Riian ruotsalais-suomalaiset papit

Tein vuonna 2015 lyhyen katsauksen Riian ruotsalais-suomalaisesta seurakunnasta, joka käytti Pyhän Jaakon kirkkoa. AES-tutkimuksen käynnistelyn yhteydessä löysin keskeneräisen blogitekstin, jota olin kirjoittanut löydettyäni pappilistan kirjasta Beiträge zur Geschichte der Kirchen und Prediger in Livland (1843) sekä sen biografiset jatko-osat A-G, H-P & Q-Z, joiden tekijä oli Carl Eduard Napiersky. Lisätietoja metsästäessä löytyi myös Rigascher Almanach für 1865:sta C. A. B.:n artikkeli Die St. Jacobi-Kirche in Riga Von 1710-1790 u. Schluss bis 1864 sekä C. A. Berkholzin Beiträge zur Geschichte der Kirchen und Prediger Riga's (1867), johon on ruotsalais-suomalaisten pappien tiedot kopioitu Napierskyltä. (Napiersky oli koonnut myös Riiassa olleista armeijapapeista listan, josta löysin yhden esi-isäni, mutten toista.)

Näiden ja muiden verkkolähteiden varassa uudelleen kirkkoherrat ja muut papit, joiden vuosiluvuissa on vielä runsaasti epävarmuutta:

• 1621?-1645? Petrus Arvidi Guthemius, ehkä Pyhän Jaakobin kirkkoherra jo vuonna 1621 ja kuollut kesäkuuhun 1645 mennessä. Kirkkoherrasarja on aloitettu korkealta tasolta, sillä Turun hiippakunnan paimenmuistossa tyttärensä sanotaan olleen aatelista sukua ja Petrus on "kuningas Kustaa II Aadolfin hovisaarnaaja, Riian Pyhän Jaakobin ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra, Liivinmaan varasuperintendentti ja sikäläisen ylikonsistorin asessori, filosofian maisteri".
• 1650 Jeremias Agricola, seurakunnan diakoni vuoden 1650 paikkeilla. Mahdollisesti jo aiemmin, sillä vaimonsa Elisabeth Jacobsdotter Gevalandra haudattiin kirkkoon vuonna 1642.
• 1661-1662? Johannes Gezelius, joka oli Guthemiuksen vävy, nimitettiin kirkkoherraksi vuonna 1661 sekä SBL:n, Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin että paimenmuiston mukaan. Napiersky ei mainitse tätä vaikka on koonnut Gezeliuksen uratiedot.
• 1662-1672 Jeremias Gregorii Raumstadius (1628-1673), Turun hiippakunnan paimenmuiston perusteella Riian seurakunnan kirkkoherran apulainen kesällä 1657. Sekä Napierskyn että Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan samalla ilmeisesti sotilaspappina, myös sen jälkeen kun ryhtyi Riian suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi / suomalaiseksi pastoriksi vuonna 1662. Vuonna 1672 toisessa virassa Tartossa.
• 1664-1665 Gustaf Schilling, Kotivuoren mukaan pastori.
• 1665-1667 Herlacus Buthelius seurakunnan pappina 1665-1667. Kuollut vuoteen 1685 mennessä.
• 1665-1685 Paul Wingius, seurakunnan diakoni tai kappalainen jo 1665 ja vielä vuonna 1685.
• 1688-? Olaus Fontin, seurakunnan kirkkoherrana 4.7.1688 alkaen. Sukututkijan esittämän tiedon mukaan kuollut Riiassa ruton aikaan 25.7.1710.
• 1694?-1696 M. (eli maisteri) Andreas Georg Nothmann. Ruotsalaisen paimenmuiston mukaan Syntynyt Vesteråsissa lokakuussa 1643. Aloitti yliopisto-opinnot Uppsalassa 1670, sai maisterin arvon 1678, mutta oli jo sitä ennen ollut pataljoonan saarnaajana Saksassa. Vuodesta 1681 Liivinmaan kuvernöörin Christer Hornin kotipappina. Napierskyn mukaan suomalais-ruotsalaisen seurakunnan pappina viimeistään avioituessaan 1678, "ylipastori" vuonna 1694, erotettu virkavirheen takia 1696. Ruotsalaisen bibliografian mukaan elossa vielä vuonna 1703, paimenmuiston perusteella kuoli Riiassa kyseisenä vuonna.
• -1702 M. Arnold Fuhrmann .... Geni-profiilinsa mukaan syntynyt Riiassa eli todennäköisesti ei ole ruotsalais-suomalaisen seurakunnan pappi. 
• -1708 M. Theodor Krüger 
• 1709 M. Gudmund Krook, syntynyt Smoolannissa ja opiskellut Tartossa 1696-1699. Hän puolusti opinnäytettä Uppsalassa 1704, ja oli jo tuolloin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan pappi Kari Tarkiaisen kirjan Se vanha vainooja (s. 243-244) mukaan. Tieto ei ainakaan perustu väitöskirjan kanteen, jossa Krookilla ei ole titteliä. Väitöskirjan tuoreemmassa käsittelyssä Nicolaus Bergius A Historico-Theological Exercise on the Status of the Muscovite Church and Religion Krookin persoonaan ei ole kajottu. 
• 1709 Erich Notmann, diakoni 1709. Edellä esiintyneen Anders Georg Nothmannin poika. C. A. B.:n artikkelin perusteella vuodesta 1668 ruotsiksi pidetyt seurakunnan kirjat jäivät tyhjiksi vuodeksi kevät-kesästä 1710 alkaen. Kaupunkiin oli iskenyt rutto.
• 1711 Petrus Brenner, joka paimenmuiston mukaan "pyrki ja pääsi Riikaan P. Jaakobin seurakunnan kirkkoherraksi 1711. Myöhemmin samana vuonna hän pakeni Saksaan Ruotsille kuuluvalle alueelle ja pääsi Bremenin ja Verdenin kenraalikuvernöörin, kreivi Mauritz Vellingkin kotisaarnaajaksi."
• 1727 Lars Wagner
• 1726-1754 Johann Forsman, jonka tiedot Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa. C. A. B.:n artikkelin mukaan vuonna 1748 aloitettiin uudelleen kirkonkirjojen pitäminen ruotsiksi.
• 1754 M. Matthias Christian Selander, joka kuoli 10.11.1792 Sölvesborgin seurakunnassa 72-vuotiaana, kyseisen hautauslistan perusteella.

