Heinäkuun loppu ja elokuun alku

26.7.

• Ostettuna 4 Espoo Ciné-lippua. Elokuun kalenteri jo suhteellisen piukassa. Yksi avoin yo-kurssi, yksi kesäyo-kurssi, oma koulu-esitys ja...
• Varastosta löytyi pinkka Suosikkejani ja Syppi-lehtiä. Aion käydä läpi vain viimeksi mainitut. (Milloin hävitin Kultapossukerhon lehdet?)

28.7.

• Olli Bäckström raportoi suomalaiskansallisen itseymmärryksen nähtävyyskierroksesta.
• Artist Turns a Year’s Worth of Tracking Data Into a Haunting Record

 28.7.

• Europeana promosi Mucha-kuvia ja linkitti hakuun, jonka 2-sivulla kalsarit ja esihistoriaa.

 29.7.

• Tampereen Kivimuseossa on käynyt @RaisaNokkonen (Onneksi suomen kielessä on vapaa sanajärjestys.)
• Historialliset viihderomaanit suomalaisten suosiossa | Yle Uutiset | yle.fi

30.7.

• Onko taloustieteen oppihistorian ja käytännön taloushistorian tuntemuksesta hyötyä taloustieteilijöille?
• Mistä löytyy CC-lisenssoitu kuva letkajenkasta? Tietenkin Ruotsista.

 31.7.

• Europeanassa PD-merkitty ja alkuperäisessä yhteydessä "...protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated." Jep
• Työssäkäyvän arkistopäivä on sitten vain ja ainoastaan keskiviikko. RT @TomiAhoranta: Näillä mennään syksyllä
• Ilmailumuseolla on "kivoja" kokoelmanostoja. Pdf-muodossa pysyy materiaalit paikallaan?
• Suomalainen sai kakkospalkinnon Wiki Loves Public Art 2013 -kisassa! (Suomesta pienin määrä kuvia.)
• "Historiaa ja feminismiä – millaista on tutkijan etiikka?"
• Social Psychology @Coursera tarjoaa kannustimeksi yhdelle opiskelijalle matkaa Standfordiin tapaamaan Dalai Lamaa. 
• "pidemmällä tähtäimellä saatan suunnistaa pysyvämminkin lähihistoriallisen romaanin maailmaan"
• "Sotien välinen Suomi on fantasiamaailma, todellisuuden näköinen mutta jännistä kohdista vääristynyt."
•  "historia, nimenomaan lähimenneisyys, on 2000-luvun kotimaisen proosan megatrendi"
•  Huoneentaulun maailma ei tunne henkilöhakemiston perusteella Alopaeus-kouluja ollenkaan. Olivat turhan kaukana Turusta? Ja rahvaalle.

1.8.

• Sotaorvoille ehdotetaan DNA-pankkia | Yle Uutiset | yle.fi
• Gradu: Rivien välistä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tutkimuksen lähteet ja suomalaiset arkistoratkaisut
• Mitä tapahtui 4.8.1918? 

2.8.

• Viimeiset @archsecrets evaluaatiot tehty ja jollen ymmärtänyt jotain päin mäntyä, suoritustodistus on nyt ansaittu. 
• BTW, mitä on 'peer evaluation' suomeksi? Pöh, vertaisarviointi. Jos pysähtyisi joskus miettimään ennen kirjoittamista.
• "make it possible to search all of the world’s digital newspapers from one place and at one time" ?
• Luovutetuille alueille jääneet Suomen asiakirjat luetteloitu | Yle Uutiset | yle.fi
• Näin populaarikulttuurin nimet kopioituvat lapsille | Yle Uutiset | yle.fi
• "Ei hakutuloksia. termille Surviving the Iron Age . Tarkoititko: surviving the future? " @Helmet_kirjasto
• "Ei hakutuloksia. termille Mrs Robinson's Disgrace . Tarkoititko: parkinsons disease?" @Helmet_kirjasto
• Maaseudun Tulevaisuuden kuvat Journalistiseen kuva-arkistoon.  
• Camera never lies näköjään loppui. Seuraaminen jäi. Kuvakurssi, jossa ei voitu näyttää kuvia, joista puhuttiin, ei toiminut.

3.8.

