Herkepaeus

Hagelstamin divarin ikkunasta bongasin viikko sitten sunnuntaina Kristian Stockmannin toimittaman Släktbok Ny Följd IV. Sisältää mm. Georg Lutherin Herkepaeus-tutkimuksen, joten luulisi kiinnostavan melko montaa sukututkijaa. Itselleni sain vihdoin laadukkaan viitteen, jolla väittää polveutuvani kirkkoherra Christophorus Andraesta.

Olen kyllä väittänyt ennenkin. Käsikirjoituksessani vuodelta 2004 (ilman lähdeviitteitä) luki:

Vain harva kirkko maassamme on niin erinomaisella paikalla kuin Hauhon kirkko. Yhtäältä se kuvastuu Hauhon selän väljiin vesiin, toisella puolen se taas hallitsee hämäläismaisemaksi yllättävän laajaa tasankoa. Kirkko sijaitsee kukkulalla.

Anders Larssonin veli Thomas Larsson toimi ensin Viipurin koulun rehtorina 1571-81 ja siirtyi sitten Hauhon kirkkoherraksi, jona toimi 1581-1614. Veljensä tavoin hän piti maataloa Portaan kylän Reetalaa (1589-1615). Hän isännöi myös Kirkonkylän Eskolaa eli Mikonheikkiä.

Anders Larssonin poika Christopher Andersson meni naimisiin serkkunsa, Thomas Larssonin tyttären, Walborgin kanssa. Hän jatkoi kirkkoherrana setänsä (eli appensa) jälkeen vuodesta 1615 vuoteen 1625. Virat pidetttiin perheen piirissä, kappalaisena oli hänen veljensä.

Sedältään Christopher peri myös Reetalan.

Serkusten pojista toinen jatkoi ”perheyrityksessä”, mutta Jaakko Kristoferinpoika pitäytyi maanviljelyksessä. Hän oli isäntänä ensin isänsä jälkeen Reetalassa vuoteen 1630 ja sitten vuodesta 1634 vuoteen 1662 Kirkonkylän Vanhalassa.

Isäntänä jatkoi Jaakon jälkeen hänen poikansa Antti Jaakonpoika vuosina 1663-1696. Hänet mainitaan nimismiehenä.

Antti Jaakonpojan poika Anders lähti parin sukupolven tauon jälkeen opintielle.

Nyt sitten vain odottelemaan Hauhon paikallishistorian valmistumista.

Hedvig Charlotta ja Brigitta Christiina Flachseen

Konsistorin istunnossa 5.2.1747 kvestori Johan Petter Flachsenin ja Brita Sundin tyttären Hedvig Charlotan holhoojaksi ehdotettiin siskon miestä, Johan Herkepaeusta. Brigitta Christinan holhoojaksi taas oli ehdolla ”LandtCammeraren härstädes Gustaf Krook”. Vallan virkamiesmatrikkelista löytyy Gustaf Krook, joka oli Turun ja Porin läänin lääninkamreeri 1743-1756. Ja avioitunut 3.3.1730 Helsingissä isovihan jälkeen vaikuttaneen Hans Sundin Anna Christina-tyttären kanssa.

En ole löytänyt mitään todistetta suuntaan tai toiseen siitä, onko Helsingin Hans Sund sama kuin Petter Sundin 1. avioliitosta 14.10.1688 Helsingissä syntynyt Hans-poika. JOS oli niin holhoojaksi ehdotettiin serkkupuolen aviomiestä, mikä kuullostaa melko järkevältä.

Holhous alkoi helmikuussa ja todennäköisesti samainen 17-vuotias Brita Christina naitettiin 30.11.1747 juuri papiksi vihitylle Hans Henrik Barckille. Barck toimi myöhemmin Taivassalon kirkkoherrana ja tästä seurakunnasta löytyy hautausmerkintä kirkkoherran rakkaalle vaimolle nimeltä ”Brita Stina Flackseen”. Tämä oli kuollessaan 1.8.1785 54-vuotias, eli sopisi erinomaisesti olemaan todennäköisesti 10.9.1730 syntynyt kvestorin tytär, joka tarvitsi holhoojaa vielä 5.2.1747. Pienellä surffauksella löytyy Genoksen artikkeli, josta selviää, että (olettaen Brita Christinan olevan yksi ja sama ihminen) holhooja pääsi puolessa vuodessa eroon velvollisuuksistaan saamalla tämän kanssa yhtä aikaa alttarille siskonsa pojan.

