Kansallismuseon naapurustosta (1/7): varhaisimmat kartat

 

1909 asemakaava

Fjälldal oli yksi Töölöön 1840-luvun alussa rajatuista kaupungin vuokra-alueista, jonka nimi viime tingassa suomennettiin Tunturilaaksoksi. Sen nykysijainti hahmottuu vuoden 1909 asemakaavaan piirretyin viivoin, vaikka katuverkko vielä muuttuikin. Alue on lähes suorakulmainen itäreunallaan suurin osa Kansallismuseon tontista ja sen eteläpuolella oleva puistikkokolmio. Sen sisään jää Temppeliaukio ja länsipää on jossain Mechelininkadun tienoilla. (Pohjoispuolella on Berga eli Vuoristo: (1, 2, 3, 4 ja 5))

Rakentamisen myötä pinnanmuodot ja maasto ovat Temppeliaukion kirkkoa lukuunottamatta  hävinneet. Kartoittaja vuonna 1749 hahmotti alueen pääsääntöisesti mäkiseksi, mutta tien vieressä oli jo peltoalue.

RA. Finland. Helsingfors /Helsinki/.
Geometrisk Charta öfver En del af den så kallade
Gallejholmen med mera på Hellsingefors stads ägor 

Vuonna 1776 piirretystä kartasta näkyy vielä selvemmin, miksi paikka sai nimen Tunturilaakso.

RA. Tracten omkring Helsingfors... C N af Klercker. 

Toisessa versiossa kallio on muodoton, mutta sillä kerrotaan kasvavan mäntyjä. Viljelyalue on kahdessa osassa pienempi tien vieressä (72) on räätälioltermanni Rönbergin käytössä ja suurempi (73) kapteeni Forsiuksen. Vuosikymmen myöhemmin Rönbergin leski käytti tilkkuaan (15 kapanalaa peltoa, 16,5 kapanalaa niittyä ja laidunmaata) heinämaana ja Kapteeni Forsius tynnyrinalan ja 30,75 kapanalan peltoaan samoin heinänkasvatukseen.

KA. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.
B7Helsinki:31/8-14 Töölö / Tölö  (1776-1777)

Yli kuudenkymmenen vuoden kartoituskatveen jälkeen Fjälldal tulee vuosina 1841-43 piirretyssä kartassa esiin rajoineen oikaistun Turun tien varrella. Vanhan ja uuden tielinjauksen väli on tänä päivänä Kansallismuseon tontti ja eteläreunan kalliot edelleen näkyvissä Eduskuntatalon pohjoispuolella.

KA. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.
B7Helsinki:31/19-27 Töölö / Tölö (1841-1843)

Muiden vuokra-alueiden kanssa Fjälldalin vuokraoikeus huutokaupattiin 5.12.1846. Sanomalehti-ilmoituksessa (HT 18.11.1846) sen sijaintia määritti tien toisella puolella sijainnut salaneuvos Wallenin huvila, joka tunnetaan nykyään Hakasalmena. Ilmoituksen mukaan Fjälldalissa oli maata 47,75 tynnyrinalaa. Sekä kartasta, että maistraatin pöytäkirjasta näkyy karu totuus: suurin osa oli kalliota.

Maistraatin pöytäkirjat 1846 Ca:155, 4.11.1846 §3