Kadonnut lammas Robert Gustaf Born

Petter Sund -käsistä vilkuilessa (työ ei ole edennyt, sillä olen keskittynyt esitykseeni 1800-luvun konferenssissa tammikuun lopussa - siis silloin kun en eksy ihan muualle) muistiin palasi Ester-Margaret von Frenckellin suurteokset, joista olin tehnyt Sunn-löytöjä. Kirjat Offentliga nöjen och privata i Helsingfors 1812-1827 ja Offentliga nöjen och privata i Helsingfors 1827-1832 eivät ole missään käyttämässäni kirjastossa niin framilla, että tulisivat usein käteen otetuksi, vaikka molemmissa on ensiluokkainen henkilöhakemisto ja rikas sisältö.

Jälkimmäisen henkilöhakemistosta huomasin nyt (vasta!) Axel Ludwig Bornin, jonka perhe oli esitetty loppuviitteessä 26 (s. 319). Siinä oli yksi ero omaani kirjassani Flachsenius, muistiinpanoja (s. 71-73) ja blogitekstissäni vuodelta 2011. Minä olin Helsingin rippikirjaan nojautuen lähettänyt Ludvigin veljet Johan Adolph (s. 23.10.1798) ja Robert Gustaf (s. 19.7.1800) Ruotsiin heitä sieltä myöhemmin tavoittamatta. Von Frenckell taas oli huomannut, että Robert Gustaf oli palannut Suomeen 1836 ja siirtynyt Venäjän alamaiseksi. Tästä on VSV:n akti? Jep, Robert Gustaf on samassa anomusten aktiluettelossa kuin kaksi veljeään ja siskonsa.

Loppuviittestä 45 (s. 322) taas selvisi, että isänsä kuoleman jälkeen Robert Gustaf oli ollut enonsa Daniel Meyerin ja tämän vaimon Margarethe Jägerhornin kasvattina. Tämä ei tietenkään näkynyt rippikirjassa mitenkään.

Von Frenckell tietää Robert Gustafin kuolleen vuonna 1881. Naimattomana eli Axel Ludvigin perukirjan veljenlapset Ruotsissa siis Johan Adolphin lapsia. Espoossa, jossa Axel Ludvig oli tilanomistaja samoin kuin veljenpoika Otto.

Mutta Espoon haudattuja vuonna 1881 on vain kaksi aukeamaa eikä missään näy nimeä Born. Erinomaisissakin kirjoissa on virheensä?

Salaneuvoksen yöastiat

Niin. Silloin kauan sitten (tarkistin, helmikuussa 2009) lähetin Hämeenlinnan maakunta-arkistoon tiedustelun salaneuvos A. L. Bornin perukirjasta ja sain vastauksen, ettei löytynyt. "Olen tarkastanut Helsingin tuomiokunnan, Helsingin pitäjän ym. käräjäkunnan perukirjaluettelot v. 1887-1891 Ec1:5-6, eikä niistä valitettavasti löydy tiedustelemaannne henkilöä."

Vähän ihmettelin, kun ei ukko varattomana suinkaan kuollut. Mutta asia oli Flachsenius-tutkimuksessa aika sivuseikka ja annoin olla. Mies ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan ja perukirjakin palasi ajatuksiini. Kuten täällä jo mainitsinkin, aloitin metsästyksen alkuvuodesta uudestaan m.m. kovaäänisillä tiedusteluilla Kansallisarkistossa. Onneksi päästäni löytyy toisinaan myös järkeä. Eli en jäänyt räyhäämään Rauhankadulle vaan ... tekstiä editoitu 9:00 pyynnöstä... kysyin osaavammalta henkilöltä ja sain kuvat perukirjasta postiluukkuuni.

Perukirjassa oli 1800-luvun tapaan koko kämpän irtaimisto, pottia myöden. Näistä ja Brages pressarkivetin kakkoskäynnillä Espoo-niteestä löytynein lehtileikkein saisi salaneuvoksesta elävän tekstin. Tarvitsisi vaan kirjoittaa.