Entäs sitten Brita Christinan sisar, Hedvig Charlotta? Hedvig Charlottan elämänkohtalosta voi tehdä hypoteesin, kun Hiskistä löytyy Artjärveltä kastemerkintä elokuulta 1751, vanhemmat ” Rectorn Magistern Jonas Krook” ja ” Charlotta Flachsen”. Vuosilta 1755 ja 1758 löytyy saman isän lapsille kastemerkinnät Helsingissä, mutta näissä äidistä on vain sukunimi ” Flachsen”.
Jonas Krookin vaimoksi yo-matrikkelikin mainitsee Hedvig Charlotta Flachseenin eli joku lähteistä on tarjonnut saman etunimikombinaation. Matrikkelitiedoista yhdistettynä Genoksen artikkeliin selviää, että Jonas on Gustaf Krookin veljenpoika.

Sama kuvaksi piirrettynä:

Puolihuolimattomasti on siis tullut osoitettua, että säätyläisten naimakaupat saattoivat olla maantieteellisesti monipuolisempia, mutta olennaisesti yhtä sisäsiittoisia kuin pienen eristyneen kylän. Petter ja Hans Sundin väliseen suhteeseen saatiin vahvistava vivahdus.

Mutta toisaalta Genos-artikkelissa vilahti nimi Herkepaeus... Kvestori Johan Petter Flacseniuksen vävy Johan Herkepaeus oli Anders Herkepaeuksen poika. Yo-matrikkelin tämänhetkisten tietojen valossa Andersin sedän serkun poika oli Gustaf Krookin sisaren mies. Tätä en piirrä kuvaksi!

(Onko joku sukututkimusohjelma, joka pystyy automaattisesti etsimään a) lyhimmän b) kaikki sukulaisuusyhteydet kahden henkilön välille?)

Hakee jotain niin löytää jotain – osa n+1

Kesällä osui käteeni kirjadivarissa Heikki Ylikankaan juhlakirja Tie tulkintaan vuodelta 1997. Sisällysluettelossa oli paljon kiinnostavaa, joten laitoin kirjan nimen muistiin, mutta lainasin kirjastosta vasta eilen.

Ensimmäiseksi käänsin esiin Mari Rakkolaisen artikkelin Pelätty Rusina Jung. Rakkolaisen lisensiaattityö esi-isäni Petter Sundin häirikköpojista oli minulle erittäin antoisa ja tämä artikkeli käsitteli 1700-luvun Helsinkiä myös. Elin siis pienessä toivossa, että Petter Sund voisi tulla esille. Mutta ei, Rusinalla oli sentään sen verran järkeä, ettei alkanut Sundeja nimittelemään.

Sen sijaan... ”Oikeus kutsui todistajaksi Johan Herkepeuksen, jonka majoituspaikkana oli ollut porvari Gårgianderin [Rusina Jungin aviomies] talo. ... Sitten tulivat kuultaviksi Johanin veljet Gabriel ja Joseph, jotka myös olivat majailleet Gårgianderin talossa.”

Tiedosto Emma Karoliinan esipolvet on ollut koskemattomina 30.7.2007 lähtien, mutta kyllä minä sentään jotain muistan. Eli kirjoittaneeni ”Andreas Herkepaeuksen toinen poika Johan Herkepaeus kirjoittautui Helsingin triviaalikouluun vuonna 1723 yhdessä veljiensä Gustafin ja Gabrielin kanssa. Josef veli kirjoitettiin kouluun sisään 1725 ja Andreas vuonna 1730. Tällöin (vuonna 1730) Johan ja Gabriel olivat rehtorin luokalla ja Josef ylemmän kollegan luokalla. Toisin kuin veljiään Johania ei viehättänyt koulutie ja hän vaihtoi sen sotapalvelukseen.”

Johan meni aikanaan naimisiin Petter Sundin tyttärentyttären kanssa ja on siis myös esi-isiäni. Lienee selvää, etten olisi ikipäivinä lähtenyt häntä tarkoituksellisesti tästä kirjasta hakemaan, enkä olisi kuvitellut koulupoikien esiintyvän oikeuden pöytäkirjoissa. Mikä tekee tällaisestä löydöstä vieläkin "hauskemman". Edesmenneen kirkkoherran pojat kiroilevan murhaajattaren hoivissa...