Rigasche stadtblätter 11.11.1864

• 1759-1760 Karl Hothenius (Hollenius, Hodenius). Kuoli 5.5.1760 Riiassa.
• 1760-1776 M. Karl Norrmann oli syntynyt joulukuussa 1722. Hän opiskeli Uppsalassa ja Lundissa vuodesta 1745 alkaen. Maisteriksi päästyään katekeettana ollut Amerikassa. Kuoli 15.12.1776. 
• 1776-1805 Johann Ytter, Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa
• 1805-1814 Johann Adolph Ytter, myös Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa

Uusi Berner-suvun jäsen?

Suunnitelmanani, joilla on harvemmin taipumusta toteutua, on väitöstilaisuuden jälkeen tarttua AES-projektiin, jonka piti valmistua jo vuonna 2008. Siis suunnitelmissani. Kevyeksi aloitukseksi ajattelin tarkistaa onnistuisinko saamaan jotain lisätietoa AES:n eli Anna Elisabet Sarenin (1733-1820) äidin äidin ensimmäisestä aviomiehestä. Hänen perustietonsa selvisivät Yrjö Kotivuoren tekemästä lähdeselvitystyöstä:

KA valtakunnanregistratuura 8.10.1697 f. 640 (Till Stats Cont. om Nådeåhr för Fändrick Berners Encka ... Såsom Wij i nåder hafwe bewilliat at Fendrickens under Wårt Öster Bottens Infanterie Regemente Fredrich Berners Encka Christina Humble skall niuta nådeåhr effter bem:te des Man

En ole sotilasrullien kanssa vahvimmalla alueellani, mutta jotenkin pääsin oikeaan osaan Riksarkivetin hakemistoa ja pakitin lopulta vuoteen 1682, jolloin Friedrich Berner oli ensimmäistä kertaa  Pohjanmaan rykmentin Balthasar Güldenhoffin rykmentin vänrikkinä. Suoritus oli varsin hyvä, sillä kun mieleeni palasi kortisto Registerkort över namn i rullorna (1620-1723) niin siellä oli tarjolla vain yksi varhaisempi kirjaus. 

Tosin kortti paljasti, että minulta oli jäänyt huomaamatta vuoden 1684 kirjaus, josta olisi selvinnyt Bernerin vänrikin uran alkupäivä 20.9.1678. Sitä seurasi tulokseton sotaretki etelään, mutta loppuosa palvelusajastaan oli rauhaa ja Berner oli muun Pohjanmaan rykmentin tapaan sijoitettuna Riikaan. Tämä on itselleni olennaista, sillä näin ollen avioliittonsa Christina Humblen kanssa solmittiin todennäköisesti Riiassa. 

