Tarkistustuloksia

Tutkimusmetodinihan sekä historiantutkimuksessa että sukututkimuksessa on toistuva sanahaku. Mistä tahansa ja milloin tahansa, kerta toisensa jälkeen. Kun oli muusta syystä Litteratusbanken auki, pälkähti mieleen hakea ikuisuusprojektini nimeä Belin, vaikka aivan varmasti olin saman tehnyt vähintään kerran aiemmin. Verrattuani Elgenstierna-osumia Belin-tiedostooni, en kuitenkaan löytänyt Belinin kanssa avioitunutta Catharina Sofia Rosenlewiä. Olinko löytänyt "uuden" Belinin?

Ehei. Avaamalla Rauman vihityt selvisi, että Elgenstierna oli saanut Rauman seurakunnasta virheellistä tietoa. Henrik Johan Belin (s. 1796) meni 24.12.1821 naimisiin Ulrika Charlotta Hillebrandin (s. 1775, o. s. Timen) kanssa (RK Rauma 1820-1827, N:o 171 Randuoti). Ulrika oli vaihtanut reippaasti nuorempaan malliin, sillä aiempi aviomiehensä Edward Lorentz Hillebrand kuoli 85-vuotiaana 5.2.1818.

Geni-profiileita on täytetty mallikelpoisesti ja selviää, että Ulrikan ensimmäisestä avioliitosta Raumalla 9.7.1812 syntynyt Sofia Charlotta oli toiminut sairaanhoitajana Krimin sodan aikana Turun sairaalassa ja saanut tästä mitalin 1857. Sairaanhoitoa on tutkinut Kari Vappula. 

Tarkistin vielä toisenkin Elgenstiernassa mainitun avioliiton. Catharina Sophia Rosenlew oli vihikimerkinnässä stiftsfröken ja ogift, joten ei ole mitään ilmeistä syytä Elgenstiernaan lisätylle virheelliselle ykkösavioliitolle. Mutta kaikkea sattuu ja siksi pitää välillä tarkistaa.

Vain etsimällä löytää

Silmäilin ajankuluksi Belin-ikuisuusprojektiani ja huomasin tehneeni fiksun merkinnän jo tehdystä työstä. Yllätyksekseni kyseinen duuni Carl Lodeliuksen vaiheista oli tekemäkseni hämmästyttävän perusteellista jälkeä. Tekemisestä oli kuitenkin kulunut jo kuusi vuotta ja sekä taitoni että mahdollinen haettava lisääntynyt, joten päätin tehdä pari tarkistusta.

ArkivDigitalin perukirjahakemistossa Lodeliuksen hakeminen ei tuottanut mitään tuloksia.

FamilySearchin indeksoinnit ovat itselleni nykyään Hiskin ja digitoitujen sanomalehtien rinnalla tehokkaan henkilöhistorian selvityksen tärkeimpiä apukeinoja. Erityisesti 1800-luvun alkupuolella, mutta tuloksia voi tulla muiltakin ajoilta. Tässä tapauksessa listan päällimmäisenä oli kaksi Carl Lodelius -esiintymää Uudenkaupungin rippikirjoista. Todennäköisesti samoja, jotka löysin jo vuonna 2017, mutta pitää tietenkin tarkistaa.

Merkittävämpi osuma listassa oli Tukholmassa 1689 solmittu avioliitto Stephanus Lodeliuksen ja Margareta Larsdotterin välillä. Koko selvitystyöni oli alkanut Carlin todennäköisestä Margareta-äidistä ja yhdessä (ainoassa!) lähteessä Carlilla on patronyymi Stephansson.

FamilySearchissa ei ollut kuvaa vihkikirjauksesta, joten palasin ArkivDigitaliin. 

Kirjauksesta ei selvinnyt enempää, mutta olipahan kaunista käsialaa katsottavaksi. Samalla kiinnitin enemmän huomiota vuosilukuun ja kurkkasin Belin-koosteeseeni, jone olin Margaretalle löytänyt syntymäpäivän 2.7.1698. Hän ei siis mennyt naimisiin 9 vuotta aikaisemmin. On myös epätodennäköistä, että hän on vuonna 1709 syntyneen Carlin äiti. Ehkä paremminkin isosisko?

Avioliitto Tukholmassa ei tarkoittanut, että Stephanus ja Margareta olisivat jääneet sinne asumaan. Tarkistin kuitenkin Tukholman kaupunginarkiston historiakirjarekisterit ja totesin, että Jakob och Johanneksen seurakunnasta ei ollut varhaisia kastettujen listoja puhtaaksikirjoitettuna. Toisinaan googlaus rajauksella 'site:sok.stadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/' tuottaa tuloksia, mutta ei tällä kertaa.