• Kalevalaa hiekasta Lappeenrannassa
• Sunnuntaina Juteini-dokkarileffan ensiesitys Hämeenlinnassa. Missähän sen pääsisi myöhemmin näkemään?
• Kari Rydman puhekielestä, yhteiskuntaluokista ja murteista  

4.8.

• Valmistelen lähtöä Rituaalimuseon avajaisten vikaan päivään. Ketään täältä samoissa maisemissa?
• MuroBbs:n kirjoittaja on niin asiantunteva, että on lähdössä Sörnäisiin lukemaan sotilasasiakirjoja. Hih!

5.8.

• Testasin serendipomatic.org. Teksti Viaporista Krimin sodassa tuotti m.m. valokuvan ranskalaisesta nunnasta Koreassa. Ei vakuuta. 
• Onko @hsfi tms. jo joskus tehnyt jutun hyvin monen sukupolven Helsinki-juurista? Itselläni ei olisi osaa eikä arpaa. [Family Tree New York]
• "for-profit republication of open-access articles is a cost that most advocates of open access didn't anticipate"?!  
• Social media [and genealogists!] help track property lost in Holocaust
• Paperin ja painolevyjen kierrätyksestä hienosti toteamukseen "Make it open so that it can be used"
• Piti mennä ulkomaille asti, jotta @museoliitto-blogin kirjoittaja innostuu asioista, joista on Suomessakin puhuttu. 
• Marko Leppänen on kiertänyt enemmän Hämeen linnavuoria kuin tiesin niitä olevan olemassakaan.  
• Upouusi tapa vältellä suunniteltua illan kirjoitusurakkaa: kuunnella viemäriveden tippumista kylpyhuoneen katosta ämpäriin.

6.8.

• @kasperstromman kävi Metsämuseo Lustossa 
• Vuorokauden museouutinen
• "Jämfört med Finland har vi rannsakat oss rejält" Tunnetaan Suomen historiantutkimus hyvinkin?

7.8.

• Kännyköitä ei kierrätetä, sillä ne ovat vanhoinakin ainakin 60 egen arvoisia? Myynnissä kokoelma
• Kangasalalla vastustetaan taidemuseon perustamista kuin Guggenheimia Helsingissä. Rahoitus on oleellinen asia.
• Rakennusten uusiokäyttöä käsittelevä "Eläköön rakennus! Uusi käyttötarkoitus – uusi elämä" myös verkossa
• Jokseenkin masentavaa, että blogin FB-sivulle linkitettämäni ulkoinen juttu saa paljon enemmän tykkäyksiä kuin omani koskaan.
• Tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen tutkimuksen professoriehdokkaat antavat opetusnäytteitä 13.8.2013  
• Avoimen yliopiston luento Norssin luokassa. Parempi istua kuin päärakennuksen vanhan puolen auditorioissa.
• Seinälle heijastettu _piirtoheitinkalvo_, joita luennoitsijalla on _mapillinen_ #retro
• "Suomalainen kulttuuri kantauralilainen" muinaisusko on virkistävän erillään skandinaavisista vaikutteista, viis röykkiöhaudoista?
• Kun kirjan painotiedosto kaipaa enää isbn-numeroa, on "recovery in progress" pysäyttävä viesti. Jäi taas väliversioiden tallennus vähäiseksi

Lauantain Limnell: Antti (s. 1816)

Sanomalehti Satakunnassa oli 4.8.1888 Telefoonijuttu:

Täkäläiseen kihlakunnan oikeuteen oli kauppias C. O. Lindgren, tästä kaupungista, noin pari vuotta sitten haastattanut työmies Antti Limnellin, Isonsannan luodolta, siitä että Limnell jonakuna päivänä 1886 oli irroittanut muutamia kauppias Lindgrenin telefooniverkkoon kuuluvia lankoja, jotka olivat asetetut Limnellin mainitulla luodolla olevan rakennuksen katolle. Kihlakunnanoikeus tuomitsi päätöksellä 29 p:lta syyskuuta 1887 Limnellin vetämään sakkoa tästä menettelystään 76 markkaa 80 penniä. Keis. Turun Hovioikeus, johon Limnell tuomiosta valitti, on kuitenkin päätöksellä viime kesäkuun 28 päivältä, vapauttanut Limnellin kaikesta edesvastauksesta, sentähden että Lindgren omavaltaisesti oli mainitulle katolle kinnittänyt viisi lankaa niiden kahden lisäksi, johon hän oli saanut Limnelliltä luvan; ja kun mainitut langat Limnellin asunnolla oli matkaansaattanut vahinkoa eikä Lindgren Limnellin käskystä niitä poisottanut, oli Limnell pakoitettu, huoneustoansa suojellaksensa, niitä sieltä irroittamaan.