Tavaralistat eivät olleet alkuperäinen tiedontarpeeni. Axel Ludvigin kaksi veljeä hävisi Helsingistä Ruotsiin ja minua kiinnosti tietää oliko heihin pidetty yhteyttä eli keitä löytyi perikunnasta. Lyhykäisyydessään: veljenpoika Karl Otto Born Espoosta, veljenpoika puutarhamestari Robert Born ja leskirouva (ilm. veljentytär) Amanda Ljungberg (o.s. Born). Kaksi jälkimmäistä asuivat Ruotsissa ja ovat todennäköisesti sinne lähteneiden jälkeläisiä.

Eli olipa kerran perhe Born (lähdeviitteet ja lisätiedot kirjassani Flachsenius, muistiinpanoja)

Carl Born (s. 24.1.1766 Helsinki k. 30.10.1805)
avioliitto: Hedvig Charlotta Mejer (s. 3.6.1769, k. 19.10.1836), vht: Eric Petter Mejer ja Hedwig Charlotta Elfving
Lapsia:
- Carl s. 12.9.1793 k. 30.6.1845 Porvoo. Avioliitto 13.10.1833: Johanna Maria Ståhlhane (s. 21.10.1799)
- Hedvig Elisabet s. 15.7.1795, k. 16.3.1839 Helsinki
- Erik s. 4.3.1797 . Avioliitto 15.10.1833: Hedvig Maria Gustava Carolina Kurtén (s. 1803 k. 1897 Espoo). Poika: Otto s. 1840 k. 1918 Espoo
- Johan Adolph s. 23.10.1798, muutti Helsingistä Ruotsiin
- Robert Gustaf s. 19.7.1800, muutti Helsingistä Ruotsiin
- Axel Ludvig s. 20.2.1803 Leppävirta k. 1887 Espoo

Sain Hämeenlinnasta myös Oton perukirjan. Siinä ei tunnettu yhtäkään sukulaista, jolla olisi ollut osuutta pesään.

Kuvitukseksi sopisi salaneuvoksen yöastioiden säilytyspaikka eli Espoon Gunnars. Testasin pitkästä aikaa Arkistolaitoksen karttahakua, joka ei ole suosikkejani. Edelleenkään. Laittamalla kenttään 'Alue' sanan Espoo sain ulos kolme talon tyyppipiirrustusta. En jaksa miettiä miksi. Kenttä 'Aihe' ei tuottanut mitään. Tuloksellisin (oikea?) ratkaisu oli '*Espoo*' kentässä 'Nimeke'. Sekä venäläisessä topografikartassa että senaatin kartastossa Gunnars erottuu kartanomaisena ympäristönä.

Talousosaston registraattorinkonttori

Yksi mysteeriosuma Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa on Talousosaston registraattorinkonttorin arkisto. Portista ei tätä kirjoittaessa löydy yhtään lisää tietoa, ainoastaan linkki Digitaaliarkistoon. Jos olisin arkistossa voisin lukea arkistoluettelon esittelytekstin, mutta kun en ole, niin käytettävissä on VAKKA, joka kertoo:

Registraattorinkonttorin tehtävänä oli vastaanottaa kaikki Senaatin talousosastolle saapuvat kirjeet, jotka suurimmaksi osaksi diarioitiin. Tämän lisäksi registraattorinkonttorin oli avattava saapuva posti, jaettava se toimituskunnille, toimitettava päätökset asianosaisille sekä lähetettävä kirjeet. Kaksi viimeksi mainittua tehtävää siirrettiin vuonna 1860 toimituskunnille. Vuoden 1869 asetuksessa (Ask. 15/10.5.1869§27) registraattorinkonttori velvoitettiin lisäksi luovuttamaan Senaatin aktit (asiakirjavihot) arkistoon sekä laatimaan hakemistot talousosaston ja plenumin (Senaatin yhteisistunnon) pöytäkirjoihin.

Tehdään satunnaisotos...

Pöytäkirjahakemisto 1831-1831 ... hautausavustuksia sivullinen ... entinen aliluutnantti C. Born saanut uuden duunin Suomen meriekipaasissa, vieressä numero 434 ... virkahakemuksia ja -muutoksia aika monen nimen kohdalla... asiasanan kirkonrakennus kohdalla muutama hanke.