Vielä oli (ainakin) yksi tarkistettava rekisteri eli Tukholman perukirjojen hakemisto. Se on ArkivDigitalin digitoima, kunhan muistaa mistä pitää etsiä. (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning perukirjojen jälkeen. Hakemistoja on täysi sarja, vaikka siltä ei ensin näytä, sillä ne eivät ole aikajärjestyksessä.)

Rekisterissä vuosille 1598-1700 oli rivi 'Lodelius, Staffan Larsson se 1683:727 Lars Staffansson'. Koska 1600-luvun käsialojen lukukyvyssäni on toivomisen varaa, tsekkasin ennen alkuperäistä asiakirjaa kyseisen kohdan rekisteristä.

Studenttina mainitun Carl Lodeniuksen mahdollinen isä oli myös ollut student, mikä kuullostaa lupaavalta. Perukirjaan kurkkaus kertoi, että ylioppilaan räätäli-isällä oli ollut tontti Norrmalmilla. 

Silkasta mielijohteesta tein Lodelius-haun vielä Litteraturbankeniin. Sinne oli työnnetty Upsala ärkestifts herdaminne. Tredje delen (1845), josta selvisi, että Stephan Lodelius oli saanut pappisvihkimyksen 1685 ja ollut vuodesta 1690 pappina Väddössä. Vuonna 1697 syntyneestä Anders-pojastaan oli tullut myös pappi. Valitettavasti näyttää siltä, että Väddöstä on arkistoituina perukirjoja vasta vuodesta 1749 alkaen eli muiden lapsien tunnistukseen ei voi käyttää yksinkertaisinta keinoa. (Koska Stephan oli pappi, perukirja on voinut päätyä armovuosianomuksen liitteenä tuomiokapituliin, mutta vedetään tähän sivupolkuharjoitukseen joku raja.)

Väddön seurakunnasta on vuoteen 1694 ajoitettu rippikirja, johon todennäköisesti Stephan itse on jättänyt merkitsemättä vaimonsakin. Harjoituksen vuoksi käytin Riksarkivetin henkikirjahakua ja Väddön vähäisiltä sivuilta vuonna 1712 Lodenius löytyi helposti, mutta edes vaimonsa nimeä ei oltu kirjattu. Väddön kastekirjat alkavat vuodesta 1719 eli niistä ei ole apua.

Googlaus kertoi vielä, että Stephan Lodenius oli hahmona mukana J. O. Åbergin historiallisessa kertomuksessa Från templets frid till stridens tummel. Tämä ei auttanut Belin-tutkimustani eikä edellä mainittukaan tuonut läpimurtoa, mutta vain yrittämällä selviää, mitä on löydettävissä.    

Testasin koneluettua 1700-lukua Tukholmasta

Pitkästä aikaa kävin Tukholman kaupunginarkiston sivuilla ja tuli sitten "tietenkin" tarkistettua mitä uutta digitaalista oli tarjolla (kun jaksoi/älysi kaivautua etusivulta oikeaan paikkaan). Olin toki kuullut sikäläisestä 1700-luvun käsialojen konelukuhankkeesta, mutta testaus ei ollut tullut mieleen ennen tätä. Nyt sitten hyökkäsin klassisesti sukunimihakuihin tarkistamatta yhtään mistä materiaalista oli kyse. Osumani edustivat 1700-luvun alkupuolta.

Eka kokeilu oli sukunimi Flachsen. Ainoa osuma oli dokumentissa "Kungliga Hovkonsistoriet AI: 10 år 1740-51 - Sida 31" ja sisällöltään hyvin klassinen: ... befants at Catharina Holm efter eget widgående bedrifwit enckelt hir och barn alstat med afledne handtlangaren Carl Flachsen... Kyseessä on ennestään tuttu esisetä. Sukunimessä toisinaan käytetty toinen e ei tuonut lisäosumia.

Hohenthaleja Tukholmassa ei ollut pysyvästi, joten ei ole yllättävää, ettei heitä löytynyt tästäkään aineistosta. Nimellä Schildt sain useita osumia, joista muutamat todennäköisesti liittyvät jo tutkimiini nanoserkkuihin.

Sundilla haku oli yhtä toivotonta kuin aina. Petterin vaimon ensimmäisen avioliiton poika löytyi yhdestä jutusta sukunimellään Hielman. Lisäämällä nimeen yhden ällän osumia oli enemmän ja näiden joukossa oli esiäitini perinnönjaon käsittelyä putiikissa Justitiekollegiet och Förmyndarkammaren A1 a2:65. Tekstin laatu on niin hyvää, että saa epäilemään, että kyseessä on opetusaineisto:

Den ..... 29 .. Novemb:. 314.
S: D: Förekom Borgaren
ock kryddCrämaren Erich
Magnus Hiellman och anhölt
at fölljande dess i dag in
gifne skrifft, måtte inflyta
uti Protocollet, hwarpå den
samma uplästes, sålunda
S: 5.
Ehuru wäl mina med arff,
wingar i Finland både ge-
nom fullmächtige biwistat
Inventeringen effter min afl.
k: Mäster Anna Bock, såsom
ock af mig effter Inventarii up-
rättande derom adresterade
äro; Så har man ändock ef-
ter så lång tijd eij för mun-
mit, at de welat wärda
sig om Fasta Egendomen
utan står den obebodd
och dageligen förfares samt
lös öre panterne löpa med
ta-...

