Loviisasta, melkein täydellisestä listasta sekä digitoinneista

Eilisen teemoista eli Kustaa Vaasa -seminaarista ja digitoinneista jatkaen. Eräässä esityksessä mainittiin Svenska Mercurius ja mieleeni tuli sen paperisten vuosikertojen läpikäynti, josta syntyi teksti Tilaaja oli myös kirjoittaja 1750-luvulla. Siinä mainitsemani Joel Jakob Petrejuksen artikkeli Loviisasta on sittemmin tullut digitoiduksi, joten nyt sitä voisi kaikessa rauhassa lukea alkaen vuosikerran 1758 sivulta 279. 

Jyväskylässä kuullun esityksen ja keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että Svenska Mercuriusta toimittanut Gjörwell oli pyytänyt Petrejusta kirjoittamaan kaupunkikuvauksen. Petrejus oli paneutunut selvitykseen niin perusteellisesti, että oli tehnyt myös arkistotyötä! Tosin nykyaikaa muistuttaen hän ei ollut itse päässyt arkistoon, vaan oli tehnyt tietopyynnön: "All den kunskap jag har om Degerbys fordna tilstånd är mig benägit meddelt af de handlingar som finnes uti Lands-Contoiren i Helsingfors och här i Lovisa."

Ilman olemassaolevaa tutkimusta ja Googlea, Petrejus ei ole voinut sanoa mitään Loviisan alueen läänityksenä saaneesta venäläisestä aatelismiehestä Daniel Gallowitz. Eikä Google tiedä tuolla kirjoitusasulla hänestä mitään tänäkään päivänä. Pienten mutkien jälkeen selvisi, että yleisin kirjoitusasu on Galowitz ja lisätietoa on ainakin Paul Nybergin artikkelissa Golawitziana (Genos 4/1933). Miehen tausta on kuitenkin edelleen mysteeri.

Petrejus oli joko innostunut menneisyyden selvityksestä tai ei keksinyt kerrottavaa kaupungin nykypäivästä, sillä hän kirjoittaa historiasta enemmän kuin paikalliskertomuksissa yleensä on tapana. Nykyaikaa oli toki varsin vähän, sillä kaupunki oli nuori. Hyvin suunniteltua asemakaavaa Petrejus pääsi kehumaan ja tullimieheltä hän oli saanut edellisen vuoden laivatilaston.

Täydellisimmässä tuntemassani listassa paikalliskuvauksista eli R. Boldtin artikkelissa Ortbeskrifningen i Finland på 16- och 1700-talen Petrejuksen Loviisa-satsaus on noteerattu. Sen sijaan en löydä listasta sopivia julkaisua viittaukseen, jonka löysin Götheborgska Magasinetin numerosta 48/1759 (26.11.1759). 

Siinä Tukholmasta kerrottiin, että 

"Uti Samlingen af äldre och nyare Rön, som nyligen utkommet härstädes, finnas, bland annat, et par märkwärdiga beskrifningar öfwer twänne sokner i Finland, [...] Den ena beskrifningen rörer Pernå Soken [...] Beskrifningen öfwer Laihela soken är korteligen uptagen I Swenske Mercurius, hwarföre jag nöjer mig at nämna dess hufwud-ämnen.".

Laihian kuvaus Svenska Mercuriuksessa on Boldtin mukaan Ephraim Otto Runebergin Kungliga Vetenskaps Akademiens Handligarissa julkaistun tekstin versio. Lainauksessa kuitenkin ilmeisesti viitataan kirjaan Samling af äldre och nyare rön uti land-hushållningen (1759), jota - alkuperäiseen teemaan palaten - ei näytä löytyvän digitoituna. Koska nimike viittaa tekstien kierrätykseen, todennäköisesti kirjan teksti Pernajasta on Boldtin tuntema ja KVAH:ssa julkaistu Faggotin artikkeli.