Porin maaseurakunnan rippikirjassa 1880-1889 Isonsannan luodolta en löydä Anttia, mutta siellä ovat perheenpäinä Frans Wilhelm Limnell (s. 10.1.1846 Ulvila) ja Aleksander Limnell (s. 1.3.1850 Pomarkku). Fransin isä on jo täällä esiintynyt torppari Gustaf Adolf Limnell.

Aleksanderin isä on Pomarkun Längelmäen kylästä "Lbd: And: Limnell Pääharja". Pomarkun rippikirjan mukaan mies oli syntynyt 12.1.1816. Jos 9 on muuttojen yhteydessä muuntunut 1:ksi, kyseessä on Kokemäen lukkari Erik Limnellille 12.9.1816 syntynyt Anders. Tähän tulokseen on tullut myös Toivo Väinölä kirjassaan Satakuntalainen Limnell-suku (1978) sivulla 60.

Ja ilmeisesti sama mies on Porin kaupunkiseurakunnan rippikirjassa 1883-1892 on "Työm. leski Anders Limnell s. 12.1.1816 Kokemäki". Lienee hovioikeuteen valittaja.

Kuva 1800-luvun lopun puhelimesta Tomasz Sienickin, Wikimediasta.

Ilmestynyt: Suomen naisellista historiaa

Kuten olen tainnut aiemminkin todeta, BooksOnDemand soveltuu kärsimättömälle luonteelleeni mainiosti. Eilen aamulla tiedostot sisään ja nyt on kirja myynnissä. Jos vanhat merkit paikkansa pitää, omat kappaleeni saapuvat pöydälleni ihan (tai ainakin melkein) tarpeeksi pian.

Uutuuden takateksti kuuluu

Mitä kaikkea tapahtuikaan Suomessa asuneille naisille ennen kuin edes oli itsenäistä Suomea?

Kirjassa kerrotaan tositarinoita ja kohtaloita useammalta vuosisadalta. Mukana on käsityötä, ruuanlaittoa, muotia, matkustamista, rikoksia, tapakulttuuria, opettamista ja oppimista.

Kuluttajasuojalausuntona täytynee kertoa, että blogin lukijat löytävät kansien välistä paljon tuttua - mutta myös jotain ennen näkemätöntä. Ensimmäistä kertaa minulla ei ollut käytettävissä minkäänlaista esilukijaa, mutta eihän sellaista ole ollut näillä blogiteksteilläkään viimeisen kuuden vuoden aikana...

Kirja ostettavissa verkkokirjakauppojen kautta (toistaiseksi vain BoD:n). Arvostelu- tai tutustumiskappaleita tiedotusvälineihin tulevia kirja-arvosteluja tai keskusteluja varten voi tilata verkkolomakkeella.

Lisäys 12:36. Twitterin puolella kaveri ajatteli tekevänsä kirjasta hankintapyynnön/ehdotuksen kirjastoon. Erinomainen idea!

Kun metsäteollisuus pelasti järven

Vielä yksi kesälomaelämysraportti. Kauvatsalta palatessamme ajoimme pidemmän kautta ja näin pääsin näkemään elämäni ensimmäisen kerran Kokemäen toisen Pitkäjärven.

Sen upeuden tallentaminen olisi vaatinut minua lahjakkaamman kuvaajan. Järvi kuivatettiin 1800-luvun alussa ja esi-isilläni, jotka omistivat Yli-Forsbyn, oli siitä osuus. (Järvien kuivatusten syistä ja seurauksista kertoo muuten Sami Louekarin tuore väitöskirja Hyödyn politiikka. Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoriaa 1720–1850.) Oli siis valaisevaa nähdä kuinka suuresta alueesta oli kyse. Ja kuinka pitkä matka sieltä oli autollakin Kokemäenjoen rantaan. Kartasta tarkastin, että Pitkäjärvi on oikeastaan yhtä kaukana kuin Sääksjärvikin.