On myös todennäköistä, että Christina kuului joko upseeri- tai pappisperheeseen.  Upseerikortistossa on vain yksi potentiaalinen sukulainen: Johan Herman von Campenhausenin värvätyn jalkaväkirykmentin kapteeni Erik Humbla, joka ehkä oli sodan alettua vielä vanhoilla päivillään Riiassa siviilijoukkojen kapteenina vuonna 1701. Lewenhaupt tuntee Christer-poikansa, joka syntyi Liivinmaalla vuoden 1674 paikkeilla ja astui vuonna 1693 palvelukseen Pohjanmaan rykmentissä, joka oli pari vuotta aiemmin saanut komentajakseen von Campenhausenin.

Bernerin avioliitto Christinan (tai epätodennäköisemmin jonkun muun kanssa, joka olisi ehtinyt kuolemaan ennen uutta avioliittoa) on solmittu ennen 7.10.1696 tehtyä rullaa, jossa on ensimmäistä kertaa lisätietoa. Aviosäädyn lisäksi selviää, että Friedrich Johan Berner on kansallisuudeltaan karjalainen, 42-vuotias ja aatelisuutensa liittyy Mecklenburgiin. Jälkimmäinen herätti kysymysmerkkejä, mutta Karjalasta tuli mieleen Berner-esi-isäni. 

Berneriana-sivusto eli Viktor Bernerin yli sata vuotta sitten tekemä selvitys ei tunne vänrikkiä, mutta arvioidun syntymävuotensa 1654 perusteella hän voisi olla kirkkoherra Johannes Thomae Berneruksen poika. Tai voi olla olematta.

Wikimedia

Sotilasrullan hämärä maininta Meklenburgista avautui Berneriana-sivuston etusivulla, jossa oli selvitetty, että "Barner, Bärner, Börner, Berner (Vaakuna: sinisellä pohjalla pilvistä esiinpistävä, oikealle ojennettu ja hopealla haarniskoitu käsivarsi, joka pitelee palavaa tulisoihtua.) Vanha meklenburgilainen aatelissuku." Riiassa aatelisten upseerien alaisuudessa ainakin yli vuosikymmenen ollut Friedrich Johan Berner on joko muistanut tai keksinyt olevansa aatelissukua.

Vuoden 1697 rullasta selviää, että Friedrich Johan Berner kuoli elokuussa 1697. Christina Humble oli myöhemmin Kalannin haudattujen listaan merkityn kuoliniän perusteella tässä vaiheessa 36-vuotias eli oli todennäköisesti ollut Bernerin kanssa naimisissa kauemmin kuin kaksi vuotta. Ja elänyt pitkän pätkän elämästään Riiassa.

Virtuaalisesti latvialaisessa kirkonarkistossa

Jossain vaiheessa viime vuotta joku ystävällinen sielu mainitsi sukututkimuskeskustelussa Latvian digiarkiston. Laitoin linkin talteen ja rekisteröidyinkin, mutta tarkempi tutustuminen jäi. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteenani oli Riian ruotsalais-suomalainen seurakunta ja mahdolliset lisätiedot kaupungissa vuonna 1699 avioituneista esivanhemmistani.

Digiarkiston käyttöliittymä on yksinkertainen sekä hyvässä että pahassa. Kun kielenä on englanti ev.-lut. kirkonkirjoihin pääsee valitsemalla ylhäältä "Contents", kirjautumalla sisään, valitsemalla seuraavalta sivulta "Virtual Archives", sitten "Church books", sitten "Evangelic Lutheran". Seuraavana on maantieteellinen valinta, jota en täysin ymmärrä, mutta Riika on ainakin linkin "Parishes" takana.

Ruotsalais-suomalainen seurakunta on "Riga, St. Jacobi (Rīgas sv. Jēkaba)" ja sen kirjaluettelo alkaa historiakirjoilla, joiden määrittelyyn saksankielisiksi ei kannattane kiinnittää huomiota.

Sen sijaan on hyvä tietää, että päällimmäinen on hakemisto toiseen. Tai tarkemmin sanottuna siinä on neljä ERI hakemistoa varsinaisen historiakirjan eri osiin. On siis yksinkertaista tarkistaa löytyykö esimerkiksi kaupunkiin sijoitetun Pohjanmaan rykmentin sotilaista tai upseereista merkintöjä, mutta ei pidä lopettaa ensimmäiseen z-kirjaimeen vaan katsoa jokainen hakemisto erikseen.

Ensimmäinen tuttu nimi, joka osui silmiini oli Eosander, joka oli vihitty avioliittoon 25.2.1686. Tätä ei tiennyt SBL, joten pääsin testaamaan suhtautumistaan korjausehdotuksiin.

