Juureni Kokemäen Kyttälän Rantalassa

Kyttälä Senaatin kartoissa
käsiteltyä aikaa myöhemmin
Hyödynnetty Vanhatkartat-sivustoa

Kurkkasin eilen illalla SukuForumille, jonne Virpi Nissilä oli koonnut Kyttälän Rantalan 1600-luvun oikeustapauksia. Oman sukututkimukseni teosta on niin kauan aikaa, että piti kaivaa oikein Forsby-kirjani esiin ollakseni varma linkityksestä. Siihen olin esittänyt Forsbyn isännäksi päätyneen Kaarle Nikodemuksen isälinjaan liittyneen Rantalan pitäytyen varovaisesti parissa sukupolvessa (s. 19). Näköjään olen sittemminkin kuvitellut Rantalan avautuneen edessäni, mutta miten palat tällä kertaa asettuvat? (Pahoittelen useiden linkkien puuttumista Suomen asutuksen yleisluetteloon.)

SAY:ssä eli verokirjanpidossa vilahtaa vuosina 1582 ja 1586 Anders Matsson ja jatkuvammin vuodesta 1589 Jöran Mattsson vuoteen 1625. Nissilän tulkitseman oikeustapauksen (KA Kokemäen käräjät 22.3.1630: 75-75v) perusteella Jöranilla oli pojat Bertil, Eskil ja Jacob sekä tytär Margareta. Bertilin äidin tiedetään olleen Margeta Grelsintytär.

Seuraavan isännän nimi on Bertill Jönsson. Hän esiintyy tuomiokirjakortiston mukaan Huittisten käräjillä 1629 (Hui 1629 mm 3:17 2.). Hänen kaudellaan alkaa henkiverotus ja vuoden 1635 kohdalla näkyy vaimo Dordi, tytär Malin, poika Erik ja tämän vaimo Malin. Lapset lienevät parikymppisiä eli Bertill vähintään nelissäkymmenissä, syntynyt 1500-luvun lopussa. SukuForumille nimimerkki TH jakoi tiedon, että Dordi oli "Dordi Johansd Huittisten Loiman Pietilästä, Huittisten KO 11-14.11.1653 ja 2.6.1656".

Nissilän ja tuomiokirjan (KA Kokemäen käräjät 7.-9.9.1643: 351v-352v) ansiosta tiedämme Bertilin kuoleman ajoittuneen suunnilleen syyskuun 1. päivään 1643, sillä kahdeksan päivää myöhemmin setvittiin perintöään käräjillä ja asiaa jatkettiin joulukuussa (KA Kokemäen käräjät 4.-5.12.1643: 380v). Oikeusjutut vahvistavat Bertilin olleen juuri edellä mainitun Jöranin poika. Bertilin poikia puolestaan olivat SAY:ssä näkyneen Erikin ohella Jöns ja Henrik ja heidän sisariaan Malin ja Brita. 

Erik Bertillsson ottaa isännyyden verokirjanpidossa vuonna 1644. TH:n mukaan vaimonsa oli "Magdalena Michelsd Pumpulan Hiivolasta, Kokemäen KO 30.3.1647." Erikin täytyy olla syntynyt viimeistään vuosisadan ensi vuosina, sillä poikansa Mats ilmaantuu verotukseen Rantalan kohdalla 1646 ja jo seuraavana vuonna tällä on vaimo nimeltä Karin. Erik on merkitty kirjanpitoon vielä vuonna 1668, mutta jo vuonna 1663 isäntänä on Matts Eriksson, jolla on vaimo Kaisa ja elätettävänään isä Erik. Nissilän tuomiokirjatapauksen (KA Kokemäen käräjät 1.-4.3.1684: 10v-11).perusteella tiedetään Matsin äidin nimeksi edellä mainittuun Erikin vaimoon sopiva Malin Michelsdotter ja sisarikseeen Malin, Agnes, Agatha, Maisa ja Kirstin. Maisa oli emäntänä Kokemäen Öykkärin talossa. 