Lopuksi älysin testata vielä ei-mitään-sukua-Beliniä ja "Stockholms domkapitel A1: 89 år 1736 - Sida 214" tarjosi jonkinlaisen avioliittokriisin.

…  Besökaren ifrån Åbo Petter Johan Belin hade låtit instäm ma sin hustru Maria Sophia Ringstedt för det hon under hans frånwaro sig annorkun da förhållit än en äkta hustru efter Guds och Werldslig lag sta bör förhålla Häremot hade ock hustru Ringstedt låtit återa bemälte sin Man Petter Jo Jhan …

Eli jos on 1700-luvun alkupuolen väkeä Tukholmassa, kannattaa ehdottomasti kokeilla. Muttei luulla, että olisi tarkistanut "kaiken mahdollisen". Kunhan digitointi ja prosessointi etenee, pääsemme kyllä entistä helpommin ja huomattavasti lähemmäs kyseistä tavoitetta. 

Ruotsalaisin Suomen Belin

Kiinnostukseni Belineihin alkoi Forsbyn takia Thure Belinistä, jonka aiempi elämä Kalannissa toi mukaan Magnus Julius Belinin. Ruotsalaisten keskustelupalstaviestien kautta tuli tietoon myös Nauvoon parikymmentä vuotta myöhemmin ilmaantuva Petter Johan Belin.

Hänen vuosina 1722, 1723 ja 1727 syntyneet kolme poikaansa löytyvät FamilySearchiin indeksoiduista ruotsalaisista kasteista. Niiden perusnäkymässä on seurakunnasta vain tieto "Tukholma", mikä on lähes käyttökelvoton. Hetken kiroiltuani älysin poimia korttinäkymän oikeasta reunasta mikrofilmin numeron (GS Film number). Sitten valitsin yläreunan alavalikosta haun kohteeksi katalogin (Catalog). Syöttämällä filmien numerot sinne sain tietää, että kaikki kolme oli kastettu tykistörykmentin seurakunnassa.

Petter Johan oli siis armeijassa ennen Nauvoa? Lisätietoa saadakseni kipitin Kansallisarkistoon käyttämään SVARia. Poikien kasteet sain helposti esille. Petterin titteleistä en saanut tolkkua, mutta kummilista tuotti iloisen yllätyksen. Pehtoori Magnus Belin oli kummina 6.5.1722 ja pehtoorit Thure ja Magnus Belin 28.8.1723.

Kummisuhde ei jäänyt yksipuoleiseksi, sillä kun joulukuussa 1730 Thuren ja Magnuksen lapset kastettiin Kalannissa oli molempien kummina Petter Belin. Ei varsinainen todiste sukulaisuudesta, mutta aika vahva viite siihen suuntaan.

Petterin kolmen pojan äiti oli Maria Sophia Ringstedt, joka kuoli 11.2.1738. Kun hänen perukirjaansa tehtiin samana vuonna Tukhomassa todettiin Petterin olevan päällysmies Fagerholmissa Turun tienoilla. Ja Nauvon Fagerholmissa oli tosiaan vuoden 1738 alussa ehditty henkikirjoittaa sekä Petter että Maria.

Petteriä ei näy Nauvon Fagerholmissa henkikirjoituksissa 1739 ja 1740, mutta on siellä jälleen vuonna 1741. Jälleen vaimon nimi on Maria, mutta nyt Maria Mattsdotter, joka synnytti Fagerholmissa Petterille tyttären 17.2.1741. Avioliitto päättyi Petter Johanin kuolemaan melko pian tämän jälkeen, sillä Maria hakee Turun maistraatilta lupaa avioitua uudelleen helmikuussa 1744.

Mitä teki päällysmies Fagerholmilla? Nauvon yllättävän kapea pitäjänhistoria ei sisältänyt paikannimihakemistoa eikä selailu tuottanut tulosta. Verkkosivun mukaan saarella on 1700-luvun alkupuolella rakennettu kivinen tullitalo. Kansallisarkiston digitoinneissa Luotsi- ja majakkalaitos > Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto > Merimerkit > Fagerholm; loisto kalliolla (Uabb:984) näyttää tältä

 

Lodelius ja digitaalisen aineiston mahdollisuudet

Magnus Julius Belinin perhe on kirjattuna rippikirjoihin paremmin kuin mahdollisen veljensä Thuren. Yksi omituisuus kyllä löytyy. Margaretha vaimollaan (s. 10.7.1698) on varhaisimmassa rippikirjassa sukunimi Hedman, seuraavassa rippikirjassa samoin, mutta sitten, miehensä jo kuoltua, "Hedman eller Loddin" ja hautausmerkinnässä hän on "encka mad. Margaretha Lodelia".

