Selailin museoiden lehtiä

1) Kymenlaakson museo on julkaissut vuosina 2013 ja 2014 lehden Taapeli, joka on (ainoastaan!) verkossa luettavissa. Hyvät jutut ovat (käsittääkseni) Googlen tavoittamattomissa, joten katsaus sisältöön tarpeen täällä.

Vuoden 2013 numeron kiinnotavimmassa jutussa kerrotaan heinäkuun 2012 arkeologisista kaivauksista, joissa paljastui Ruotsinsalmen aikaisen esikunta- ja yliupseerirakennuksen
jäännökset. "Kesällä 2012 vanhoista kulttuurikerroksista saatiin talteen runsaasti myös 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen ajoittuvaa arkeologista esineistöä."

Vuoden 2014 numerossa oli myös arkeologiajuttu Ruotsinsalmen ajasta. Viemäröintityömaan yhteydessä oli löytynyt käymälätunkio, jonka sisällön analyysilla saatiin tietoa kasarmialueen sotilaiden ravinnosta. Tästä oli erillinen artikkelinsa. Muuta lehdessä: Göran Hongell Karhulan lasitehtaan muuotoilijana ja Kotkan mahtavat Druzinit.

2) Päijät-Hämeen maakunta- ja aluetaidemuson tiedotuslehden Maakunnan mainiot joitakin numeroita on luettavissa Issuu-portaalissa. Numerossa 2/2010 esitellään Lahden kaupunginmuseon karttakokoelmia, konservointitöitä Urajärven kartanolla ja Hollolan Tiirismaan laella sijaitseva muinaisjäännös. Arkeologisista kaivauksista sai artikkelin Hollolan Parinpelto.

Numerossa 1/2012 on Esko Tikkalan humoristinen arkeologin päivän kuvaus Kadonneen haudan metsästys. Arkeologiaan liittyivät myös jutut koekaivauksesta Alatorin puistossa ja kaivauksista Orimattilan Pappilanmäellä. Asikkalan Myllykselän kylän Tupalan talomuseon riihtä on tarkasteltu yhden jutun verran kuin myös Kekkosen arkistoa Orimattilan Niinikoskella.

Numerossa 1/2013 esitellään Hollolan lakikallion kivikompassi, joka sopisi arkeologiaretken kohteeksi. Numerossa 1/2014 annetaan resepti kivikautisen asuinpaikan löytämiseen.

3) Vapriikin Issuu-sivulla on saatavilla julkaisut Pirkanmaan alta (kuten kesällä opin),  tiedotuslehdet Museoon! ja Museokello sekä museoesitteitä, Pispalan rakennetun ympäristön inventointituotoksia ja karttaselvitys Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet.

Museokellon vuoden 2010 numerossa on juttu Tampereen keskustassa tehdystä arkeologisesta kaivauksesta, jossa paljastui varhaista paperiteollisuuttamme. Kuhmalahden messukasukkaa oli tutkittu huolellisesti. Vuoden 2011 numerossa puolestaan tarkastellaan Kuhmalahden seurakunnan alttaritaulua.

Museokello 2012 on puisto- ja puutarhakeskeinen. Esitellään Pyynikin kirkkopuisto, Tampereen Kirjastopuiston paikalla ollut apteekkarin hyötypuutarha, kukkapenkin historiaa sekä Töllinmäen puutarhan ennallistaminen.

Museokello 2013 esittelee Finlaysonin Pikku-Pässin, Dahlmanin muistokiven Urjalankylässä ja vänrikki Karl Gustaf Polvianderin tekemän morsiustuolin. Vuoden 2014 numero sisältää jutun rajapyykeistä ja kertoo Näsilinnan kunnostamisen haasteista. 