Vuonna 1674 Mattsin ja Karinin perheeseen on merkitty kolme poikaa: Thomas, Michel ja Olof. Vuonna 1678 ilmaantuu vielä Jacob. Seuraavana vuonna taloutta johtaa Olof Mattsson, jolla on äiti nimeltä Karin ja veli Thomas. Turvallista olettaa että kyseessä edellisen poika? Vuonna 1684 verokirjanpidossa isännyys siirtyy Jacob Mattssonille. Nissilän avaama tuomiokirjamerkintä vahvistaa, että isännyys oli siirtynyt nuoremmalta Olofilta Jacobille (KA Kokemäen käräjät 17.-20.2.1682: 69-70). Olof päätyi isännäksi Kakkulaisten Nikkoon.

Kolmas veli Thomas näkyy verokirjanpidossa vuosina 1685-1686. Ja sitten on SAY:ssä sekavia kombinaatioita, kunnes vuonna 1694 pelkistetty muotoon Jacob Mattsson & Maria h. & Marg br. h. Se, että Jacobin veljen vaimon Margaretan aviomies on näkymättömissä, selittyisi ainakin armeijan riveissä olemisella.

Verokirjanpidosta poiketen tuomiokirja (KA Kokemäen käräjät 13.-15.1.1690: 26-27) kertoo Nissilän välityksellä, että Thomas Mattsson oli Rantalan perintötilan omistaja jo vuonna 1690. Samaisen oikeusjutun mukaan Thomasin vaimo oli nimeltään Maria Sigfridsdotter ja sisaruksiaan jo mainittujen Olofin ja Jacobin ohella Bertil, Anders ja Michel, joka oli kuollut ennen vuotta 1690.

Siistityn sukujohdon ainoaksi ongelmaksi jää siirtyminen 1700-luvulle ja kirkonkirjoihin. SAY:ssä näkyy ylle leikatussa otteessa Jacobin jälkeen vuonna 1704 Johan Thomasson, jolla on äiti Margareta ja sisar nimeltä Brita. Nämä eivät istu mitenkään erityisen hyvin edellä esitettyyn, mutta Johan ja äiti Margareta ovat näkyvillä myös ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa. Mahdollinen selitys on SAY:n edellistä pätkää katsoen se, että Thomasin ensimmäinen vaimo Maria on vaihtunut melko pian vuoden 1690 oikeusjutun jälkeen Margaretaksi. Johan haudattiin 6.1.1760 78-vuotiaana eli oli syntynyt ~1688. Vaikka Margareta olisi todellisuudessa äitipuolensa, on hänet ajan käytäntöjen mukaan merkitä yksinkertaisemmin äidiksi. 

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 9

Edellisessä osassa mainittu Kalle Tamminen asui vuonna 1905 Hibbing Minnesotassa. Mahdollisesti kyse on samasta Kalle Tammisesta, joka kutsuntakorteissaan ilmoitti syntymäajakseen 2.9.1879 ja -paikaksi Kokemäki, Finland. Tuolloin syntyi Köömilän Mäki-Krenkun Honkamäen torpan pojalle Kalle Henrik Fredrikinpojalle (s. 1849) ja Maria Josefina Juhontyttärelle (s. 1844) Kalle Evert. Vuosikymmenenvaihteessa isä Kalle omaksui sukunimen Tamminen ja perhe muutti Pumpulan Hiivolaan, jossa äiti kuoli 5.3.1888. Sitten asuttiin Kaukaritsan Putkolla, jossa isä kuoli vuonna 1897. Poika Kalle Tamminen on sitten Mäki-Parman renkinä 1896-1898 ja Ala-Parman renkinä 1898-1900.

Kutsuntakorttien Kalle Tamminen asui Massachusettsissa Fitchburgin lähistöllä viimeistään vuodesta 1917 vuoteen 1942. Hänen vaimonsa Emma Amanda oli omaa sukua Wirtanen ja oli syntynyt 9.4.1885 Kokemäen Kyttälässä itsellinen Ville Tuomonpojan (s. 14.8.1852) ja tämän vaimon Amanda Juhontyttären (s. 14.12.1858) tyttäreksi.