Katsomalla näitä rippikirjojen svuja kokonaisuuksina, kuten asiantuntijat neuvovat, huomaa rippikirjassa 1735-1748 vuonna 1709 syntyneen henkilön "student Carl Lodelius". Ylioppilasmatrikkelista häntä ei löydy, joten joko opiskelijakäsite viittaa muualle kuin Turun Akatemiaan.

Asiantuntijat ja sellaisina esiintyvät tapaavat sanoa, että ilman HisKiä selviää ihan hyvin, mutta minusta se on tehokkaan tutkimuksen edellytys. Kalannin kastetuista sinne tallennettuihin tietoihin selviää, että opinnot ovat jääneet ja vaimo Maria Mattsdotter löytynyt vuoden 1735 alkuun mennessä.

"Drg. Carl Stephanss. Lodelius" vaikutti vuoden lopulla, lapsensa syntyessä 20.11.1735, Villilässä. Sitä emännöivät esiäitini, joten rippikirjan sivu oli ennestään tuttu, mutta ei olennaisesti selvempi kuin viimeksi sitä katsoessani. Kolme vuotta myöhemmin asutaan Sundholmissa ja Carlin titteli lapsen syntyessä 6.9.1738 on laivuri. Rippikirjan tyyli on jälleen paperia säästävä, enkä Carlia perheineen löydä.

Kiitos Digihakemiston huolellisten täyttäjien Carl löytyy seuraavaksi Uudenkaupungin rippikirjasta, jossa ehtollismerkintöjä on vuosina 1739-41.

Kesällä 1742 Carl on jälleen Villilässä ja nyt lampuotina lapsensa syntyessä 24.6.1742. Edelleen käytetään samaa rippikirjaa enkä onnistu erottamaan perhettä sivulta. Kolme vuotta myöhemmin Carl on tehnyt täyskierroksen ja on takaisin Tuorlahdessa, josta hänet alun perin löysin. Täällä hän on vihdoin niin merkittävä, etä merkitään uudelleen rippikirjan sivulle vaimoineen, jonka syntymäpäivä on 2.3.1707. Kalannissa kastettujen luettelo ylettyy näin aikaiseen aikaan ja kyseessä lienee 3.3.1707 Inhamosta kastettu Maria.

Carlin alla on hämärähkö merkintä vuodesta 1746. Tästä huolimatta perhe on lapsiaan myöten seuraavassa rippikirjassa Tuorlahdessa. Ilman Hiskiä olisi jäänyt huomaamatta Belin-tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen muutto seurakunnan ulkopuolelle,

Nimittäin Kokemäen Forsbyssä, jossa edellä mainittu Thure oli pehtorina, syntyi 2.4.1749 tyttölapsi, jonka isäksi merkittiin "Utkrid. Carl Lodelius". Yhteys Belineihin ei jää epäselväksi, sillä tytön kummeina ovat Thure Belin, vaimonsa ja Christina Belin. Jostain syystä Carlin lapset on lueteltu Forsbyn rippikirjan sivulla kun taas Thuren ei.

Oliko Carl Margarethan pikkuveli ja yhteinen isänsä Stephan Lodelius? Jää selvittämättä samoin kuin perheen myöhempi kohtalo. Carl katoaa Tuorlahdesta palattuaan sinne Kokemäeltä.

Pehtoorin pojasta pitäjänsorvariksi

Henrik Simon Belin syntyi 10.11.1737. Hän aloitti 5.2.1751 opinnot Porin koulussa, johon hänet kirjattiin pehtoorin poikana. Hyvin todennäköisesti Henrik on siis syntynyt de la Gardie-suvun Kokemäen tilojen pehtorin Thure Belinin ja Margareta Wegelian aviosuhteesta aikana, jolta Kokemäeltä ei ole säilynyt kastettujen listoja. (Jos näin, niin Hedvig-sisarensa Närpiöön johtaneesta elämänkulusta oli puhetta aiemmassa kirjoituksessa.)

Thure Belin haudattiin Harjavallassa 16.11.1760 ja seuraavana vuonna Henrik on sorvarirenki mennessään 10.12.1761 Raumalla naimisiin paikallisen porvarin tyttären Maria Helena Jacobsdotter Lellan kanssa. Heidän esikoistyttärensä syntyi Lellan talossa Raumalla 23.5.1762, mutta vuonna 1764 perhe muutti Hämeenkyröön.

Siellä Henrik Belinistä tuli pitäjänsorvari vuoteen 1767 mennessä.

