Helsingin Lammassaaressa kuollut mies ja taloudenhoitajansa

Helsingin Viikin Lammassaari Vanhankaupunginlahdella on tuttu kohde lintuharrastajille ja muille ulkoilijoille. Siellä liikkuessani olen pohtinut alueen historiaa, mutta en ole sitä lähtenyt selvittämään. Toisessa hutkinnassa tuli kuitenkin vastaan Lammassaaressa helmikuussa 1884 kuollut mies Ulrik Grönstrand.

Hbl 24.2.1884

Ulrik Grönstrand syntyi 21.4.1819 Helsingissä isänään muurarinkisälli Erik Grönstrand, joka kuoli tuntemattomaan sairauteen 58-vuotiaana vuonna 1849. Leskensä Ulrika kuoli leskenä 1.5.1852 (HKA 2935). Tuolloin Ulrik oli muurarinkisälli, veljensä Fredrik maaherran kanslisti ja sisar Charlotta naimisissa papin Anders Anderssonin kanssa. 

Sisarusten äiti ei jättänyt kiinteistöjä perinnöksi, mutta kaupunginarkiston kiinteistökortistosta paljastuu moniosainen omistussuhde Iso-Robaan 8 Harakan korttelissa (94). Sen oli vuonna 1815 ostanut kaupungilta Ulrikan ensimmänen aviomies, kirvesmies Gustaf Strandberg. Erik Grönstrandin talousvaikeuksissa syksyllä 1848 kiinteistö huutokaupattiin muurarikisällile, joka saattoi toimia bulvaanina, sillä kuukautta myöhemmin Ulrik osti kiinteistön samalla summalla. Kaksi vuotta myöhemmin hän myi sen veljelleen jälleen samalla summalla, mutta veljen talousvaikeuksissa kaksi vuotta myöhemmin kiinteistö siirtyi ulkopuolisille.

Vuosikymmen myöhemmin Ulrik Grönstrand ryhtyi osakkaaksi Johan Tallbergin johtamaan hankkeeseen, jossa vuosina 1862-63 rakennettiin nykyisen Kansallismuseon paikalle työväenasuntokasarmeja sekä samalle Fjälldalin tontille mahdollisimman kauas vuokrattavista asunnoista huvila, jossa Tallberg ja Grönstand asuivat useita vuosia. Ulrik Grönstrandin talouteen kuului vuonna 1864 taloudenhoitaja Anna Lovisa Eklund, piika ja renki (KA. U56:976). Hän ilmoitti Fjälldalin osoitteekseen vuosina 1866-1876.

Lördagen 9.10.1905

Osakkuus Fjälldalista ei ollut Ulrik Grönstrandin ainoa kiinteistösijoitus. Vuoden 1875 kunnallisverojen kantokirjat kertovat, että hän maksoi työväenkasarmien vuokratuloista veroja muiden osakkaiden kanssa 40 äyriä  ja yksinään 10 äyriä Ison-Roban tonteista 20-22 (kortteli 93), jotka hän osti keväällä 1869 ja myi vuonna 1881 (Kiinteistökortisto; US 15.6.1881). Marraskuussa 1870 hän oli ostanut Ison-Roban 31 (kortteli 90), josta hän sai 4 äyrin verran vuokratuloja. Niiden määrää rajoitti se, että Grönstrand asui itse samassa osoitteessa, johon kirjattiin kantokirjaan työtuloistaan maksamansa 15 äyriä. Seuraavana vuonna talouteensa kuului Anna Lovisa Eklund, kaksi piikaa ja renki (KA. U77:1469 (1876)). 

Grönstrand ja Eklund henkikirjoitettiin samaan osoitteeseen vuoteen 1883 asti, mutta ilmeisesti he viettivät viimeistään kesästä 1879 alkaen aikaa myös Lammassaarella.

Hbl 25.10.1879

Lammassaari oli Grönstrandilla vuokralla. Hänellä oli saarella päärakennus ja tarvittavat ulkorakennukset eläimille, joita vuoden 1884 alkaessa oli 2 hevosta, 5 lehmää, 1 nuori nautaeläin, 31 kanaa, 7 kalkkunaa. Irtaimistonsa rikkaus ei kuitenkaan viitannut yksinkertaiseen maalaiselämään.  (HRA 7951, HRA 10355).

Hbl 28.2.1884

Perukirjasta selviää, että Grönstrand olisi voinut vetäytyä myös varsinaiselle maaseudulle, sillä hän omisti Rantasalmen Torasalon Karhulan tilan. Ehkä se oli päätynyt hänelle velan panttina, sillä lainaustoiminnasta kertoo yli 76 tuhannen markan saatavat. Omia velkoja hänellä ei juuri ollut ja Grönstrand omisti kuollessaan edelleen  kaupunkikotinsa ja neljänneksen Fjälldalin kasarmeista. 

Kuolinpesällä oli siis varaa ostaa Hietaniemen hautausmaalle mustasta graniitista tehty hautapaasi, jossa oli valkoisesta marmorista kranssikuvio (Hbl 28.9.1884). Hautahaku ei anna tarkkaa osoitetta Grönstrandin haudalle eikä Nervanderin mainitsemalle naapurilleen, joten todennäköisesti molemmat on uudelleenkäytetty.

Päivää ennen kuolemaansa Ulrik Grönstrand teki testamentin, jota hän ei jaksanut enää sängyssä maaten allekirjoittaa. Se jätti koko omaisuutensa taloudenhoitajalleen Anna Lovisa Eklundille. Hän jäi asumaan Lammassaarelle, josta asioitaan hoitanut Otto Albrecht vuokrasi oitis kesäasuntoa Eklundin kuoltua 15.4.1894.

Hbl 18.4.1894

Kiinteistökortistosta näkyy, että kaupunkikoti siirtyi perintönä Albrechtille ja ehkä hän sai haltuunsa myös Eklundilla edelleen olleen neljänneksen Fjälldalin vuokrakasarmeista. Lähimmät sukulaisensa olivat sisarpuolen lapset Mathilda Charlotta, Carl Leander ja Berndt Theodor Westerlund. Omaisuuden selvittelyyn meni aikaa sen verran, että irtaimisto huutokaupattiin vasta tammikuussa 1896.

Päivälehti 22.1.1896

Eklundin perukirjassa Lammassaaren vuokrasopimus arvioitiin arvottomaksi eli kausi oli lopussa. Verkkosivun perusteella jo kuolinvuonna vuokraoikeudet olivat julkisessa huutokaupassa, jossa leskirouva Wasenius sai sopimuksen maaliskuuhun 1921.