Vasemmalla sarjassa miehiä, joista en ole koskaan kuullut mitään: Johan Fredrik Wallenius. Hänet on maalannut Gustaf Wilhelm Finnberg ja maalauksen
mv-valokuvannut Daniel Nyblin.
Wikipedia-sivunsa mukaan Wallenius oli monella tavalla ansioitunut mies.
Tartun kuitenkin tekstin epäolennaisempaan kohtaan: "Turun palon jälkeen akatemia muutti Helsinkiin, mutta Wallenius ei." Näin saan aasinsillan Turun Wiikko-Sanomien raporttiin 7.3.1829 (tuolloin jo enimmäkseen menneestä) talvesta. Syksyllä 1827 palaneessa kaupungissa ei vielä ollut kunnollisia asuntoja kaikille:
Pakkanen on ollut täällä sangen ankara pitkin talvea ja on saattanut paljo surua ja vaivaa meille, erinomattain niille viheljäisille joilla myös oli ennen omat talot ja lämpömät majat, mutta joidenka nyt täytyy muiden armoloukkaissa, sanoakseni puolittain elää ja vaikuttaa, ja täydellista työtä vaaditaan yhtähyvin kaikissa; mahtakoon tämä pian loppua että me ja meidän lapsemme edes hengiin jäisimme!
Me mainittemme tämän pakkasen seuraamisista sen että paljo ihmisiä, erittäin lapsia on kuollut ja pelkäämme viellä enämmin kuoleman; ja että meidän tähtemme tahtovat kuivua ja jäätyä. Skansin lähdekin (1 virsta Uudemaan tullin takana) sanotaan päältäpäin jäätynen, kuin hyvin harvoin on tapahtunut.
Mutta vaikka oli surkeaa ja vaikka minulla on taipumus ajatella, että menneisyyden ihmiset olivat vakavia ja totisia, niin samassa lehdessä kerrottiin myös, että
Yksi hyvä ystävä kertoi minulle näinä päivinä kuinka se 24 p. viimeisessä Helmikuussa yksi harmajapää ukko 60 ajastajaan vanha, joka asuu talossa N:o 95 kaupunkin Merikortelissa ja on eri uskosta meidän kanssamme, oli ahneudesta rahan perään (sillä ei hän pidä olla köyhä mies) saahaksensa 5 Rupla Pankko Assign. vedon päälle riisunut ittensä alasti ja kiirinnyt lumessa koko tiiman niin kovassa pakkasessa kuin oli ja viellä siinä kauhiassa pyryilmassa sen päivän ehtoolla — ja kuin tämä oli tehty, oli hän viellä luvannut Ruplan edestä tehdä sen, että hän olis käynyt alasti yhtä vierua kryydimaan aitaa myöten ylös ja sieltä alas kieriskellyt; jota väliä saatto olla pari sataa syltää. Hän sanotaan myös viellä, jos joku tahtois, vastakin rahalla semmosta tekemän.
Nimeä ei sanota, mutta talo niin tarkasti, että kaikki varmasti tiesivät kenestä oli kyse. Rippikirjasta häntä on turha hakea, sillä "on eri uskosta meidän kanssamme". Venäläinen?
Henkikirjasta vuonna 1830 luulisi olevan apua, mutta se ei tunne Merikorttelia. Yhteydenottoni Turun museokeskukseen tuotti yksityiskohtaisen analyysin,
joka päätyi ehdottamaan Uudenkaupungin tonttia 95. Se on kuitenkin
vuoden 1830 henkikirjassa merkitty rakentamattomaksi.
Onkohan tämä kuitenkin urbaanihuhu? Epäilyttävän paljon yksityiskohtiakin.
Tosin muutkin ovat todenneet talojen löytämisen Turusta haastavaksi.
P. S. Kaksi viikkoa myöhemmin Turun Wiikko-Sanomat välitti uutisen idästä
Helsingistä kerrotaan siitä 14 päivästä Helmikuussa, että Suomen lahti on sen kovan pakkasen kautta niin vahvasti jäätynyt, että muutamia talonpoikia Revalin tienoista kompassin johdatuksella on ajaten tänne tullut. Heidän oli kuitenkin tiellä oleman rairon tähden täytynyt idän puolellen ajaa väärää lähes Ruottin penikulman.
Ei onnistuisi enää. Kun on jäänmurtajat.
.jpg)