Mielenkiintoisia otsikoita 1776-1780

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1776

• Kihlakunnantuomari Ankarin esitys erivapaudesta Ruskealasta olevalle kirvesmies Eskil Nordbergille avioitua serkkunsa Margareta Calleniuksen kanssa
• Ulrika Helena Nybergin, Vorontsovin tilusten tullitarkastaja Nybergin tyttären, anomus koskien hänen kihlaustaan karanneen kultasepänkisällin kanssa
• Appensa Jöran Tiitan tappo, syytettynä talonpoika Anders Eliaksenpoika Ivaska (Kivennapa)

1777

• Valitus, että Haminasta oleva tullijohtaja von Brümmer on käynyt väkivaltaisesti käsiksi kaupunginvouti Dahlmaniin
• Säkkijärveltä olevan maanmittari Johan Åbergin anomus oikeudesta solmia uusi avioliitto myönnetyn avioeron jälkeen
• Sahamies Henrik Erikinpoika Askolinin tapaturmatappo, syytettynä sahanasettaja Johan Michelinpoika Ahlqvist Viialasta
• Epäilty rahanväärennys, syytettynä talonpoika Matts Jakobinpoika Krouvi (Virolahti)
• Pietarin kuvernementinkanslian tiedustelu, oliko Ruokolahden kirkkoherra Henrik Mollerus Pietarista olevan sukkatehtailija Henrik Benjamin Möllerin isä
• Viinuri Andreas Bonderuksen anomus otteista asiakirjoista jutussa hänen isänperinnöstään Johanneksesta olevan maanviljelijä Andreas Bonderuksen jälkeen sekä valitus Ala-Kirjolan tilan myynnistä

1778

• Lääninrovasti Saxbergin anomus tutkimuksesta Kurkijoen rovastin virkatalon palon selvittämiseksi
• Neiti Katarina Aleniuksen valitus laamanni Orraeuksesta ja Viipurin pormestari Lindénistä koskien heidän hoitoonsa jätettyjen rahojen palauttamista

1779

• Viipurin pitäjän Vanhakylästä olevan sorvaaja Matts Friskin valitus rangaistuksesta, joka hänelle on tuomittu talonpoika Johan Ampujan pahoinpitelystä
• Talonpoika Feodor Makovkinin anomus eräiden hänen huutokaupassa Salmissa huutamiensa tavaroiden, joita ei löytynytkään, korvaamisesta
• Torppareiden Thomas Kristerin ja Thomas Eklundin anomus, että heidän torpparisopimuksensa Suomenniemeltä olevan nimismies Rafael Plathanin kanssa purettaisiin

1780

• Alistus, joka koskee sitä, että Jaakkimasta olevalle Anna Hänniselle myönnettäisiin avioero hänen heikkomielisestä miehestään talonpoika Georgista
• Passin ja papintodistuksen väärentäminen, syytettyinä siltavouti Johan Hallitius ja talonpoika Mårten Röyttä Tirttulasta (Kivennapa)
• Ilmoitus valitusmääräaijoista talonpoika Johan Inkisen kunnianloukkausjutussa Koiviston kirkkoherra B. Hornborgia vastaan
• Tullaamattomien kupariplootujen anastaminen väkivalloin tullimiehiltä, syytettyinä ajuri Matts Thomaksenpoika Sojonen ja muita henkilöitä  (Viipuri)
• Juovuksissa olo jumalanpalveluksen aikana, syytettynä kirkkoherra Johan Laurenius (Antrea)

Tunnelmakuvat Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1768-1775

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1768

• Valitus kihlakunnantuomari Fredrik Böckelmania vastaan salavuoteudesta
• Pietarin kuvernementinkanslian alistus, joka koskee Avdotja Borisovalta varastettua hevosta, jonka väitetään nyt olevan Raudun kirkkoherra Strandmanin luona
• Alistus, joka koskee sitä, että Matts Borkman on antanut kaupunginpalvelija Anders Jerfvelinin ilmi murhasta
• Alistus, joka koskee sitä, että kollegiregistraattori Parlamon Wentzel on tehnyt väkivaltaa Haminasta olevalle peruukintekijä Herman Schultzille
• Alistus, joka koskee avioeron myöntämistä Anna Thomaksentyttärelle hänet jättäneestä miehestään kaupunginvahti Michel Simoninpojasta
• Anna Katarina Brotteruksen o.s. Wallerian valitus miehestään rahastonhoitaja Erik Brotteruksesta koskien elatusta