Anrepin aatelismatrikkelin mukaan Agnes Margaretha Gyldenhoff kuoli Tartossa. Hautajaismerkintänsä löytyi kuitenkin Riiasta. Mutta - opettavaisesti - se ei ollutkaan lopullinen, sillä aatelis-wikin (ja todennäköisesti Elgenstiernan) mukaan "död 1703-05-25 i Dorpat och bisatt s. å. 16/12 i Riga samt följande år förd till Sverige och begraven i fädernegraven i Lovö kyrka".

Varsinaiseen tutkimuskysymykseeni sain marginaalisia vastauksia. Olen aiemmin yrittänyt ympätä Christina Humblea ruotsalaiseen pappissukuun, mutta kun ensimmäinen aviomiehensä oli vänrikki, niin ehkä sotilaat olisivat lähempänä? Pyhän Jaakobin seurakunnassa haudattiin vuonna 1685 kapteeni Humblan lapsi ja keväällä 1687 vääpeli Humbla. Voisivat olla Christinan sukulaisia? (Hakemiston viskaali Mathias Humblaa en itse kirjasta löytänyt.)

Mahdollisesti hyödyllisempää (kun tästä joskus palaan kirjoittamaan) voi olla se, että hautauksiin oli merkitty niitä toimittaneet papit ja näin saan kiinnitettyä neljä ajankohtaa, jolloin Kristian Procopaeus oli Riiassa.

Riian ruotsalais-suomalaisesta seurakunnasta

Joku hauistani ruotsalaisten digitoimissa sanomalehdissä toi eteeni sanomalehden Posttidningar päiväyksellä 28.2.1805. Siihen oli lueteltu (samaan tapaan kuin monessa suomalaisessa 1800-luvun sanomalehdessä) kirkkoherrojen nimityksiä.

"Pastorn vid Finska och Swenska Församlingen i Riga" - vuonna 1805? Ruotsihan oli menettänyt Latvian alueen Venäjälle jo Uudenkaupungin rauhassa 1721!

Lehdessä Sverigekontakt 1/2013 on Patrik Göranssonin juttu Svenskt kyrkoliv i Riga från Gustav II Adolf till ”Konung Oscar”, joka selostaa peruslinjat. Seurakunnan perusti Kustaa II Adolf syyskuussa 1621 ja hänen mahtikäskyllään sen käyttöön annettiin vuonna 1226 valmistunut Pyhän Jaakobin kirkko.

Tämän ajan kirkkoherroja Johannes Gezelius (ilmeisesti melko nimellisesti) vuodesta 1661, Jeremias Gregorii Raumstadius vuodesta 1662 vuoteen 1672. Viimeinen (?) Ruotsin kauden kirkkoherra oli Olof Fontin, joka mainitaan virassa tyttärensä häiden aikaan 1707.

Göranssonin mukaan Uudenkaupungin rauhan jälkeen seurakunta joutui luopumaan kirkostaan ja ruotsalainen (ruotsinkielinen) seurakunta yhdistettiin suomenkieliseen. Matthias Akiander mainitsee kirjassaan Bidrag till kännedom om Evangelisk-lutherska församlingarne i Ingermanlands stift (s. 111-112) että vuonna 1728 "svenska församlingen i Riga hos consistorium i Stockholm anhållit om en prest för svenska och finska församlingen derstädes" ja ehdokasta, joka ei osannut suomea ei voitu valita.

Seurakunnan kirkkoherroja olivat ainakin Johan Forsman 1726-1754 ja Karl Hodeen 1759-1760

Kun alun lehtileikkeessä esiintynyt Johan Ytter tuli Riian ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 1777 havaitsi hän (Göranssonin mukaan), että seurakunnassa ei enää ollut suomea puhuvia, vaan siihen oli liittynyt virolaisia. Ruotsinkielisten osuus väheni niin, että viimeinen ruotsinkielinen jumalanpalvelus pidettiin vuonna 1814. Saman vuoden alussa kuoli kirkkoherrana isänsä jälkeen toiminut Johan Adolf Ytter.

Suomenkielisestä väestöstä 1700-luvun alkupuolen Riiassa joku jotain kirjoittanut? Seurakunnan kirjat jossain arkistossa? Yhdet esivanhempanihan menivät Riiassa naimisiin... Painettuna on julkaistu Das Kirchenbuch der St. Jakobskirche in Riga, 1582-1621, jonka loppuvuosi sopii edellä kuvattuun. MAP-kirkon mikrofilmeillä on Evangelische Kirche Sankt Jakobi Riga Kirchenbuch, 1668-1938, joka voisi sisältää suomalaisiakin?