Kesällä 1962 Emma oli Kalle Tammisen leski. Hän jäi tuolloin eläkkeelle oltuaan 33 vuotta Burbankin sairaalassa apulaisena. Viimeisenä 20 vuotena hän oli ollut sairaana vain 2 päivää. Terveyttä ei kuitenkaan riittänyt pitkiin eläkevuosiin, vaan Emma kuoli maaliskuussa 1966. Hänen kuolinilmoituksessaan ei mainita lapsia mutta useita sisaruksia, joista Hilja Maria (s. 22.8.1892) asui myös Amerikassa. Hän, miehensä Arvo Metsistö (10.4.1891 Jokioinen) ja heidän poikansa Tauno Oskari (s. 31.10.1917 Helsinki) tulivat kaikki ensimmäistä kertaa Amerikkaan Göteborgista lähteneen laivan Drottningholm saapuessa New Yorkin satamaan 15.7.1921 vastaanottajanaan Kalle Tamminen.

Metsistön perhe asui vuoden 1930 väestönlaskennan aikaan paikassa Springfield, Hampden, Massachusetts. Hilja Maria kuoli 2.8.1984, Arvo 8.1.1985 ja Tauno Oskari 31.1.1991.

Lähteet:
Kokemäen rippikirja 1869-1879 s. 639, 649, 1881-1890 s. 46, 826, 1891-1900 s. 371, 376, 925
Ancestry.com. U.S. World War II Draft Registration Cards, 1942
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Census Place: Winchendon, Worcester, Massachusetts; Roll T625_749; Page: 13A; Enumeration District: 187; Image: 477)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Census Place: Fitchburg, Worcester, Massachusetts; Roll 963; Page: 11A; Enumeration District: 175; Image: 149.0.)
Ancestry.com. Historical Newspapers. Fitchburg Sentinel (Fitchburg, Massachusetts) 7.7.1962 Emma Tamminen eläkkeelle,18.3.1966 Emma Tammisen kuolinilmoitus.
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957

Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Springfield, Hampden, Massachusetts; Roll 911; Page: 2B; Enumeration District: 84; Image: 244.0.)

Ancestry.com. Massachusetts Death Index, 1970-2003

Kauvatsan Kinkkua

Isänäidin äidinäiti Fredrika asui siis Vähtärin pojan kanssa aviolittoaan solmiessaan Kinkun talossa Kauvatsalla. Isä Matts Jacobsson oli syntynyt Kokemäellä 16.4.1818 ja äiti Maria Henriksdotter 25.11.1826 Kauvatsalla. Iso-Iivarin luettelon mukaan he olivat avioituneet vuonna 1846 ja muuttaneet Kinkulle vuonna 1851.

Hiski löytää Matin kasteen Kokemältä ja vanhemmiksi paljastuvat Kyttälän Rantalan isäntäpari Jacob Mattsson ja Valborg Johansdotter (s. 8.4.1790 Kauvatsa). Rippikirjoissa 1815-21, 1823-30 (Matts on saanut isäpuolen Kauvatsalta vuonna 1827), 1831-38 . Viimeisessä Mattsin on merkitty muutaneen Kauvatsalle vuonna 1832.

Iso-Iivarin luettelon avulla pääsemme ajassa taaksepäin palaamaan Kinkulle, sillä Valborg Johansdotter paljastuu Kinkun tyttäreksi. Hänen isänsä on Kinkkua vuosina 1791-1829 isännöinyt Johan Johansson (s. 3.9.1753) (rippikirja 1796-1809). Johanin isä Johan Henricsson (s. 17.11.1726) oli Kinkun isäntä 1756-91. Iso-Iivari on antanut hänelle lisänimen Vähtäri, sillä Johanin isä Henric Gustafsson (kast. 27.5.1694) isännöi Kulkkilan Vähtäriä 1721-42. Että se Kinkusta sitten.

Iso-Iivarin luettelossa Johan Henricssonin vaimolla on keskivertoa oudompi nimi: Margareta Danielsd Svärd. Vihkimerkinnässä hän on Margareta Danielsdotter Kokemäeltä. Ilman sukunimeä hän on myös esikoisensa kastemerkinnässä, rippikirjoissa 1768-1781, 1781-1793 ja hautausmerkinnässään.