1769

• Alistus, joka koskee viidennen kerran juoppoudesta tuomittua Haminasta olevaa työmies Adam Nilsinpoikaa
• Rouva Anna Katarina Brotteruksen o.s. Wallerian valitus Käkisalmen kihlakunnanoikeuden menettelytavoista hänen avioerojuttunsa käsittelyssä

1770

• Lapjärveltä olevan Margareta Sigfridintyttären valitus, että kappalainen Peter Gestrin on rikkonut avioliittolupauksen
• Rahastonhoitaja Erik Brotteruksen anomus hänen karanneen vaimonsa Katarina Wallerianin haastamisesta
• Viipurista olevan kirjansitoja Johan Henrik Grönrothin valitus kaupankäynnistä, jota papit harjoittavat virsikirjoilla ja katekismuksilla
• Vaimonmurha, syytettynä talonpoika Jöran Kristerinpoika Seppänen Koivulasta (Valkjärvi)

1771

• Kihlakunnantuomari Wireniuksen esitys välikäräjistä ryöstön, johon Ilmeen Änkilän talonpojat ovat syyllistyneet, tutkimiseksi
• Haaksirikon aiheuttaminen Lavansaarella, syytettynä laivuri Nikita Nikitin
• Maanmittari Henrik Herman Argillanderin anomus saada mennä naimisiin serkkunsa Katarina Charlotta Sorénin kanssa

1772

• Kauppias Johan Ringin anomus tulla vapautetuksi velkavankeudesta Pietarissa

1774

• Alistus, joka koskee Säämingin Varparannasta olevan talonpoika Olof Pesosen eroa hänen vaimostaan Elin Muhosesta
• Käkisalmesta olevan kupariseppä Jöran Johan Ravaldiuksen anomus, että hänet saisi kuuluttaa ja vihkiä samana sunnuntaina
• Margareta Nessinin anomus avioerosta miehestään Zacharias Heidemannista (Nessin tietokannassa Erik-Amburger-datenbank. Ausländer im vorrevolutionären Russland)
• Alistus, joka koskee Kirvun kappalainen Hartlinin sopimatonta esiintymistä
• Alistus, joka koskee Kristina Vilhelmina Brotheruksen anomusta erosta hänen miehestään kappalainen Samuel Hartlinista

1775

• Alistus, joka koskee ravintolaa, jota entinen kollega Passelberg pitää Huusniemellä Viipurin lähellä
• Räätäli Daniel Zollenkopfin anomus avioerosta Viipurista olevasta vaimostaan Maria Elisabeth Meibaumista
• Luotsi Bertel Bertelinpoika Eskon ja Maria Andersintytär Kurjen anomus erivapaudesta avioitua sukulaisuussuhteesta huolimatta

 Tunnelmakuvat Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1754-1766

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1754

• Alistus, joka koskee ruoskimisen ja polttomerkinnän käyttöä vankien Rågervikiin lähettämisen yhteydessä

1758

• Alistus, joka koskee sitä, että kihlakunnantuomari Östring tutkisi Raudun pastori Strandmanin ja Koiviston apulainen Schröderin välistä riitaa
• Salassa pidetty rahalöytö, syytettynä tilaton Henrik Rautia Purovaarasta (Sortavala)

1759

• Johanneksen kappalaisen K.J. Melartopaeuksen anomus saada mennä naimisiin serkkunsa Margareta Weckmanin kanssa 

 1760

• Äitinsä rakuunan leski Helena Pålintyttären pahoinpitely, syytettynä Helena Mårtenintytär Pilke  (Viipuri)
• Alistus, joka koskee Viipurista olevan ajuri Matts Erikinpojan luutnantti de Colleria kohtaan tekemää loukkausta
• Kihlakunnantuomari Rennerin alistus, joka koskee Virolahdelta olevaa lukkarin leski Maria Mattsintytärtä, joka on tuomittu viidennen kerran juoppoudesta