Jos Henrik oli Thure Belinin poika, niin Hämeenkyrössä 29.9.1772 vihitty Juliana Belin oli Henrikin pikkusisko, joka oli vain 10-vuotias isän kuollessa. Missä lienee ollut väliin jääneet vuodet? Kasteen ja vihkimisen välillä en tiedä hänestä mitään. Hämeenkyrön säästäväinen kirjaus ei paljasta mistä käsin hän meni avioliittoon, jonka vuodet kuluivat Ikaalisissa, kunnes aviomies kuoli Kustaa III:n sodassa 1789. Juliana lapsineen muutti tuolloin takaisin Hämeenkyröön eli sinne oli olemassa jokin merkittävä side. Mutta vaikka Dighakemistoon on poimittu sukunimiä, en löydä Julianaa enää Hämeenkyröstä. Yksi tyttäristään ilmaantuu aikanaan Henric Belinin kanssa samalle rippikirjan sivulle.

Palataan Henrikin elämään, joka jatkui Hämeenkyrössä. Vuonna 1799 todettiin, ettei Belinillä ollut paikkakunnan maanomistajien joukossa sukulaisia. Sukulaiset olivat niin kaukana, että Henrikin kuoltua vuonna 1806 nähtiin tarpeelliseksi toimittaa ilmoitus Åbo Tidningiin.

Neljästä tuntemastani Henrikin lapsesta seurasin Hämeenkyrössä 11.12.1767 syntynyttä poikaa Johan Henrich Belin. Hän kävi isänsä mallin mukaisesti Porin koulua vuodet 1779-83. Mentyään naimisiin 29.11.1789 raumalaisen porvarin tyttären kanssa (kuten isänsä) hänestä tuli vuonna 1790 Laitilan nimismies eli oli lähellä isoisänsä Thure Belinin pehtoripaikkaa Kalannissa.

Johan Henrik kuoli jo vuonna 1796. Tuolloin nelivuotias esikoistyttärensä päätyi 1810-luvulla Kokemäenkartanon talousmamselliksi, missä voi nähdä yhteyden isotätiensä elämänkulkuihin ja isoisänsä isän loppuelämän maisemaan.

Lähteet: Ks. Belin-kokoelmani

Mikä tässä on niin vaikeaa?

Ella Viitaniemi jakoi pari päivää sitten verkossa englanninkielisen artikkelinsa Simon Stengrundin asemasta Kokemäellä kartanonvuokraajana. Tekstissä esiintyi Thure Belin ja hulahdin taas Belin-kokoelmani pariin. Masentavasti sen yläreunasta näkyy, että työ on alkanut jo yli 10 vuotta sitten, eikä edelleenkään ole tullut valmista. Miksi ei?

Ensinnäkin ajoitus. Perheettömät Belinit syntyvät aikana, jolta kastettujen listoja ei ole säilynyt (kiitos erityisesti Kokemäki). Lisäksi, minkä häpeäkseni tajusin vasta tällä tutkimuskierroksella, Thure Belin ei ole lapsiensa kanssa missään rippikirjassa eikä henkikirjassa. Henkikirjat eivät auttaneet myöskään sijoittamaan häntä Kalantiin, jossa kirkonkirjojen mukaan kuitenkin vaikutti. Eikä Harjavallan Simulaan, jossa kuoli.

Paperia säästävät kirkkoherrat. Mitä lukee Christina Belinin (s. 1713) yläpuolella? Ja edellisen rivin Brithan edellä? [Lisäys tunti julkaisun jälkeen: Ihan Oikealle Historiantutkijalle ja sukututkimuksen opettajalle nämä eivät tuottaneet vaikeuksia. Barnflicka ja underfyrvärckare]

Nimien kierrätyksen todellisuus ja mahdollisuus. Onko saman niminen henkilö yhdessä paikassa yksi ja sama? Vuonna 1739 on syntynyt kaksi Anna Margareta Beliniä, sillä sama ihminen ei voi kuolla kahdessa paikassa eri aikaan. Onko jompikumpi heistä Thure Belinin tytär, jonka kastemerkintä Kokemäellä ei ole säilynyt? Kumpi heistä? Ja kuinka moni Belin on poiminut sukunimensä matkan varrelta sekoittaakseen pakkani?

Liikkuvuus. Kiitos Digihakemistoon perusteellista työtä tehneen, löysin Thure Belinin Hedvig-tyttären (tai hänen kaimansa!) kryptiseltä Ulvilan Anolan rippikirjan sivulta, jossa ei ole syntymäaikaa eikä yhtään mitään muutakaan merkintää. Joskus vuosien 1764-69 välillä siellä siis. Ehtoollismerkintöjen perusteella Ulvilan Sunniemessä 1764, 1767 ja 1768. Ehtoollismerkintöjen perusteella vuoden 1769 lopussa Köyliön pappilassa. Neljä vuotta nuorentunut Hedvig Belin on Närpiön pappilan talousmamselli mennessään seurakunnassa naimisiin 27.12.1770, mutta ei pappilan sivuilla ajan rippikirjassa. Räätälin vaimona hän asettuu paikoilleen ja on Närpiössä vielä kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Sattumien ylitulkinnan pelko. Hedvigin elämänkulkuun saa lisäväriä kontekstoinnilla, mutta tuleeko sitä mukaan liikaakin? Anolan oli omistanut kreivi Johan Liljenstedt, jonka tiluksiin kuului myös Kalannin Tuorlahti, jota Hedvigin mahdollinen setä Magnus Julius Belin vuokrasi 1720-luvulta vuoteen 1740 ja isänsä Thure Belin ennen muuttoaan Kokemäelle hetkellisesti pehtoroi.