Mistä puheen ollen täältä blogialustalta löytyi luonnos, jossa viittaan vuoden 2012 kesälomaan. Lienee aika julkaista ilman puumerkkikuvaa, jota taisi jäädä odottamaan. Eli:

Kesäloman TMA-käynnillä tuli enemmän tai vähemmän sattumalta tietooni hanke, jossa 1800-luvun puolivälissä suunniteltiin Kokemäen/Kauvatsan Sääksjäven pinnan laskua. Ensin luulin, että kyse oli Sääksjärven kuivatuksesta, mutta eivät kauvatsalaiset sentään kuvitelleet aivan mahdottomia kyvyistään. Tarkoitus oli Sääkskoskea raivaamalla saada järven pinta 5 jalkaa eli puolitoista metriä alemmaksi.

En tunne Sääksjärven rantoja niin hyvin, että ymmärtäisin mitä muutos olisi tarkoittanut. Ja rehellisyyden nimessä on sanottava, ettten myöskään tiedä missä suhteessa nykyinen veden korkeus on menneeseen. Mutta ympäristökonservatiivin sydäntä puristi ajatus muutoksesta ja Kansallisarkistossa tilasin asian aktin toivoen, että esi-isäni olisi ollut hankkeen "oikealla" puolella.

Aktissa on paksu pinkka paperia. Hankkeen ideointi oli aloitettu 1820-luvun puolivälissä ja mukana oli ehtinyt olemaan mummoni vaarin isä ja isoisä. He viljelivät maata Sääksjärven etelärannalla ja kärsivät järven tulviessa niityilleen ja pelloilleen. Eli olivat ajamassa kosken raivausta samoin kuin kaikki muut, joiden maita oli järven ympärillä.

Kun maanomistajat olivat yhtä mieltä, niin mistä kiikasti? Siitä, että laskujoessa oli Sääkskosken saha, joka kosken raivauksessa menettäisi vesivoimansa samoin kuin viereinen mylly. Sahalle ehdotetulla uudella paikalla oli toinen mylly ja maanomistaja ei ollut kiinnostunut luovuttamaan paikkaa sahalle. Eivätkä talonpojat olleet alkuunkaan kiinnostuneet osallistumaan sahan siirrosta aiheutuviin kustannuksiin.

Sahan omistajat olivat näin raivauksen aktiivisimmat vastustajat. Arvovaltaiset sellaiset. Senaatin talousosaston eli nimellisesti keisarin päätöksellä hanke torpattiin vuonna 1860. Se jätti jälkeensä vain pinkan paperia (STO SD 550/222 1859), jossa oli monta puumerkkiä.

Paikallismuseoista

Kesäloman hyviä hetkiä muistelemallahan loma jatkuu virtuaalisesti. Mukava mieleenjäänyt juttu oli Panelian rivimylly, josta jaoin jo valokuvan twiitti-koosteessani. Olimme viemässä tuolia verhoilijalle ja koukkasimme kirkonkylään aivan mielijohteesta. Huomasin tien vieressä vanhan rakennuksen ja taulun "mylly auki", joten pitihän sielläkin käydä. Saimme päivystäjältä asiapitoisen opastuksen pitkin ja poikin rakennusta. Hienoin kokemus oli laittaa käsi vanhalla vesimyllyllä jauhettuun jauhoon (joka oli menossa eläinten ruuaksi) ja todeta rakenne sahajauhomaiseksi. Täysjyvää.

Toinen kiva museokokemus oli Kauvatsa-päivänä vanhassa koulurakennuksessa auki ollut

Siellä oli esillä nahkurin ja suutarin työvälineitä. Vaikutuksen teki erityisesti paikalla ollut innokas esittelijä. Eniten minua kiinnosti vitriinissä ollut nahkurin tilauskirja, jonka näkyvissä olleilta sivuilta en löytänyt tuttuja nimiä.

Tapahtumapäivänä emme olleet ensimmäiset vierailijat emmekä jääneet viimeisiksi.

Vähissä sen sijaan ovat olleet kävijät Kokemäen ulkomuseolla. Jokilaakson jutussa 25.7.2013 kerrotaan, että vuoden 2012 heinäkuussa kävijöitä oli 39 ja tänä vuonna heinäkuun alkupuolella 27. "Paikallisia ei juuri museolla näy, enimmäkseen vierailijat ovat muualta." (Yksi näistä muualta tulleista oli Mari, joka katsasti lähes kaikki paikkakunnan museot. Väliin jäi ainakin Ompelijan museokoti ja siirtokarjalaisten museo, jota en itsekään ole nähnyt.)

