Myötäjäisarpajaisvoittajia 1783

Brita Matintytär Akaan Kylmäkoskelta (Inrikes tidningar 16.1.1783)
Helena Simontytär Marttilan Brungilasta, Brita Matintytär Sysmän Joutsjärveltä(Inrikes tidningar 6.2.1783)
Marttilan Brungilan kylästä avioitui 29.6.1790 "bd:d: Helena Simons dr "
Maria Rahuin Rantasalmen Ritalahdelta (Inrikes tidningar 20.3.1783)
Hedvig Juhanantytär Teppanainen Kesälahdelta (Inrikes tidningar 1.5.1783)
Malin Antintytär Kokkolan talosta Silahtta kylässä Rödsö (Inrikes tidningar 12.6.1783)
Anna Erkintytär Kuopiosta(Inrikes tidningar 14.8.1783)
Helena Matintytär Iitistä, Lyötilän Tervalasta (Inrikes tidningar 16.10.1783)
(Niina Seppäläisen opinnäyte Iitin kirkonkylän ja Kausalan asutushistoriallinen muutos historiallisten karttojen valossa menee siis hieman sivuun.)
Anna Matintytär Taivassalosta (Inrikes tidningar 27.11.1783)

Karannut renki

Isaac Henriksson Nyberg oli syntynyt Tenholassa vuonna 1771 (josta etunimeä ja patronyymia vastaavaa kastetta ei löydy) ja päätynyt vuoteen 1796 mennessä Lasson pitäjään Tukholman läänissä. Siellä hän oli tiilentekijärenki Såbyholmin tiiliruukilla, kunnes katsoi parhaaksi/tarpeelliseksi karata. Kaipaamaan jäi vaimo Anna Lisa Åberg, joka parin vuoden odottamisen jälkeen oli valmis uuteen avioliittoon ja näimpä miestään ylläolevalla ilmoituksella kuulutettiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 31.1.1798.

Siirtolaishistoriaa laulettuna

Lehdistökuva, kuvaaja Cata Portin.

Keskiviikkoiltana olin katsomassa Svenska Teaternin Kristina från Duvemålan. Kv-tasoa oli. Laulaminen upeaa ja lavastus innovatiivista.

Kun teatterilla selvisi, etteivät tekstityslaitteet olleet käytössä, pelkäsin kokemuksen muistuttavan italiaksi laulettua oopperaa. Ei ihan. Pysyin kyllä juonessa kärryillä. Mutta ajatukseni alkoivat turhan usein harhailla, kun laulujen teksteistä suuri osa jäi ymmärtämättä.

Tästä huolimatta mukana oli useita hetkiä, jotka toivat siirtolaisuuden inhimilliset puolet lähelle. Informaatiotakin omaksuin. Istumalla esityksen 4 tuntia (väliaikoineen) osaat sinäkin vastata kysymyksiin:

1. Mainitse neljä epäkohtaa 1800-luvun ruotsalaisella maaseudulla ja selitä miten ne motivoivat siirtolaiseksi lähtemistä.
2. Musikaalissa samasta pitäjästä lähti useampi siirtolainen yhdessä. Tässä ratkaisussa on hyviä ja huonoja puolia, mitä?
3. Eräässä laulussa käsiteltiin alkuasukkaiden oikeutta maahansa. Minkälaisia argumentteja esitettiin, puolesta ja vastaan?

Informatiivisuus korostui käsiohjelmassakin ja siinä ohjattiin jopa lukemaan lisää taustaa verkkosivuilta. Ettei tämä blogijuttukaan jäisi pelkäksi teatteriarvioksi, alla leike sanomalehdestä Daily globe 9.10.1878 kuvaamaan kielitaidottoman siirtolaisen elämän realiteetteja.

Tekstiä Amerikasta

Viime viikolla löytämäni ja jo kertaalleen tänne linkittämäni Writing History in the Digital Age osoittautui todella mielenkiintoiseksi, ainakin lukemieni artikkeleiden osalta.

Robert S. Wolffin artikkeli The Historian's Craft, Popular Memory, and Wikipedia tarkasteli Amerikan sisällisodan syistä kertovan Wikipedia-sivun muutoksia ja niistä käytyä keskustelua. (Onnistuisikohan vastaava analyysi jostain suomenkielisestä?) Wolff ymmärtää ei-akateemisen historiankirjoituksen eräänlaisena muistin jatkeena, perintönä annettuna tietona, joka on osa identiteettiä. Kun taas ammattilaiset rekonstruoivat menneisyyttä kriittisellä ja skeptisellä otteella. Hän ei usko tämän eron kapenevan digitaalisessa maailmassa, mutta toivoisi kuitenkin akateemisten tutkijoiden osallistuvan aktiivisemmin digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaan historiankirjoitukseen.