Mutta Liljenstedt ei omistanut Anolaa silloin kun Hedvig siellä piipahti. Tuolloin omistajana oli (Avellanin mukaan) Juhana Hastfehr, joka omisti myös Sunniemen. Tässä siis selvä yhteys rippikirjan sivujen välillä.

Epäselvä yhteys on Sunniemen rippikirjan sivulla, jossa Hedvigin lisäksi on aviottoman lapsen vuonna 1760 saanut Anna Margareta Belin (s. 1739). Tämä (ellei kaimansa) oli tullut Sunniemeen Euran pappilasta, jota tuolloin isännöivät Johan Laihiander ja vaimonsa Anna Tolpo, joka oli Kokemäen kirkkoherran Nils Tolpon tytär.

Sunniemeä Hedvigin polulla seurannutta Köyliön pappilaa puolestaan isännöi Nils Tolpon poika Mårten, joka oli naimisissa Magnus Julius Belinin Eva-tyttären kanssa eli Mårtenin vaimo oli mahdollisesti Hedvigin serkku.

Ja kun Hedvig hetkellisesti vaikutti Närpiön pappilassa, olivat sinne siirtyneet edellä mainitut Johan Laihiander ja Anna Tolpo.

Tarkoittavatko yhteydet mahdollisia sukulaisuuksia vai ovatko sattumaa ja tuttavuuksia pienessä porukassa?

M. m. tietoja Tukholmassa käynneistä

Montako kertaa olen lukenut tai kuullut kauhukuvasta, että digitoinnin myötä tutkimus kohdistuu vain digitoituihin lähteisiin? Ja muu unohtuu? Aika monta kertaa ja aina nyökytellyt tätimäisen tietäväisesti. Sillä enhän minä moista tekisi... Olinhan nyt 1802-projektissakin vaivautunut Kansalliskirjaston lukemaan paperilta Inrikes Tidningaria, jota ei oltu digitoitu vuodelta 1802.

Mutta. Olinko selvittänyt mitä muita lehtiä Ruotsissa tähän aikaan ilmestyi? Ehen. Aivan yllätyksenä tuli sitten kirjallisuuden lähdeviitteessä vastaan Dagligt allehanda, jossa Wikipedian mukaan oli sekä ulkomaan että kotimaan uutisia. Eli oitis tilaukseen Kansalliskirjastossa, jossa sitten selailin numerot kesältä 1802 ja totesin sisällön ilmoituspainotteiseksi ja uutisköyhäksi.

Päivän (!) tämän jälkeen huomasin sosiaalisessa mediassa uutisen Kungliga Biblitoteketin uudemman sanomalehtipalvelun (sen, jonka käyttöliittymää inhoan) laajentumisesta. Silmäilin tiedotteen läpi ja eikös siellä mainittu samainen Dagligt allehanda.

Koska ymmäsin ensin, että lehdet eivät olleet koneluettavia, avasin huvikseni jo paperisena näkemäni 10.6.1802 julkaistun numeron. Toisella lukemisella huomasin ilmoituksen herra Jean Lustren ratsastusnäytöksestä. Sama seurue oli kuukautta myöhemmin Turussa (Åbo Tidning 7.7.1802).

Henkilöhistoriallisesti lehdessä on mielenkiintoista Tukholmaan saapuneiden matkustajien luettelo, jossa luonnollisesti muutamia Suomesta tulleita:

• Handlanderne Johan Töllberg, Clas R Holltius och Joh. Malm från Wasa, samt Joh. Westerlund med hustru från Christina Stad, bo uti Huset N:o 31 vid Stadsgården.
• Handelsman Christian Anders Jansen från Hellsingfors  [...] bo på Källaren Freden (ilmeisesti sama kuin nykyinen ravintola Den gyllene freden)
• Capitaine Silfwerswan från Finland, bor i Huset N:o 144 vid Österlånggatan
• Philosophie Candidaten Borberg, Studenterne Forsten och Ahnger från Åbo, bo uti Huset N:o 45 vid Järntorget.
• Handels-Bokhållaren Jean Broms jemte Studenterne Johan Gustaf Asklöf, Gustaf Löfwengren och Anders Wilhelm Fredenschöld från Åbo, bo uti Huset N:o 45 vid Jerntorget. (Fredenschöld ei ollut kesällä 1802 Turun katedraalikoulun oppilas eikä Turun akatemian ylioppilas eikä edes Haapaniemen sotilaskoulun kadetti)