Mäntyharjulla paikallisia houkutellaan kotiseutumuseoihin paikkakuntalaislipulla, jolla voi vierailla koko kesän. Anu Yli-Pyky toteaa, että

Innostuneemmat palautteet Iso-Pappilan näyttelyistä tulevat usein ulkopaikkakuntalaisilta. Monet paljasjalkaiset mäntyharjulaiset taas tulevat omaan museoon muualla tehdyn museokäynnin innoittamina.

Kotiseutumuseoissa kannattaa siis käydä niin vieraissa kuin tutuissakin paikoissa! Toukokuussa kirjoitin positiivisesta kokemuksesta Vantaalla ja lasinkeräilijä oli tarkastellut kiinnostuksen kohteitaan Kiikalassa.

Internetin historiaa

Pressikuva, The Big Internet Museum

Eilen tuli Kiasman twiitin kautta eteeni viime joulukuussa avautunut The Big Internet Museum. Ihan mukavan näköinen katsaus Internetin ilmiöihin. Metsästämällä sivustolta vanha lehdistötiedote selviää, että aloittajina oli kolme hollantilasta.

Nyt pääsee mukaan ehdottamaan lisäyksiä ja äänestämään ehdotuksia. Toivottvasti sivustosa ei kovin pian joudu metsästämään Internet Archiven The Wayback Machinesta.

Sieltä kaivoin eilen erään FB-päivityksen innoittamana esiin ensimmäiset kotisivuni TKK:n palvelimilta. Simppeleimmät ensimmäiset versiot eivät ole tallentuneet. Sivu näytti 14.6.1997 tältä:

Kukan kuva oli jostain verkon värityskirjasta, tuohon aikaan en ymmärtänyt tekijänoikeuksista mitään. Mutta olin osannut koodata kunkin kukan linkiksi, mikä on nykyminälleni täysin käsittämätön suoritus. Linkit veivät Suomen sukututkimusseuran etusivulle, UltimateTV-sivustolle (tuolloin ei ollut YouTubea!), City-lehden sivulle, pääaineeni labran sivulle ja portaaliin Pathfinder, josta tuolloin pääsi amerikkalaisiin lehtiin kuten Time ja Life.

Ulkoasua muokkasin 8.10.1999 mennessä sisältämään hieman tekstiä ja enemmän linkkejä. Ilmeisesti pidin vihreästä tuohon aikaan.

Opiskeluni ja sen jälkeinen työsuhde TKK:lla olivat historiaa vuoden 1999 alkaessa, joten perustin uuden sivuston ilmaiselle FortuneCity-alustalle. Sain sen yllätyksekseni auki jokin aika sitten, mutta Internet Archiven mukaan alusta suljettiin viime keväänä. Internet Archive on yrittänyt pelastaa eli arkistoida osan sisällöstä, mutta oma osoitteeni http://www.fortunecity.com/victorian/rembrandt/246/ ei tainnut osua tallenteisiin.

Kyllä eikä ei

Ville Rannan uusi sarjakuvaromaani Kyllä eikä ei heittää lukijansa 1840-luvun alun Ouluun. Ajoituksen päättelen tarinan kirkkoherranvaalista, Ranta ei aikaa eikä henkilöitään suoraan taustoita. Pitää vaan heittäytyä tarinaan, jossa tehdään päätöksiä, joilla on seurauksia.

Tyylillisesti romaani on vahvasti sukua Rannan Kajaanille. En voi edelleenkään väittää pitäväni piirrosjäljestä , mutta episodisuus loi kyllä mukavan realistisen historiakuvan.

Ilmeisesti lähes kaikki henkilöt ovat todellisia ja takasivulla kerrotaan heidän loppuelämästään. Ajattelin jo hetken, että Ranta oli päälinjojen osalta faktojen varassa. Mutta kurkistus Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin tietoihin päähenkilöstä Hans Nymanista, kumosi hypoteesin. Kirjassa Nymanin hatuntekijä isä elää, mutta vaimo on kuollut. Matrikkelissa toisin päin.

Mistä herää epäilys, että vapauksia on otettu myös kerronnan värikkäimmissä osissa, mikä puolestaan mietityttää eettisesti. Mikä ei ole huono lopputulos kirjan lukemisesta.