1761

• Alistus, joka koskee entisen rajatarkastajan Mörschoviuksen ja hänen vaimonsa Katarina Eskilintyttären välistä avioerojuttua

1762

• Tarkastajan lesken Anna Katharina Löwen o.s. Sparre valitus kihlakunnanoikeuden päätöksestä jutussa, joka koskee tilanhoitaja Johan Fredrik Salmeniuksen tekemää varkautta

1763

• Alistus, joka koskee Impilahdelta olevan tilattoman Henrik Arposen rikollista puhetta venäläisiä vastaan
• Huolimaton vahtipalvelus, syytettyinä vankivahtimestari Salomon Helms ja vahtimies Anders Erikinpoika Summasta 
• Valitus, että Lappeenrannan kämnerinoikeus on menetellyt laittomasti majuri Karavatkan ja hänen vaimonsa Anna Katarina Weckströmin välisessä avioerojutussa

1765

• Kihlakunnantuomari Gudseuksen tiedustelu, joka koskee Kymistä olevan Anna Jöranintyttären avioerojuttua
• Ulkoasiainkollegion lausunto, joka koskee sitä, että Uukuniemen talonpojat ovat harjoittaneet väkivaltaa kesälahdelta olevaa Ruotsin alamaista talonpoika Matts Kotolaista kohtaan 
• Kirkkoherra Anders Langellin anomus pidennetystä valitusajasta hänen vaimoaan Maria Helenaa o.s. Gröön vastaan olevassa kunnianloukkausjutussa 
• Sisarusten Helena Kristina, Lovisa ja Maria Beijerin valitus kunnianloukkauksista

1766

• Kihlakunnantuomari Gudseuksen ilmoitus, että häneltä on varastettu virallisia asiakirjoja sisältävä matka-arkku 

 Tunnelmakuvat Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1747-1753

Jatkan Vakan kopiointia. Edellisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1747

• Väärä syytös venäläisten pyhäinkuvien kaatamisesta, syytettyinä nimismiehen poika Pål Ruotsalainen ja sotilaan poika Simon Petterinpoika (Lappee)

1748

• Alistus, joka koskee Juustilan tilan omistusoikeutta (Couper ym.)
• Tiedustelu, minkä oikeuden pitäisi käsitellä rahanväärennyksestä epäiltyä Ruokolahdelta olevaa sotilas Abraham Argillanderia vastaan oleva juttu 
• Kirkonpahennus, syytettyinä kauppias Johan Nybomin vaimo Margaretha Vallia ja hänen tyttärensä Helena Sofia Nybom sekä juomanpanija Henrik Bohmin vaimo Gertrud Smolander (Hamina)
• Alistus, joka koskee Taipalsaaren talonpoikien Grels Petterinpoika Tukian ja Pål Johaninpoika Jurvin sekä heidät ja eräät ruotsin alamaiset piiskauttaneen luutnantti Ivan Priklonskin välistä juttua 
• Alistus, joka koskee Jakob Voivalinin seurassa rajan yli luvatta tulleen ja nyt väärällä nimellä Pietarin lähistöllä oleskelevan Helsingistä olevan Carl Gaedichin vangitsemista 
• Alistus koskien sitä, että edesmennyt kirjuri Lorentz Ågren Kurkijoelta on sivuuttanut testamentissaan karanneen vaimonsa Anna Margareta Ahlbomin ja heidän poikansa Gottfridin sisarustensa eduksi
• Alistus, joka koskee Haminasta olevaa postitarkastaja N. Röslingiä, joka on avustanut virkamies Meitziä tämän paossa

1749

• Alistus, joka koskee sitä, että Raudun kappalainen Karl Molander haluaa purkaa kihlauksen serkkunsa Barbara Grotenfeltin kanssa omantunnonepäilyksien takia (pariskunta kuitenkin meni naimisiin)
• Miehensä Johan Litmasen myrkyttämisen yritys, syytettynä Agneta Mårtenintytär Friiari Tyrjästä  (Parikkala)