Tämä innosti kokeilemaan kuitenkin koneluetun tekstin hakua ja kyllähän Dagligt Allehandasta sai osumia. Kokeilin nimeä Gottleben ja löysin kaksi saapumismerkintää:

• 16.7.1777 Handelsmannen Joh. Gottleben med des dotter från Biörneborg, bor hos Grosshandlaren Gottleben vid Lilla Nygatan (sukulaisen osoite selvisi!)
• 15.6.1785 Fru Gottleben från Björneborg, bor i huset N:o 25 vid Drottningegatan

Ja 18.7.1796 ilmoituksen palveluksesta karanneesta piiasta Anna Stina Gottleben!

Kokeilin vielä hakusanan Kumo ja lukuisten lohimainosten lomassa oli 4.6.1779 julkaistuissa sekalaisissa ilmoituksissa osuma liittyen vanhaan Belin-koosteeseeni:

Jungfru Christina Belin, som är född i Kumo eller Björneborgs Län, är god och qifwer sit wistande tillkänna för hennes Swåger i Stockholm som åstundar få tala med henne, hwilken träffas wid Köpmangadan i huset N:o 178, 3 trappor up 

Perhesuhteet eivät kuullosta aivan normaaleilta. Miksei lanko kertonut ilmoituksessa omaa nimeään?! Ilmeisesti haettu Christina on Thure Belinin tytär, jonka olen itse viimeksi nähnyt Kokemäen pappilassa 1761. Mutta tuntemani sisarensa ovat naimisissa Suomen puolella...

Be-lin, Be-lin, Belin, Beliiiin...

Kaikkihan tuntevat Dolly Partonin iki-ihanan biisin Jolene? (Mindy Smithin tulkinta) Sopisi mainiosti muokattavaksi Belin-tutkimukseni tunnusbiisiksi. Juttu alkoi kauan, kauan sitten eli vuonna 2006, kun huomasin tutkimuksen alla olevassa sukutalossamme asuneen miehen nimeltä Thure Belin. Hänestä tuli tarpeellinen määrä tolkkua, mutta Belin-kokoelmani on jäänyt kummittelemaan ja päivittyi viimeksi viime viikolla.

Belinien taru Suomen puolella alkaa Kalannin Tuorlahdesta 1720-luvulla eli isonvihan jälkeen. Siellä kirjataan rippikirjaan Belinit Thure Johan (s. 1690) ja Magnus Julius (s. 1692), josta käytetään termejä vuokraaja, kirjanpitäjä ja hovimestari. Kummaltakin olen jäljittänyt kahden tyttären elämänkohtalon, mutta paljon on edelleen epäselvää, mukaanlukien miesten välinen sukulaisuussuhde.

Thure päätyi Kalannista Kokemäelle, jossa hän asui Forsbyssä vuodet 1731-50 ja oli de la Gardie-suvun pitäjässä omistamien tilojen pehtoori. Hänet haudattiin 16.11.1760 Harjavallan Simulasta. Toisesta avioliitostaan Margareta Henriksdotter Wegeliuksen kanssa 24.7.1742 syntynyt tytär Hedvig päätyi jossain välissä Ulvilaan, josta hän muutti 5.10.1760 Köyliöön . Siellä hän löytyy pappilasta, jossa emäntänä oli Magnuksen tytär Eva Catharina (s. 17.12.1733 Kalanti). Samaan aikaan pappilassa asui myös Eva Catharinan siskon Margaretha Christinan (s. 10.1.1725) tytär Christina Catharina Tallqvist (s. 11.4.1759 Laitila).

Hedvig muutti Köyliöstä 10.6.1763 Ulvilaan, jossa hän näkyy Sunniemen säterirusthollissa 1764, 1767 ja1768. Seuraavana vuonna hän muutti takaisin Köyliöön. Samaan aikaan Euran kirkkoherra Johan Laihiander siirtyi Närpiöön, jossa pappilasta käsin meni neito Hedwig Belin 27.12.1770 naimisiin räätäli Mats Westmanin kanssa. Ripaus alenevaa säätykiertoa maantieteellisen liikkuvuuden päätteeksi.

Jo mainittu Magnuksen tytär Margaretha Christina oli naimisiissa sotilasuralla olleen Carl Daniel Tallqvistin kanssa ja Hedvigin sisko Juliana (s. 18.7.1750 Kokemäki) korpraali Daniel Rothin kanssa.