Viittaako numero pöytäkirjaan, kuten voisi yksinkertaisempi kuvitella? Talousosaston yhteisistunto- ja jaostopöytäkirjat -> 1. jaoston istuntopöytäkirjat 1831-1831 (Ca:73) ... ei tarpeeksi sivuja eikä muita numerointeja ... selataan eteenpäin ... 2. jaoston istuntopöytäkirjat 1831-1831 (Ca:74) ... ei tarpeeksi sivuja eikä muita numerointeja ... selataan eteenpäin ... Talousosaston yhteisistuntopöytäkirjat I 1831-1831 (Ca:71) ... tarpeeksi sivuja ja siinä se juttu sitten on. Yksinkertaisuudessaan. En kyllä taitanut oppia mitään.

Tutkimustarina Espoosta

Flachsen-väsäyksen ilona ja etuna on se, että voi keskittyä pieniin paloihin kerrallaan. Viime viikolla kirjoittelin pätkää, jonka piti päättymän salaneuvos Axel Ludvig Borniin. Hänen sisaruksistaan minulla oli aluksi ollut vain määrällinen tieto, mutta kiitos SukuForumin kirjoittajan, löytyi Helsingin rippikirjan sivu, jossa koko porukka oli koossa. Siitä näkyi kuitenkin heti, että lapset olivat liidelleet sinne tänne, Ruotsiinkin asti, joten katsoin parhaaksi tilata Bornin perukirjan, jossa sisarusten kohtalo pitäisi olla esitettynä. Kun kerran kuoli lapsettomana. Mutta perukirjaa ei Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytynyt.

Hiski-haku osui avioliittoon Espoossa 15.10.1833 "Casseur. v. Kejs. Finsk. Sjökipaget Herr Erik Born" ja "Demois. Hedvig Maria Gust. Carolina Kurtén", joka vaikutti lupaavalta. Helsingistä löytyi 26.1.1840 syntynyt poika Otto. Hedvig Maria oli häiden yhteydessä merkitty olevan kotoisin Backbystä, joten kun tarkistin ylioppilasmatrikkelin Axel Ludvig Bornille antamaa "Omisti Espoon Kunnarlan" tietoa digitaaliarkistosta löytyvistä henkikirjoista tarkistin myös Backbyn. Ja siellä asui 1875&1880 leski H. M. Born vuonna 1840 syntyneen Otto pojan kanssa.

Aika siirtyä "Sukutilojen" antiin. Kunnarlan eli Gunnarsin kohdalla "Tilan lahjoitti Espoon kunnalle v. 1885 salaneuvos A. L. Born, hänen veljenpojallaan oli siihen hallintaoikeus kuolemaansa saakka vuoteen 1918." Backbyn kohdalla taas "Omistaja v:sta 1918 Ernst von Freymann." Tutkimushypoteesi: Otto oli salaneuvoksen veljenpoika ja kuoli vuonna 1918. (Otto lahjoitti Espoolle koulurakennuksen pitäjäntuvaksi.)

Backby ei ollut mikään pieni tila: 900 hehtaaria maata. Pienen googlauksen jälkeen selvisi, että tila on tänä päivänä Kartanokylpylä Kaisankoti. Päärakennus uusittiin 1937-1938 ja näyttää nyt tältä:

Kuva on Flicker-sivustolta ja oikeusasetustensa mukaan käytettävissä, kunhan lähde mainitaan eikä kuvaa muunneta.

Hiskistä löytyi myös toisen Axel Ludvigin todennäköisen veljen avioliitto. Seurakunnassa "Ensimmäinen Suomen meriekipaasi" vihittiin 12.7.1833 "midsk. m. herr Carl Born " ja Espoon pitäjästä "välb. jungfru Joh. Maria Ståhlhane". Oikein aatelinen morsian? Pariskunta löytyi SukuForumin avulla Martti Strangin tekemästä taulusta, jonka mukaan Carl kuoli 30.6.1845 Porvoossa ja Johanna 10.4.1867 Espoossa.