merkitty pitäjien rajapaikat, viittaa virkamatkakäyttöön, jolle sijainti ja etäisyydet riittivät vähemmän tarkkoinakin. Huomattavaa on, että alueelle ja (talvi)liikenteelle merkitykselliset järvet ovat täysin näkymättömiä.
Noin vuoteen 1790 ajoitetussa esityksessä w merkkaa Jyväskylää, jonne luoteesta tulktiin Alavuuden ja Ähtärin kautta kulkenutta tietä, joka teki tiukan mutkan Kuivasmäellä. Jyväskylästä pohjoiseen pääsi Hämeen läänin puolelta jatkuvaa postitietä, joka haarautui Laukaan Koivistossa Pohjanmaalle ja Kuopioon vieviksi haaroiksi. Lähellä risteystä on ö-kirjaimella merkitty Koiviston kestikievari. Jos sieltä jatkoi kohti Kuopiota piti pian ylittää "kapenkosken silda". Jyväskylästä koilliseen F:llä merkitty kirkkotie vei Laukaan kirkolle. Siltä saattoi kääntyä kohti Kangasniemeä uu-merkinnällä varustetun "Vuhtasildan" (vai kuitenkin Viihtasillan) kohdalla.
Mahdollisuuksien rajoissa on sekin, että kartantekijä on tallentanut tietoa, jota ei ole tiedoksi ymmärtänyt. Kartassa Project-charta till innevarande års recognoscering... : över trakten öster och nordöst om Helsingfors esivanhempieni asuinseuduilla lukee Assikala, Ruotsi Wessi, Wessi Ierwi, Wässivämas. Ovatko paikalliset tuplanneet konsonantin vai kartantekijä vaan ajatellut toisen ässän kuuluvan kirjoitusasuun?
P. S.
