Kansallismuseon naapurustosta (2/7): Lönnrothien vuokravuodet

KA. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.
B7Helsinki:31/19-27 Töölö / Tölö (1841-1843)

Kaupungin huutokaupassa 5.12.1846 korkeimman tarjouksen Fjälldalin vuokraamisesta seuraavaksi 30 vuodeksi teki porvari Anders Johan Lönnroth. Hän sitoutui vuosivuokran ohella rakentamaan alueelle asuinrakennuksen ja puiston sekä kiviaidan tien viereen. (Maistraatin pöytäkirjat 1846 Ca:155, 5.12.1846 §1). Vuokraamiseen vaaditut takuut muodostivat ongelman ja oltiin jo järjestämässä uutta huutokauppaa, kun Lönnrothin järjestelyt hyväksyttiin viime hetkellä (HT 20.3.1847; Maistraatin pöytäkirjat 1847 Ca:156, 24.3.1847 §7).

Vuosikymmen sitten totesin Lönnrothin olleen puutarhuri viimeistään vuonna 1822. Kyseiseen tekstiin linkittämättä sijoitin Lönnrothin 1820-luvun lopussa viljelysmaan vuokralaiseksi suunnilleen Aleksanterinkadun länsipäähän. Olen myös havainnut hänen 1830-luvun alussa vuokranneen viljelysmaata etelämpää, Punanvuorenotkon tienoilta. Maata käytettiin siellä, missä sitä oli. Fjälldalin ohella Lönnrothilla oli 1840-luvun lopussa vuokralla 16,25 kapanalan pelto, joka oli  Aleksanterinkadun rakentamaton tontti pelto 27 Aleksanterinkadulla (Maistraatin pöytäkirjat 1847 Ca:156, 24.3.1847 §7). Viljelyn perässä ei muutettu vaan Lönnroth asui vanhan katsaukseni mukaan vuonna 1850 Aleksanterin- ja Mikonkadun kulmassa.

HT 5.10.1853

Anders Johan Lönnroth ei ehtinyt tehdä paljoakaan Fjälldalin rakennuskannalle, sillä hän kuoli 22.7.1852. Perukirjassaan (HKA 2976, HT 2.11.1853) mainitaan vain kaksi rakennusta Fjälldalissa: vaunuvaja ja vanha puutteellinen kahden huoneen puurakennus. Kasvillisuutta sen sijaan oli. Konkurssiin vedetyn kuolinpesän nimissä myytiin monenlaisia puun taimia.

HT 10.10.1865

Vaikka Lönnrothin ensimmäisestä avioliitosta syntyneestä Magnus Ferdinandista oli tullut myös puutarhamestari, ilmoitukset jatkotoiminnasta Fjälldalissa julkaistiin hänen toisen vaimonsa Karolinan nimissä. Karolina Lönnroth ilmoitti "omistavansa" Fjälldalin eli ilmeisesti konkursikäsittelyn jälkeenkin vuokrasopimus oli nimissään (HT 28.12.1859). Kesällä 1862 hän ilmoitti muuttaneensa Fjelldahliin ja jatkavansa siemenkauppaa ja muuta ammattiinsa kuuluvaa liiketoimintaa (HT 15.7.1862). Asiakkaiden ei kuitenkaan tarvinnut vaivautua kaupungin ulkopuolelle vaan he saattoivat tehdä tilauksensa kauppapuodissa Lönnrothien vanhassa osoitteessa (HT 1.10.1862).

Ilmoittelu jatkui syksyyn 1865. Lönnrothien nimi jäi Fjälldaliin tämänkin jälkeen, sillä esimerkiksi vuoden 1887 osoitekalenterissa alueen Lilla Fjälldal rinnakkaisnimenä oli "Lönnrots åker" ja vielä vuoden 1910 osoitekalenterissa Tunturilaakson oheisnimenä on Lönnrotin pelto.

Eikä tässä kaikki. Viktor E. Pettersson tallensi juttuun "Gammalt och nytt kring Svenska arbetrinstitutet" (Hbl 8.2.1957) tiedon, että nykyisen Museokadun kohdalla kulki ennen Pikku-Lönnrothinkatu (Lilla Lönnrothsgatan) ja Nervanderinkadun paikalla Suuri Lönnrothinkatu (Stora Lönnrothsgatan).