Se, että Margareta oli avioituessan Kokemäeltä ei tarvitse tarkoittaa, että hän oli siellä syntynyt ja kasvanut. Mutta jos oli, ovat isäehdokkaat patronyymin ansiosta vähissä. Margareta oli syntynyt rippikirjan mukaan vuonna 1725, jolloin vain Kuoppalan Kierikassa oli isäntä nimeltä Daniel. Iso-Iivarin merkintöjen mukaan hän oli avioitunut vuoden 1722 paikkeilla, joten ihan mahdollinen tapaus. Rippikirja 1746-51 ei kylläkään anna mitään viitettä oikeanikäisestä tyttärestä Margareta, tosin lasten syntymäajoissa on sopiva aukko ja vaimon nimen perusteella perheessä olisi pitänyt olla tytär nimeltä Margareta.

Toinen ehdokas on isonvihan jälkeen Kokemäellä siltavoutina toiminut Daniel Swart. Kokemäen haudatuista löytyy päiväyksellä 19.3.1727 Gustaf Danielsson Swart, ilmeisesti siltavoudin poika. Danielin kuolemaa ei Kokemäeltä löydy, hän oli asumassa ainakin 1726-1729 Laikon kylässä. Rippikirjassa näkyy vaimo Margareta, muttei lapsia. SAY:n sivun mukaan hän oli entinen sotilas, joka nimeen sopiikin.

Ranta(la) avautuu edessäni?

Tässä on aina ollut selvä aukko. Ja nyt on enää vahvistamattomia oletuksia. Helle sekoittanut pääni? (Ainakin kannattaa lukea Ulla Koskisen raportti SAY:n virheistä ennenkuin täysin innostuu.)

Suvannon mukaan Kokemäen Kyttälän Rantalan ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä on Olavi. Karjaa vuonna 1540 hevosia 1, härkiä 2, lehmiä 12, nuorta karjaa 7, lampaita 20. Lautamiehenä 24.2.1534 ja 13.1.1545. Myöhemmin samana vuonna lautamiehenä jo seuraava isäntä Matti Olavinpoika. Joka voi olla edellisen poika tai olla olematta. Jos on niin Matti miehen iässä 1545 eli syntynyt viimeistään ~1520 ja isänsä mahdollisesti 1400-luvun lopussa tai 1500-luvun aivan alussa?

Matti oli lautamiehenä 28 kertaa välillä 24.10.1545-1568. Maksoi 1571 hopeaveroa omaisuudesta: kuparia 40, hevosia 1, lehmiä 4, nuorta karjaa 6-3-5-4, lampaita 10. SAY:ssä eli verokirjanpidossa hänen nimensä näkyy vielä vuonna 1594. Rinnalla vilahtaa vuosina 1582 ja 1586 Anders Matsson ja jatkuvammin vuodesta 1589 Jöran Mattsson. Jöran jatkaa vuoteen 1625 eli onko hän liian nuori ollakseen edellisen isännän poika?

Seuraavan isännän nimi on Bertill Jönsson. Esiintyy tuomiokirjakortiston mukaan Huittisten käräjillä 1629 (Hui 1629 mm 3:17 2.). Hänen kaudellaan alkaa henkiverotus ja vuoden 1635 kohdalla näkyy vaimo Dordi, tytär Malin, poika Erik ja tämän vaimo Malin. Lapset lienevät parikymppisiä eli Bertill vähintään nelissäkymmenissä, syntynyt 1500-luvun lopussa ja näin mahdollisesti edellisen isännän poika.

Erik Bertillsson ottaa isännyyden paperilla vuonna 1644. Tuomiokirjakortiston perusteella on käräjillä (Koke 1643 mm 5:351v-352) todettu Jöranin vaimon olleen Margareta Grelsdotter ja heidän poikansa Bertill. Bertillin lapsia Erik, Jöns, Henrik, Brita ja Malin. Kolmen sukupolven osalta isännillä siis ainakin sukulaisuus. (Tekstiä on pöytäkirjassa sen verran, että siinä voisi olla muutakin mielenkiintoista. En vaan erota kuin päiväykset, muutaman nimen ja sanan ålderdom.)