Leslie Madsen-Brooks tarkastelee mustista etelävaltioiden sotilaista käytyä verkkokeskustelua esimerkkinä siitä, miten akateemisesti kouluttamattomat "tekevät historiaa". Koin Madsen-Brooksin asenteen varsin kriittiseksi ja ilokseni luin loppupuolelta tunnustuksen "Considering the low opinion some reference librarians and historians have of genealogists, historians might be suprised to find genealogy forums to be self-regulating regarding the black Confederate myth." Ja suorastaan hämmästyin kun artikkeli loppuikin toteamukseen

I'd like to hear more people say that, despite their lack of academic credentials, "I nevertheless am an historian."

Amanda Grace Sicarsien artikkeli antoi inspiroivan esimerkin siitä, miten harrastajakunnan tietoutta pystyttiin keräämään talteen Facebookissa.

Ansley T. Ericksonin artikkeli Historical Reseach and the Problem of Categories: Reflections on 10,000 Digital Notecards sai minut (kuvainnollisesti) hakkaamaan päätäni seinään. Koko tutkimusharrastukseni ajan minulla on ollut henkilökohtainen tietokone käytettävissäni. Jos tuhannet paperilippuseni olisivatkin tietokanta... nyyh.

Mutta eteenpäin harjoittelun voimalla.
(Google Translate yllätti ja tuotti ihan ymmärrettävän lauseen englannista suomeksi.)

Kuun vaihteessa

22.2.

• Gustaf Mauritz Armfeltin elämästä paljastui uusi puoli: pikkuprinssin käyttämien vaippojen laskija
• Pikakirjoitin Pinterest-promoa Agricolan palstalle

• Lähdin pitkästä aikaa Kansallisarkistolta ilta-8:lta. Enkä ollut ainoa, alkuunkaan. Mikä on hyvä juttu.
• Jäätä jalan alla, jäätä pään päällä - missä olet?

23.2.

• Myös Helsingissä kunnianlaukaukset tuoreen kuninkaallisen kunniaksi. Jo tänään! Klo 17 Kauppatorilla
• 1700-l harrastajat saavat näkyvyyttä. Kauppatorin laukauksia kuvaamassa useampi tv-kamera.
• Jep, laukaukset saivat näkyvyyttä mediassa

24.2.

• Eka kysymykseni Artefactaan. Ei näytä hiiirveän aktiiviselta paikalta, mutta ei ota jos ei anna tms.
• Viipurin tuomiokirkon tutkimuksista vuonna 2011 tiedote, josta en saa irti aikaansaannoksia

25.2.

• Eilisiä muistiinpanoja käsiksessä jo nyt. Tehty historiaa. Ainakin yhdellä tavalla.

26.2.

• Kirjoitettu tekstiä eilisistä muistiinpanoista ennen aamusuihkua. Ylpeä itsestäni. Lankeemus odottaa.
• Bbc point of view radiopätkä rahaliittojen historiasta hyvä ja valaiseva

27.2.

• Jos esi-isänsä pääsisi ottamaan/jättämään, niin mikä painaisi vaakakupissa eniten?

28.2.

• Staffordshire Hoard Pinterestissä. En oo katee, en yhtään. Maamme köyhä ja siksi jää...
• Hallenbergin väikkärin "Kungen, fogdarna och riket" lainan uusiminen onnistui, taas. Enää 36 jäljellä, eli muutama uusinta tullut jo tehtyä.
• Onko muita vaihtoehtoja talousongelmiin kuin kasvu? PlanetMoney tarjosi historiallisen katsauksen
• OK digiaineistojuttuja erottui tästä mekanisen työtehtävän ohessa kuunneltuna
• Mekaaninen työtehtävä vihdoin loppui. Juuri kun olin löytänyt hyvää kuunneltavaa.
• Miksei suomettuneessa Suomessa(kaan) opetettu, että Romaniassa on vanhin tunnettu sivilisaatio? NL:n aikaan löydetty.
• Ekasta luennosta opin lisäksi hiiliajoituksesta uutta ja aloin miettiä kalan merkitystä suomalaisessa ravinnossa ja asutuksen leviämisessä.

29.2.

• Ja taas lähti spostitiedustelu vieraalle historiantutkijalle. On meillä sentään 4 yhteistä FB-kaveria ja kysymykseni oli (kai) asiallinen...
• Kansalliskirjaston kaukolainapalveluun lähti pyyntö vuonna 1796 painetusta kirjasta. Tästä voi taas tulla hauskaa.

• Nyt on meikäläisenkin kommentti näkyvillä. Käyttäjät vs. arkistot Mukana aiemmin m.m. @JPvE ja @TomiAhoranta

1.3.

• Pyörän keksimisestä olen puolella korvalla kuunnellut luentoa. Maailman vanhin löydetty Tanskasta.
• Sain paperille ajatuksia huomiseen puheenvuoroon. Prepa hieman heikko, kuten oli briiffikin.

2.3.

• If you begin with a ladle, you will end without a spoon. #finnishsayings
• Bitches ähkyen living, blazing, burning trees #finnishsayings #googletranslate
• Days can be extended with shingles and beer with singing. #finnishsayings
• Tutkija vastasi pari päivää sitten lähetettyyn tiedusteluun. Hiihtolomalta Lapista. Ja ehdin jo ajatella pahoja ajatuksia.
• Kaukolainatilaukseen KK:lle tuli yst. vastaus. Materiaali talossa ja tilattu minulle erikoislukusaliin. Vain aukioloajat puuttuvat.
• Armon aika on loppu ja itsensä mokaamisen mahdollisuus odottaa Krunikassa.
• Kotimatkalla hain postista jaettavaksi liian isot kirjeet. Toisessa oli painettuna raportti, jonka julkistuksesta olin tulossa.
• Toisessa palautetta OÅ-käsiksestä. Ei mitään isoa vikaa löytynyt, huh. Korjausten teko hyvässä vauhdissa.
• Palautteen antajaa en tarpeeksi voi kiittää. Köyhänä yrityksenä lisäsin väitöksensä vihdoin lähteisiin ja laitoin siihen kaksikin viitettä.

3.3.

• Herätty kuudelta, kirjoitettu 5 blogitekstiä ensi viikolle. Nyt kirjastoon, arkistoon, Atskiin.
• TTSS-leffassa oli ihana arkisto! Ja oli se muutenkin upea: näyttelijät, musiikki, autot

4.3.

• Vau! Nyt Hesarillekin on selvinnyt @Sota1918_live olemassaolo. Sääli, ettei aiemmin. Mäntsälän kapina à la HS oli tylsä.
• Yritin lukea Susimessua. Aloin kiinnittää huomiota adjektiiveihin ja sitten en enää muuta nähnytkään.
• Järki käteen Tallinna! Ei lasikuutioita muurien lähelle.
• Villa Gyllenbergin Helene S katsastettu. Jos on joskus vastaavan nähnyt ja muisti pelaa, voi jättää väliin.
• Päivitin julkaisuluetteloni. Tälle vuodelle jo 4 riviä, kyllä tää tästä...

5.3.

• Vielä riittää talvea sen verran, että ehtii opettelemaan luistelua? Söötti kuva
• Sattuisiko joku tietämään paikan, josta saisi painokelpoisia paloja Pohjolan kartoista 1500-luvulla? Gallica näytti lupaavalta, ennen testiä
• Tai sitten klikkailen näitä läpi ... Mutta ilmaiseksi pitää saada.
• Viron Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa on käyttöehdot vain viroksi. Ja yksi dokumentti kuvana, ettei saa konekääntöönkään.
• "5. luokan historian kurssin toteuttaminen tutkivan ja tominnallisen oppimisen menetelmää käyttäen."
• Tauko ohi ja Kiuasmaa odottaa. Kai sekin saa "ohi on"-hetkensä? Joskus.
• Relasin tekemällä keskeneräiselle kirjalle mainoksen Wordartilla ja comic sansilla. Huutomerkkejä paljon. Tuli hieno.
• WAA on nyt Digital Analytics A. Ihan niinkuin työni ja harrastukseni olisivat askeleen lähempänä toisiaan.

Henric Jonasson Hakala (2/2)

Henric Jonasson syntyi vuonna 1734 Vuorentaassa rakuunan pojaksi. [Vanajassa kastettu 5.1.1735 Vuorentaasta rakuuna Jöns Svanbergin ja Walborg Thomasdotterin poika Henric.]

Hän lähti Nukarin rusthollin palvelukseen jo kymmenvuotiaana ja vaihtoi paikkaa vasta 17-vuotiaana. Tuolloin Henricistä tuli työrenki Räpiälän rusthollin työrenki ja sellaisena hän pysyi yksitoista vuotta. Hänelle myöhemmin palkintoa ehdottaneet kehuivat Henricin pysyväisyyttä rankalla palvelustiellä.

Uusi elämänmuoto alkoi kun Henric sai vuonna 1765 Oisin talosta Suonpään torpan. Nyt oli mahdollisuus myös mennä naimisiin ja vaimoksi löytyi Walborg Michelsdotter. [Vanajassa vihittiin 1.11.1764 Wuorentaan Räpiälästä renki Henric Jönsson ja piika Walborg Mich.d:r]

Yhdessä he ahersivat Suonpäässä 15 vuotta ja niin pellot, niityt kuin asuinrakennuskin saatiin hyvään kuntoon. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta Henricillä olisi ollut helpot päivät jatkaa torpan viljelyä, kun ei häntä siitä oltu poisajamassa.

Mutta joko tarkkailijalta jäi jotain havaitsematta tai Henric oli niitä ihmisiä, jotka tykkäävät enemmän haasteista kuin valmiissa elämisestä. Niin tai näin, hän ja perhe jättivät Suonpään ja muutivat Hakalan torppaan, josta edellinen torppari oli irtisanottu. Lisää työtä ja parannustoimenpiteitä, joiden jälkeen torppa muistutti jo parempaa taloa ja paikkakuntalaiset alkoivat sitä leikillisesti kutsumaan säteriksi.

Henric ja Walborg saivat useita lapsia, joiden kasvatusta palkinnonehdottajat myös kovasti kehuvat. Tekstiä kirjoittaessa yksi pojista oli ehtinyt jo naimisiin ja saamaan omia lapsia. [Hämeenlinnan kastettujen listassa Henricin patronyymiksi vaihtuu Jonasson. Suotorpassa syntyivät pojat Eric Johan 14.9.1765 ja Henrik 18.2.1774. Määrittelemättömässä paikassa 27.5.1778 Gustav. Hakalassa 20.11.1780 Andreas.]

Päälähde selostettu eilisessä tekstissä, tiedot hakasuluissa ovat Hiskistä. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista luntaten voi arvata, että Eric Johanista tuli isänsä jälkeen Hakalan torppari ja hänen pojastaan Gustafista pappi. Gustafin ottamalla sukunimellä Hackstedt löytyy verkosta sukutauluja ja Maankäyttö 4/2009 lehdestä Pekka Raitasen artikkeli Alvar Aalto - maanmittarin poika. Alvarin äiti oli sen mukaan Selma Mathilda Hackstect ja verkkotaulun mukaan hänen isänisänsä juuri Gustaf. Maanmainion torpparin yksi jälkeläinen siis maailmankuulu arkkitehti.

Henric Jonasson Hakala (1/2)

Ruotsalaisista digitoiduista sanomalehdistä olen löytänyt tänne leikkeitä lähinnä paikkakuntien nimillä hakemalla. Joskus kokeilin myös muita nimiä ja sain tulokseni tämän kirjamainoksen (Inrikes Tidningar 8.3.1796):


Kiinnosti tietää kuka oli Henric Jonasson Hakala, josta oli sarjajulkaisuun Skrifter af Sällskapet för Allmänna Medborgerliga Kunskaper kirjoitettu. Mutta miten saisin julkaisun käsiini kun sitä ei Helkassa näkynyt? Toivorikkaat haut Google Booksiin eivät tuottaneet tulosta, eihän sieltä(kään) tarkoituksellisesti mitään löydä...

Leike on odottanut käsittelyään jo jonkin aikaa ja viime viikolla mietin taas sen roskiin heittoa, mutta sitten pulpahti mieleeni: kaukolaina ei ole ylettömän kallis, laita Kansalliskirjastoon viesti. Ja näin tein.

Ammattitaitoinen hakija totesi, että julkaisu löytyi sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastosta eli pitäisi Helsingissäkin olla. "Repertoriokansiosta" oli paljastunut, että olikin varastossa. Kaukolainan sijaan se oli siis kiikutettu minulle erikoislukusaliin varastosta.

Kiiruhdin sinne ensi tilassa. Olikohan ensimmäinen kerta kun pidin käsissäni 1700-luvun puolella painettua kirjaa? Pieni ja sievä oli.

Hakalan juttu ei tuottanut suuren suurta yllätystä. Mies oli Patroottisen seuran palkitsema (aiheesta blogissa aiemmin tässä, tässä, tässä (jossa Henrik mukana) ja tässä) ja teksti oli palkinnon hakijoiden perustelukirje. Se löytyisi siis myös seuran arkistosta ja kirjan alaviitteen mukaan myös pitäjänkokouksen pöytäkirjojen liitteenä. Mutta meikäläisen käsialataidoilla kyllä mukavampi lukea painettuna tekstinä. Ja mielenkiintoista luettavaa, olisikohan näissä mini-elämänkerroissa mikrohistoriallisia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä käytetty?

Koska tätä prologista tuli näin pitkä pätkä, kerron Henkan elämäntarinan vasta huomenna.