1750

• Ruplien salakuljettaminen rajan yli, syytettyinä ajuri Mårten Henrikinpoika sekä matruusit Matts Jakobinpoika ja Jöran Jöraninpoika (Hamina)
• Väkivaltaiset kunnianloukkaukset anoppiaan kohtaan, syytettynä porvari Henrik Bohm (Hamina)
• Yritys saada vilpillä omakseen naapurinsa lehmä, syytettynä talonpoika Karp Kuismov Tymmänäinen (Soanlahti)
• Viidennen kerran juoppous, syytettynä Jakob Danielinpoika Turku Huttulasta
• Viidennen kerran juoppous, syytettynä talonpoika Johan Samuelinpoika Niemi

1751

• Jöran Mårteninpojan myrkytysmurha, syytettyinä uhrin puoliso Margareta Johanintytär ja hänen tyttärensä Lisa Kivimiehestä (Luumäki)

1752

• Kihlakunnantuomari Rennerin tiedustelu koskien juttua, että Fredrika Procopaeus on lyöttäytynyt yhteen venäläisen kanssa ja kääntynyt kreikkalaiskatoliseksi, vaikka hänen miehensä Nils on yhä elossa
• Kruununjauhojen kavaltaminen, syytettyinä nimismies Petter Ruotsalainen, maakomissaari Andersin ja muita henkilöitä

1753

• Herjaus Regina Nilsintytärtä kohtaan hänen kreikkalaiskatoliseksi tulonsa takia, syytettynä talonpoika Jakob Hämäläinen Kilpolasta  (Hiitola)
• Säkkijärven "Mooseksen kallioilla" haaksirikkoutuneen Sibrand Jansen de Boer -nimisen laivan hylynryöstö 

 Tunnelmakuva Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1736-1746

Vakan syövereissä eksyin Oikeuskollegion pariin. En tiennyt siitä mitään ja pikainen selvitys paljasti sen liittyvän 1700-luvun Vanhaan Suomeen, jonka kanssa minulla ei ole ollut mitään tekemistä. Mutta juttujen otsikot saivat mielikuvituksen liikkeelle. Eivät tälläisenään ihan minimininovelleja, mutta melkein.

Arkistoluettelon tekstit on kopioitu alle sellaisenaan, joten tarvittaessa toivottavasti Vakan haulla löytyvät uudestaan. Valitsin mitä huvitti, alueesta oikeasti kiinnostuneiden kannattaa tutustua koko luetteloon. Mielenkiinnolla katselin paikkakunnittain lueteltuja rikoksia, mutta poimin niistä vain murto-osan mukaan.

1736

• Alistus, joka koskee talonpojan vaimoa Brita Kristerintytär Kairasta, joka on hylännyt miehensä

1742

• Karkaaminen, syytettynä Mårten Kurkon vaimo Anna Thomaksentytär (Viipuri)

1744

• Epäily kasakan hukuttamisesta, syytettyinä Petter Larsinpoika Lemin Heikkilästä ja Pål Andersinpoika Hilpa ja Michel Eskilinpoika Lapveden Nyrhilästä

1745

• Esitys nuohooja Giösmanin valitsemisesta pyöveliksi
• Alistus, joka koskee Sortavalan kaupungista olevaa kauppias Kirila Siverikovia, jota talonpoika Gavrila Germanov on kutsunut valtakunnanvarkaaksi
• Pahennusta herättävä elämä, syytettynä kapteeni O.M. Nordenberg Stockforsista (Pyhtää)
• Alistus, joka koskee pormestari Reinecken ja raatimies Lundin matkaa Pietariin suuriruhtinaan häihin
• Kihlakunnantuomari Rennerin alistus, joka koskee tutkimusta Vehkalahden Pyötsaaresta olevan talonpoika Jöran Larsinpojan ja kalaverkon varastaneen Haminasta olevan varuskuntasotilaan välisessä jutussa 
• Valitus väkivallasta, jota Savonlinnasta oleva kapteeni Diatkov on käyttänyt rajatarkastaja Sundbladia kohtaan 1745 - 1745
• 80-vuotiaan naisen piiskauttaminen kuoliaaksi vuonna 1743, syytettynä nimismies Karl Gustaf Grään (Mäntyharju)