Erikin poika Mats ilmaantuu verotukseen Rantalan kohdalla 1646 ja jo seuraavana vuonna tällä on vaimo nimeltä Karin. Vuonna 1663 isäntänä on Matts Eriksson, jolla on vaimo Kaisa ja elätettävänään isä Erik. Melko lailla varmasti edellisen isännän poika. Seuraavana vuonna taloon on merkitty nimetön 13-vuotias poika ja sitä seuraavana vuonna poika Thomas, joka siis ilmeisesti syntynyt ~1650. Mattsin isä Erik on merkitty muistiin vielä vuonna 1668.

Vuonna 1674 Mattsin ja Karinin perheeseen on merkitty kolme poikaa: Thomas, Michel ja Olof. Vuonna 1678 ilmaantuu vielä Jacob. Seuraavana vuonna taloutta johtaa Olof Mattsson, jolla on äiti nimeltä Karin ja veli Thomas. Turvallista olettaa että kyseessä edellisen poika?

Olofin isännyysvuosina taloudessa on hieman sekava joukko. Vaimot Anna, Brita ja Maria. Jonkun poika Anders vuonna 1682 ja jonkun vaimo Malin seuraavana vuonna. Vuonna 1684 isännyys siirtyy Jacob Mattssonille. Perään on merkitty vaimo nimeltä Brita, poika Anders ja vaimot Malin ja Maria. Vuonna 1685-1686 myös veli Thomas. Ja sitten taas sekavia kombinaatioita, kunnes vuonna 1694 pelkistetty muotoon Jacob Mattsson & Maria h. & Marg br. h. Ja vuonna 1700 mukana Brita br. dr.

Eli kun sitten isäntänä 1704 Johan Thomasson, jolla on äiti Margareta ja sisar nimeltä Brita, onko liian reipas johtopäätös olettaa, että Johanin isä Thomas on Olofin ja Jacobin veli? Johan haudattiin 6.1.1760 78-vuotiaana eli oli syntynyt ~1688. Isäehdokas Thomas Mattsson syntynyt ~1650. (Johan ja äiti Margareta ovat näkyvillä myös ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa.)

Kyttälän Mikko Jaakonpojan hääongelmat

Kokemäen Kyttälän kylässä vuonna 1666 asunut Mikko Jaakonpoka oli mennyt kihloihin Tyrvään pitäjän Kiimajärveltä kotoisin olevan piian, Margeta Heikintyttären kanssa. Häitä suunnitellessa Margeta oli kuitenkin muuttunut vastentahtoiseksi. Vakava tilanne tiedotettiin Turun konsistorille ja kesäkuun 8. päivänä sen notaari lähetti Tyrvään pastorille asiasta kirjeen. Pastorin pitäisi lähettää Margreta kuultavaksi konsistoriin.

Lokakuun lopussa konsistori lähestyi taas Tyrvään kirkkoherraa. Tilanne oli kehittynyt niin, että Mikko pyysi konsistorilta lupaa mennä jonkun toisen kanssa naimisiin, koska hänen morsiamensa olinpaikkaa ei tiedetty.

Ei ollut maalaiselämä 1600-luvulla ihan tasapaksua...

Mikko Jaakonpoika sopisi olemaan toisen Kyttälän talon isäntä, jonka vaimo on SAY:n mukaan vuonna 1666 kuollut. Vuonna 1668 hänen vaimonaan on Gertrud. Mikon isä oli mukana aiemmin mainitsemassani perinnönjaossa.

(Lähteenä Kansallisarkiston Ecclesiastica-kokoelman luettelo ja linkitetyt sivut.)

Kappalainen Kyttälästä

Yksi käteen osunut Tuokko-kortti kertoi, että Kokemäen käräjillä 1654 (mm 8:200v 2.) kappalainen Tyrväältä anoi perinnönjaon suorittajia sisarustensa ja veljensä pojan Jacob Henrikssonin Skyttälästä välillä.

