Kaiverrettuja kallioita

Viime sunnuntaina pysyin kotikaupungissani ja auringonpaisteen houkuttelemana kiertelin Helsingin eteläisiä rantoja. Eiranrannan täysin rakennetusta puistosta tuli loppujen lopuksi ihan kiva, mutta aina välillä on tullut mieleen, että miten niille kalliokaiverruksille myllerryksessä kävi. Kerroin kaiverruksista täällä huhtikuussa 2009 ja stickerHelsinki-nimimerkin Flickr-kuvasetti vuodelta 2006 on onneksi vielä olemassa. En itse niitä koskaan kaikkia löytänyt paikan päältä, joten en osaa sanoa ovatko edelleen olemassa.

Kyseessä ei ole uniikki ilmiö Helsingissä. Tämä selvisi eilisestä Hesarista, jossa Lauttasaaren rannalta löytyi

Silajenkov, Setsov ja Lebedev. Nimien perässä on lyhenteitä. Vuosiluvuista on hankala saada varmuudella selvää.

Ohikulkijan mukaan tässä oli kyseessä ryhmä Helsingin akateemisen gymnasiumin oppilaita. Lähistöllä on myös "ankkurilla ja vuosiluvulla 1854 varustettu nimi Fleege sekä kuva ratsastavista sotilaista" ja arvoituksellinen hieroglyfisarja, joka aukeaa nimeksi Sederholm.

Lisäksi jutussa poikettiin Laajasalon edustalla olevaan Pitkäluodon saareen, jossa on niinkin selkeitä tekstejä kuin "C.G.L. den 9 juli 1877" ja "C. L. Hilse den 29 Juni 1862".

Vastaavia luulisi löytyvän toisistakin sotilas- ja koulukaupungeista. Tunnetuimmassa historiallisen ajan kalliosta eli Aavasaksasta kerroin blogissa myöskin huhtikuussa 2009. Alla oleva kuva paikasta on Kyläkirjaston kuvalehdestä 6/1882.

Edelleen maassa

Eilisiin kaiverruksiin jatkoksi verkosta löytyi Piia Stenforsin artikkeli Keskiyön auringon vetovoimaa tunnettujen vierailijoiden jälkiä kaiverrettuina Aavasaksan vaaran kiviin (julkaisussa Tutkimusmatkalla pohjoiseen, 2001).

Stenfors kertoo niin Aavasaksalla matkanneista kuin heidän tekemistään kaiverruksista. Tai oikeammin paikallisten tekemistä kaiverruksista, sillä pääsääntöisesti matkailijat piirsivät liidulla kiveen ja matkailuyrittäjä teki sen mukaan kaiverruksen.

Tornion kävijä Wilhelm von Wright piirsi kiven sijasta paperille "Ylä-Torneolaiset Kesä-voateisaan." Painettu vuonna 1831.



Lehdestä Svenska Familj-Journalen löytyy vuonna 1864 pieni puffi Aavasaksasta.

Virtuaalisen retken 1800-luvun Lappiin voi tehdä vaikkapa radio-ohjelmilla.

Tai lukemalla vuonna 1885 julkaistun kirjan Suomalaisesta tutkimusretkestä Sodankylään ja Kultalaan vuosina 1882-83 ja 1883-84, ynnä kuvaelmia Lapista kanssa. Mukana on muutamia mustavalkoisia valokuvia sekä alla oleva "Virtailukoneella saatu revontuli-säde Pietarintunturilla joulukuun 29 p. 1882."