1746

• Kunniaa loukkaavat syytökset kirkkoherra Carmelinia kohtaan, syytettynä lukkarin leski Beata Johanintytär Falck (Ruokolahti ja Rautjärvi)
• Esitys Käkisalmen pastorin Petrus Beckborgin erottamisesta virasta laiminlyöntien takia ja ylioppilas Jakob Passelbergin nimittämisestä hänen tilalleen
• Kotirauhanrikkominen seppä Johan Flinckin luona, syytettyinä kuvernementinkivalteri Sven Hardeen, tullimies Johan Wacklin ja porvari Jürgen Teubel  (Lappeenranta)
• Alistus, joka koskee Karjaalta olevia sotamies Anders Smedbergiä ja Maria Andersintytärtä, jotka ovat rikoksen takia muuttaneet Lappeenrantaan ja jotka nyt pitäisi luovuttaa Ruotsin viranomaisille
• Alistus, joka koskee Taipalsaarelta olevaa talonpoika Lars Pönnistä, joka on hylännyt Uudenkirkon Hötsölästä olevan vaimonsa Agneta Kristerintyttären

Tunnelmakuva Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Erik Sjögrénin kuolemaan johtanut työtapaturma

Erik Salomon(sson) Sjögren oli renki avioituessaan Virolahdella 29.2.1843 haminalaisen Anna Lovisa Sillbergin kanssa. Lasten kasteissa (Anna Greta s. 23.11.1843, Maria Lov: 22.6.1845, s. Johannes s. 22.6.1847, Johannes s. 21.12.1848) hänen tittelinään on brännmäst tai Bränvins bränn: ja perheen asuinpaikkana Harjun kartano.

Kartanonisäntä Beckmanille ei riittänyt alkoholin valmistus kotitarpeisiin vaan hän oli syksyllä 1857 aikeissa rakentaa varsinaisen olut-tehtaan (Sanan-Lennätin 3.10.1857). Kymipediasta selviää, että "Talossa ollut viinanpolttimo muutettiin olutpanimoksi, jonka mäski syötettiin karjalle. " Erikin titteli viittasi siis viinanpolttoon.

Oluttehdas valmistui ja Suomen Julkisia Sanomia kertoi 7.3.1859 Virolahdelta:

Täällä tapahtui 8 p. helmikuuta surkea tapaus. Herra luutnantti Beckmanin uudessa olut-tehtaassa kaatui oluen keittäjä ( ei tämä ollu päämestari, työmies vaan) yksinäisyydessänsä suureen kiehuvaan olut-kattilaan. Kuin miestä ruvettiin etsimään, löydettiin se palaneena ja kurttuun kiehuneena olut-kattilasta. Näin surkeasti kuoltuansa, jäi vainajalta vaimonsa ja 7 lasta häntä suremaan. Vainaan vanhinko arvellaan tapahtuneen siten, että, kuin oli mies muka istunu kattilan vieressä ja vaski-kolalla hämmentäny kiehuvaa kattilaa, niin kola luiskahti hänen kädestänsä kattilaan ja hän, sitä kukatiesi tavottaessansa, meni päilleen kattilaan. Olkoon tämäkin surkea tapaus varoitukseksi kaikile senlaisissa työpaikoissa oleville.

Työntekijät varokoot, työnantajilla ei ole mitään vastuuta. Kirkonkirjoissa Erikin kuolemansyy noteerattiin sanoilla "drunknad i ölkittelln". Mies oli 51-vuotias.

P.s. Kymipedian lisäksi Kymenlaaksosta on verkkotietoutta mukavan pelin muodossa. Ja monimuotoisesti sivustolla Finnica Kymenlaakso. Kotkan alueelta vielä linkitettävissä Sirkka Takalan opinnäyte Ruotsinsalmen linnoituksen ruutikellari nro 84 : restaurointisuunnitelma.