Uudet esivanhemmat

Eilen sain pitkästä aikaa uudet esivanhemmat sukupuuhuni. Aloitin nimittäin uudestaan Kauvatsan juurieni selvittelyn, jota viimeksi yrittelin vuonna 2009. Tuolloin kirjoitin tänne muun muassa tekstin Kauvatsan Kinkkua. Silloin jäi loppuun kysymysmerkiksi Margareta Danielsdotterin alkuperä. Eilen hukkasin hetkellisesti inhibitioni ja heitin kysymyksen tunnetulle sukututkijalle, joka superystävällisesti haki minulle puuttuvat palaset. Eli saan nyt esitellä "tuoreet" esivanhempani: Daniel Swart/Swärd ja vaimonsa Margareta.

Daniel tuli armeijasta eron saatuaan Kokemäelle ja asettui vuoteen mennessä 1722 asumaan Kiettareen Arvelaan. (SAY Kokemäki 1719 - 1739 s. 78) Vuonna 1722 hänen tittelinään on siltavouti ja seuraavana vuonna jahtivuoti. Tämän jälkeen hän ja vaimonsa Maria/Margareta häviävät Kiettareesta. Siltavouti Swart on merkitty Laikkoon 1726-1729, 1731, 1733-34 (SAY Kokemäki 1719 - 1739 s. 113). Hän on varsin köyhä tapaus ja erikoismerkinnästä selviää jo mainittu sotilastausta.

Ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (Kokemäki , Rippikirja, 1727-1732 s. 103) Daniel ja vaimonsa Margareta ovat käyneet ehtoollisella Laikosta vuonna 1725. Kokemäellä haudattu 19.3.1727 Gustaf Danielsson Swart on melko varmasti heidän poikansa (HisKi, lähteenä ilmeisesti hautausmaksut eikä hautaukset).

Damiel ja Margaretha ehtivät noiden viiden vuoden aikana asua myös Säpilän Iso-Ikalassa, mutta eivät käyneet sieltä ehtoollisella ollenkaan (Kokemäki , Rippikirja, 1727-1732 s.19 ). Muuttomerkintä sivulle/sivulta 13 vie Säpilän Köpille (Kokemäki , Rippikirja, 1727-1732 s.13), josta on ehtoollismerkintöjä 1727-1729(?).

Harmittavan rippikirja-aukon jälkeen on siltavouti Svärtin leski Margaretha Bertilsdotter merkitty Iso-Ikalaan 1746-1750 (Kokemäki , Rippikirja, 1746-1751 s. 18). Patronyymin lisäksi hänelle löytyy syntymävuosi 1685.

Iso-Ikalasta muuttaa Margareta Danielsdotter avioliittonsa myötä vuonna 1752 Kauvatsan Kinkulle (Kokemäen yhdistetty historiakirja, Huittisten vihityt). Hän on esiäitini ja kun Daniel on harvinainen nimi ja Danielin leski samassa talossa... Tarkemmin ajateltuna Margaretalle ei anneta muuton yhteydessä mitään perhetietoa eikä sukunimeä eli riittääköhän tämä kuitenkaan todisteeksi?

Margareta Bertillsdotterin kuolemaa ei Hiski-haulla löydy. Mutta jos ainoa (?) tytär muutti Kauvatsalle, olisiko äiti jäänytkään Kokemäelle? Kannattaisikohan tarkistaa Kauvatsan Kinkun sivu rippikirjasta 1753-1767? Lukeeko isäntäparin alla Margareta Bertillsdotter? Syntymävuodella 1684?! Tämä riittää todisteeksi, vaikka en saa tolkkua hänen nimensä perässä olevista merkinnöistä. Leikitään, että siinä lukee lyhennettynä "isännän anoppi".

Seuraavalla sivulla, jossa aika jatkuu, Margareta Bertillsdotteria ei näy, joten kuolemaa pitäisi hakea vuoden 1759 paikkeilta. Käynti Kansallisarkiston mustien kirjojen pariin lienee paikallaan.

Kauvatsan Kinkkua

Isänäidin äidinäiti Fredrika asui siis Vähtärin pojan kanssa aviolittoaan solmiessaan Kinkun talossa Kauvatsalla. Isä Matts Jacobsson oli syntynyt Kokemäellä 16.4.1818 ja äiti Maria Henriksdotter 25.11.1826 Kauvatsalla. Iso-Iivarin luettelon mukaan he olivat avioituneet vuonna 1846 ja muuttaneet Kinkulle vuonna 1851.

Hiski löytää Matin kasteen Kokemältä ja vanhemmiksi paljastuvat Kyttälän Rantalan isäntäpari Jacob Mattsson ja Valborg Johansdotter (s. 8.4.1790 Kauvatsa). Rippikirjoissa 1815-21, 1823-30 (Matts on saanut isäpuolen Kauvatsalta vuonna 1827), 1831-38 . Viimeisessä Mattsin on merkitty muutaneen Kauvatsalle vuonna 1832.

Iso-Iivarin luettelon avulla pääsemme ajassa taaksepäin palaamaan Kinkulle, sillä Valborg Johansdotter paljastuu Kinkun tyttäreksi. Hänen isänsä on Kinkkua vuosina 1791-1829 isännöinyt Johan Johansson (s. 3.9.1753) (rippikirja 1796-1809). Johanin isä Johan Henricsson (s. 17.11.1726) oli Kinkun isäntä 1756-91. Iso-Iivari on antanut hänelle lisänimen Vähtäri, sillä Johanin isä Henric Gustafsson (kast. 27.5.1694) isännöi Kulkkilan Vähtäriä 1721-42. Että se Kinkusta sitten.

Iso-Iivarin luettelossa Johan Henricssonin vaimolla on keskivertoa oudompi nimi: Margareta Danielsd Svärd. Vihkimerkinnässä hän on Margareta Danielsdotter Kokemäeltä. Ilman sukunimeä hän on myös esikoisensa kastemerkinnässä, rippikirjoissa 1768-1781, 1781-1793 ja hautausmerkinnässään.

Se, että Margareta oli avioituessan Kokemäeltä ei tarvitse tarkoittaa, että hän oli siellä syntynyt ja kasvanut. Mutta jos oli, ovat isäehdokkaat patronyymin ansiosta vähissä. Margareta oli syntynyt rippikirjan mukaan vuonna 1725, jolloin vain Kuoppalan Kierikassa oli isäntä nimeltä Daniel. Iso-Iivarin merkintöjen mukaan hän oli avioitunut vuoden 1722 paikkeilla, joten ihan mahdollinen tapaus. Rippikirja 1746-51 ei kylläkään anna mitään viitettä oikeanikäisestä tyttärestä Margareta, tosin lasten syntymäajoissa on sopiva aukko ja vaimon nimen perusteella perheessä olisi pitänyt olla tytär nimeltä Margareta.

Toinen ehdokas on isonvihan jälkeen Kokemäellä siltavoutina toiminut Daniel Swart. Kokemäen haudatuista löytyy päiväyksellä 19.3.1727 Gustaf Danielsson Swart, ilmeisesti siltavoudin poika. Danielin kuolemaa ei Kokemäeltä löydy, hän oli asumassa ainakin 1726-1729 Laikon kylässä. Rippikirjassa näkyy vaimo Margareta, muttei lapsia. SAY:n sivun mukaan hän oli entinen sotilas, joka nimeen sopiikin.