Magnuksen Kalannissa 23.4.1729 syntynyt poika Christianus Friederic on hyvin todennäköisesti Tukholman henkikirjasta 1760 löytyvä 30-vuotias räätälinkisälli. Tämä oli avioitunut Tukholman Klaran seurakunnassa 30.11.1755 Catharina Spongbergin kanssa. Tämä kuoli vuosien 1774-1775 välillä ja Christianus Friederic vietti 6.1.1779 häitä Stina Liljegrenin kanssa. Sopiva kuolintieto löytyy Kvillingestä päivämäärällä 8.5.1796.

Mahdollinen Thuren tai Magnuksen tytär (tai sisar) on Christina Belin (s. 1713), joka on Tuorlahdessa vuoteen 1740 ja ilmaantuu vuoteen 1751 mennessä Poriin, jossa hän on naimisissa raatimies Johan Indrenin kanssa. Tämän ensimmäinen vaimo kuoli vuonna 1748. Christina kuolee Porissa 2.6.1786.

Länsi-Suomessa vaikuttavat Thuren ja Magnuksen ikäluokkaa olevat Anna Margareta Belin (s. 1739), joka asui Sunniemessä (vrt. Hedvig!) vuodesta 1765 avioliittoonsa asti, "pehtoorin poika" Henrik Simon(sson?) (s. 10.11.1737) ja Margareta (s. 1739). Tämä jälkimmäinen Margareta meni vuoden 1762 paikkeilla naimisiin Kauttuan ruukin kirjanpitäjän Bartholomeus Grönmarkin kanssa. Grönmark kuoli Perniössä vuonna 1791. Margareta muutti sieltä Karjaalle ja kuoli Tenholassa 4.7.1808.

(Täydellisemmät tiedot ja lähteet alkukappaleen linkin takana.)

Ilmoniemen kokoelma - 1. testaus

Toissapäivänä Kansallisarkistossa tehty Winter-tilaus tuli bumerangina takaisin. Luettelossa oli minimaaliset tiedot, mutta olisi pitänyt älytä pyytää joko jotain nimeä tai aakkosväliä. Aikamoista arvontaa, kun ei tiedä mitään sisällöstä.

Arvi Ilmoniemen sukututkimusarkistosta sen sijaan oli pitkä lista nimiä. Kokeeksi tilattujen koteloiden sisältö osoittautui melko hajanaiseksi. Monia satakuntalaisia kiinnostavasta Eurajoen Mullilan Piristä löytyi muutama sukutaululappunen, mutta myös valokuvattu (aikaisemmin isompi?) käsinpiirretty jälkeläistaulu (kännykkäkameralla käsivaralta kuvattuna alla). Nordlund-pariskunnasta (en merkinnyt muistiin etunimiä) oli piirrettu toinen samanmoinen.

Belin-suvusta taas oli vain yksi paperi, jossa oli yksittäinen tieto. Piirrustukset ja muut tekstit eivät tuntuneet liittyvän sukututkimukseen:


Olin varautunut keräämään Belineistä vähän suuremman määrän tietoa ja ottanut mukaan puhtaan printin kokoelmastani, joten selailin sitten kirjallisuutta ja rippikirjoja jonkinlaisella menestyksellä. Täydennetty kooste luettavissa tästä.

Selasin myös koko Ilmoniemen luettelon läpi. Vaikka tulokset olivat eilen laihoja, niin pienellä vaivalla tarkistaa itseä kiinnostavat nimet. Kuten Kyläkoski!

Sukunimen vaihtoa miettiville muutamia silmiin osuneita vaihtoehtoja virikkeeksi:

• Himottu
• Koiramies
• Kultamies
• Lukumies
• Meriheinä
• Mömmö
• Ohukainen
• Pölhö
• Taikinainen
• Tietäväinen

Pari Beliniä lisää

Kokemäenkartanon rippikirjasivuja selatessa silmä osui tutuksi käyneeseen nimeen Belin. Kartanossa 1814-1815? käväissyt ”Mamsell Gretha Maria Belin” s. 6.9.1793/2 ? ei tietenkään osu aikaisempaan kokoelmaan ensi silmäyksellä, mutta ”Margaretha Ulrika s. 6.9.1792” näyttää aika vahvalta ehdokkaalta. Varsinkin kun katsoo keskimmäistä nimeä vähän tarkemmin.






Äskettäin "löytyi" myös Knorring muistiinpanoistani TMA:n Dahlströmin kortiston tarkistus. Sen korteissa oli aikaisempi Margareta: ”Margareta Bellin, * 1739. Gift med bokhållaren vid Kauttua bruk, senare till Kusto i Björnå, Bartholomeus Grömark (Ekman)”.

Belineille en ole tietääkseni mitään sukua. Innostuin aikanaan keräilemään sukunimen haltijoita, sillä yritin saada lisätietoa Thure Belinistä, joka asui ainakin 1746-1750 Kokemäen Forsbyssä. Täydensin nyt koostettani edellä olevilla ja SSS:n henkilöhakemiston kautta löytyneillä sotilailla. Googlen avustuksella sain listan näkyville internettiinkin.