Hockmanin talonhaltijaluettelo Kokemäen ja Harjavallan historiassa tuntee Kyttälästä kaksi taloa vuoden 1654 tienoilla ja Mäkeläksi nimetystä on maksanut kymmenyksiä ”Jacob Hendersinpoika” vuodet 1626-1661. Edellinen isäntä ”Henrik Hendersinpoika” maksoi kymmenyksiä 1581-1618 ja sitä edellinen ”Henric Jönsson Skyttä” 1560-1580. Patronyymihypoteesilla tämä viimeinen olisi siis nimettömän kappalaisen isä.

Suvannon henkilötiedoston perusteella Heikki Juhonpoika Skyttä on ollut Kokemäellä vaikutusasemassa, lautamiehenä kymmenillä käräjillä. Omaisuutta oli vuoden 1571 hopeaveroluettelossa ihan mukavasti, joten yhden pojan lähettäminen koulutielle ei ole mahdoton ajatus.

Piilosen Sastamalan historia 2:n pappisluetteloista löytyy Tyrväältä kappalainen Josephus Henrici Sagittarius, joka on ollut virassa ainakin vuonna 1638 ja kuollut 1659. Oikea ajanjakso, oikea patronyymi ja sanakirjasta tarkistettuna Sagittarius tarkoittaa jousimiestä. Nykysuomen sanakirja ei tunne sanaa skyttä, mutta parhaan muistini mukaan se tarkoittaa metsästäjää.

Tämä metsästäjä on nainen, mutta kun en muuta löytänyt... kuva wikimediasta.

Isännyysvuosiin vertailtuna Josephus vaikuttaa olevan samaa ikäluokkaa veljensä pojan kanssa, mutta tämähän ei ole mikään mahdottomuus. Eli tulipahan melkein todistettua jotain melko merkityksetöntä. Ylioppilasmatrikkelista löytyy Josephin poika, mutta jälkipolvien olemassaolosta ei ole tietoa. Kiva kuitenkin tietää, että Kyttälästäkin käsin on päässyt nousevaan säätykiertoon käsiksi.

Rakennusperinteestä

Vähän yli viikko sitten matkustin juhannukseksi Kokemäelle junalla. Edellinen matkustus Tampere-Mäntyluoto –radalla oli unohtunut, joten oli paljon katsottavaa. Maisemia ja paikkoja oli uudesta näkökulmasta varsin vaikea tunnistaa.

Yritin bongata vauhdista Kokemäen vanhat asemat, mutta en nähnyt yhtäkään ennenkuin juna pysähtyi Peipohjan (nyk. Kokemäen) asemalle. Erityisesti jäi vaivaamaan Kyttälän asema, joten kun lauantaina päädyimme Mantansaaren kesäkahvilaan, kysyin sijaintia tiskin takaa. Sain kuulla, että asema oli purettu 90-luvulla.

Kyttälän retken jälkeen tarkistin reittimme kartasta. (Yhdessä vaiheessa olimme ajaneet umpikujaan; jos tie olisi jatkunut se olisi vienyt Puurijärven kansallispuistoon.) Siinä oli listaus Kokemäen ”nähtävyyksistä”. Listauksessa oli mukana Pitkäjärven maja, joka oli alunperin Knorringien huvila. Olin siellä luokkakokouksessa muutama vuosi sitten. Sisätilat oli remontoitu niin uuden näköisiksi ettei tullut mieleenkään, että mummoni olisi siellä harjoitellut tanssia kouluikäisenä tai että rakennus olisi 1800-luvulta.

Kotiin päästyä tarkistin Pitkäjärven majan tiedot kirjasta Satakunnan rakennusperinne (Satakunnan Seutukaavaliitto A:177. 1990). Samalla osui silmiin arvio: ”Kyttälän pysäkki ja siihen liittyvä vesitorni muodostavan ehjän kokonaisuuden.” Kiva kuulla.

***

Rakennusperinteestä on tietoa sivustolla Rakennusperinto.fi. Aineistosivulta voi ladata mielenkiintoisia julkaisuja (joista tuoreimmat olen löytänyt painetussa muodossa ilmaiseksi jaossa Kansallismuseon infopisteessä). Suosittelen esimerkikisi muutaman sivun artikkelia Maalaispuutarhojen kehitysvaiheita, joka löytyy Kotimaisia puistoja ja puutarhoja-tiedostosta.