Tyttöjen sisäoppilaitos Maaningassa?

Tätä kirjoittaessani Maaningan Korholan tila esittäytyy verkkosivuillaan kartanona ja tarjoaa juhlapalveluita. Nimimerkki -i -g kertoo puolestaan artikkelissaan Flickskolan på mormors tid (Astra 2/1928), että Korholassa toimi tarkemmin määrittelemättömänä aikana Keski-Suomen vanhimpiin kuulunut sisäoppilaitos "Jackska pension": "Enligt den tidens okomlicerade förhållanden utgjorde samma rum, med omsorgsfullt tillklistrade fönster, såväl sovrum, matrum som klassrum för de smä disciplarna." Ilmaisun detaljit ovat vakuuttavia, mutta löytyykö muita lähteitä?

Nimi Jack viittaa artikkelin kuvituksen perusteella Anette Sofiaan (s. 2.11.1813) ja tämän veljentyttäreen Olga Mariaan (s. 24.12.1836). Anette Sofia oli muuttanut kirjansa Maaninkaan vuonna 1846, kun veljensä Nils Gustaf oli ollut muutaman vuoden seurakunnan kappalaisena. Anette Sofia on merkitty vuokralaiseksi toisaalla, mutta oletettavasti vieraili useasti kappalaisen puustellissa (Maaninka RK 1843-53, 408, 69). Siellä ei ollut asiat 1840-luvun lopussa parhaalla mahdollisella tavalla, sillä kolme lasta kuoli nuorina ja heidän äitinsä vuonna 1850 (Maaninka LK 1843-53, 688; RK 1843-1853, 447). Paimenmuiston mukaan Nils Gustaf vapautettiin vuoden 1854 lopussa vuodeksi virastaan "juoppouden ja virkavirheiden takia". Tuolloin kanssaan asuivat Olga Maria ja Rosa Augusta (s. 20.3.1838).

Anette Sofia muutti Maaningalta Kuopioon vuonna 1854. Vuosina 1852-53 hän oli vuokralaisena Halola 6:ssa, joka Maanmittaushallituksen uudistushakemiston mukaan on "Vanha Korhola". Nämä ovat siis todennäköisimmät vuodet sisäoppilaitokselle.

Helsingfors Dagblad 27.2.1878

Nimimerkki -i -g:n mukaan opetus jatkui Kuopiossa eikä tätä ole mitään syytä epäillä, vaikka siitä ei ole varsinaisia todisteita. Anette Sofia oli muuttanut Kuopioon isänsä kanssa ja tämän kuoltua vuonna 1857 hän tarvitsi elatuskeinon (Kuopio RK 1848-1858, 28; 1859-1868, 22). Olga Marian muutettua Maaningalta Kuopioon naiset asuivat samoissa osoitteissa, joten yhteinen koulunpito sopisi kuvaan (Kuopio RK 1859-1868, 48, 14, 198, 179). Kuopiossa vuonna 1872 laaditussa koululistauksessa selkaista ei ole (Tapio 7.12.1872).

Finland 13.10.1892

Lapsikuolleisuutta

En muista koskaan nähneeni yhtä vastenmielistä kansikuvaa kuin on Oiva Turpeisen viime vuonna ilmestyneessä tietokirjassa Kuppa - kuninkaan ja kerjäläisen vitsaus. Muutkin kirjan kuvat tekevät selväksi kupan eli syfiliksen jäljet. (Jotain vastaavaa voisi löytyä ruotsalaisesta Wunderkammer-kokoelmasta.)

Tekstistä selviää, että todennäköisesti taudinaiheuttajat olivat tulleet Kolumbuksen laivojen mukana Amerikasta. Kuppa levisi Europpassa hyvin nopeasti 1400-luvun lopulla ja saavutti Venäjän viimeistään 1499. Tallinnasta on maininta vuodelta 1497. Ruotsissa vuonna 1578 ilmestyneessä lääkärikirjassa todetaan taudin levinneen kaikkialle Eurooppaan. Tosiasiassa ei vielä Islantiin, mutta enemmän kuin todennäköisesti Suomeen jo paljon ennen kuin ensimmäinen säilynyt/löytynyt maininta vuodelta 1618.

Alkulukujen jälkeen Turpeinen keskittyy autonomian aikaan ja 1900-lukuun. Vain ohimennen hän mainitsee taudin tarttumisen vanhemmilta lapseen eikä ainakaan selauslukemani 1800-luvun kohdalla ollenkaan ilmiötä, joka jäi mieleen WDYTYA-jaksosta, jossa perheen lapsikuolleisuus selittyi vanhempien taudilla. Olen pitänyt silmät auki ja etsinyt vastaavaa tapausta Suomesta. Onnistumatta.

Yksi potentiaalinen tapaus oli Uudessa Suomettaren 18.8.1870 uutisessa:

Suomalaista hedelmällisyyttä. Mökkiläisen David Hietasen vaimo Maaningalla 44 vuoden vanha ollut naituna 22 vuotta, on synnyttänyt 28 lasta, joista ainoastansa 1 tyttö elää!

Hiski-haku Maaningalta tuottaa pitkän rivin Taavetti Hietasen lasten kasteita, kahdella eri vaimolla. Mainitusta iästä päätellen ilmoituksen vaimo oli Elisabeth Sutinen, joka on merkitty 39-vuotiaaksi vuonna 1865. Pariskunta löytyy Maaningan rippikirjasta 1843-1853 sivulta 302, jonne he ovat muuttaneet sivulta 321. Maaninkaan he ovat muuttaneet Kuopiosta vuonna 1849. Heidät oli vihitty 15.11.1846 Kuopion maaseurakunnassa eli sanomalehdessä aviovuodet eivät täysin stemmaa.

Lapsia (Kuopion msrk:n ja Maaningan kastetut ja haudatut, Hiski)

• Maria Lov: s. 3.9.1847
• ?Lisa s. ~1850  k. 20.6.1851
• Dödfödd Gosse 15.4.1852
• David (Nöddöpt af Modren och död oconfirmerad.) 14.4.1853
• Dödfödd Gosse 10.2.1854
• Dödfödd flicka 6.11.1854
• Dödfödd Gosse 6.8.1855
• Dödfödd flicka 12.6.1856
• Dödfödd flicka 25.6.1865

Eli ei löydy 28 kastetta eikä kuolinsyitäkään. Kupan sijaan voi todeta, että kaikkia nuorena kuolleita lapsia ei kirkonkirjoista löydy. Vaikka sanomalehden luvuissa olisi erhettäkin. (Saman olisi todennäköisesti voinut lukea Juha Itkosen artikkelista: Kuolleena syntynyt lapsi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjoissa 1694 - 2003). Toinen mahdollinen selitys on tottumukseni länsisuomalaisiin kirkonkirjoihin. Nimittäin SukuForumilla todettiin, että Itä-Suomessa voi hyvinkin puuttua puolet seurakunnan kasteista joltain vuodelta.

Daniel Nyblinin mv-valokuvaamana Fredrik Ahlstedtin maalaus Uudisasukkaan suru vuodelta 1892.

P. S. Päivän opinnäytelinkki meinasi unohtua. Aukee, Ranja: Vanhasta uuteen sosiaalilääketieteeseen. Suomalaisen sosiaalilääketieteen muotoutuminen 1800-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen.