Näytetään tekstit, joissa on tunniste sanakirja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sanakirja. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. tammikuuta 2020

Sanakirjoista hyödyksi ja lystiksi


Ruotsin 1700-luvulla ei tarvitse kauaa pyöriä, ennenkuin törmää fraasiin "för nytta och nöje". Etten sitä turhan suoraviivaisesti ja helposti suomentaisi, kaivelin blogin vanhoja sanakirjalinkityksiä, joista osa vaati fiksailua ja täydennystäkin löytyi.

Muistutuksena kuitenkin, että 1700-luvun osalta helpoimmat ja turvallisimmat ovat SAOB ja Vanhan kirjasuomen sanakirja. Jälkimmäisestä löysin esimerkkilauseista ensiksi mieleen tulleen huvin vaihtoehdoksi lystin. Mutta alliteraatio puhuu huvin puolesta.
Ruotsissa on näköjään digitoitu myös Cannelinin sanakirja, jota muistan kehutun
Nopeimmin aukeaa Projekt Runebergin sivuilta Hirvensalon ja Hedlundin Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok (1960). Nykyruotsin ymmärtämiseen käsittääkseni paras lähde on Ruotsin akatemian verkkosanakirja, jossa voi samantien hakea myös SAOB:sta.

Kuvituskuva on Alexandra Såltinin piirtämä kirjaan Lasten kesäinen elämä (1882), joka tuli vastaan, kun yritin hapuilla Finnan kautta digitoituja sanakirjoja. "Joku päivä" pitäisi oikeasti perehtyä Finnan hakuun. 
Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita: , ,

torstai 11. lokakuuta 2018

Joukkorahoitettu sanakirja

Ilmoituksessa Stockholms Post-tidningarissa 19.12.1743 tarjottiin mahdollisuus tilata etukäteismaksulla piispa Daniel Jusleniuksen sanakirja, jota varten hän oli jo virkamatkojensa yhteydessä tehnyt merkittävän keräystyön. Mutta piispan palkka ei riittänyt paperin ostoon?
Tilaajat eivät joutuneet pettymään ainakaan toimituksen suhteen, sillä Jusleniuksen Suomalaisen Sana-Lugun Coetus ilmestyi vuonna 1745 ja sisälsi noin 19000 hakusanaa. Tai yli 16000, jos katsoo toista verkkosivua.

Kansalliskirjaston digitoinneista en sanakirjaa tätä postausta tehdessäni löydä. Google on digitoinut jostain löytämänsä kappaleen ja sama versio on tallessa myös Internet Archivessa.
Kirjoittanut klo 1 kommentti:
Aiheita: , ,

maanantai 29. joulukuuta 2014

Sanakirjoja - Ordböcker


Syksyn mielestäni tärkeimpiä verkkoavauksia oli Kielitoimiston sanakirja. Nykykielen sanojen yleiset merkitykset ovat nyt niin lähellä, ettei ole tekosyytä olla tarkastamatta. Eli blogilleni oleellisin/problemaattisin
historiantutkimus
1. historiaan kohdistuva tutkimustyö. Historiantutkimuksen menetelmät.
2. historiallisaiheinen tutkimus. 
En taida luopua Nykysuomen sanakirjasta, josta on enemmän iloa historiallisten tekstien kanssa. Aika näyttää miten hyödylliseksi muodostuu Vanhan kirjasuomen sanakirja, josta julkaistiin marraskuun lopussa verkkoon väli ma–mööpeli. Tiedotteen mukaan "Jatkossa sanakirja täydentyy vuosittain niin, että uuden sisällön rinnalla verkossa julkaistaan myös painettuna ilmestyneet osat, jotka kattavat aakkosvälin a–kööpeli."

Ruotsin kielen ongelmien kanssa on muodostunut rutiiniksi haku Svenska Akademins Ordbokissa eli SAOB.ssä. Osuvien kirjoitusmuotojen kanssa on toisinaan haasteita ja pitää muistaa, että tämänkin toimitus on kesken ja aakkosten viimeisillä kirjaimilla aloitetut sanat puuttuvat.

Verkkoon on julkaistu myös erilaisiin paikkoihin ja muotoihin vanhoja sanakirjoja. Olen niitä täällä vuosia sitten listannut ja itsekin sen jälkeen unohtanut, joten uusintana sekavassa järjestyksessä ja muutama linkki lisättynä
Lisäksi sanastoon voi törmätä osana toisenlaisia julkaisuja, kuten artikkelin alaviitteissä. Leike alla on Henrik Gabriel Porthanin tekstistä Anmärkningar Rörande Finska Folkets läge och tillstånd när det först lades under Svenska Kronans vissa och varaktiga välde. (Kungl. Vitterhets, Historie Och Antikvitets Akademiens Handlingar, fjerde delen. 1795)

Kuva avonaisesta kirjasta kirjasta "The pathway of life ; Intended to lead the young and the old into paths of happiness, and to prepare them for a holy companionship with him whose kingdom is as boundless as his love" (1894) via Internet Archive ja Flickr Commons.

Kirjoittanut klo 2 kommenttia:
Aiheita:

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Nainen syvistä riveistä

Vuosina 1888-90 julkaistu Syvistä riveistä. Kansankirjailijaimme novellikokoelma on verkossa luettavissa Project Gutenbergistä ja Internet Archivesta (mistä kuvakaappaus). Useimmat kirjoittajien nimistä ovat tuttuja vastaavista yhteyksistä, mutta Liisa Tervosta (ainoa nainen) en ollut kuullut mitään. Hänen nimensä löytyi kyllä vastaavasta yhteydestä Eino Leinon kirjasta Suomalaisen kirjallisuuden historia, mutta siitä ei löytynyt yhtään enempää tietoa naisesta.

Itse novellikokoelmassa hänen nimensä perässä on sulkujen sisällä Oulu, eli sieltä lienee ollut kotoisin. Etusivun valokuvan (ohessa) perusteella ikää ei Liisalla vielä suuremmin ollut. Sanomalehtien kuvauksissa hän on ensikertalainen ja "työmiehen tytär Oulusta."

Uusi Suometar esitti novellista Uusi isä positiivisen arvion 24.7.1889 samoin kuin Satakunta 17.8.1889. Novelli ilmestyi ruotsiksi käännettynä Land och Stad -lehdessä, mutta julkaistiinkohan Liisalta enää mitään muuta? Tarina Uusi isä on lapsen näkökulmasta kirjoitettu kuvaus uusioperheen syntymisestä. Ehkä omista kokemuksista peräisin.

P.S. 1 Tunnetumpien suomalaiskirjailijoiden kuvia ja tekstejä on vuonna 1898 julkaistussa Kirjailija-albumissa. Vielä vanhemmasta kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat tarttua virtuaalisesti Johan Robert Tengströmin vuonna 1845 julkaistuun kokoelmaan Finsk Anthologi eller samling af valda skaldestycken af Finska författare från äldre till nyare tider, jemte korta karakteristiker och biografiska notiser. Tässäkin mukana kuvia. Kattavampi kooste taisi olla vuonna 1857 julkaistu Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista, kuin myös muutamista muista teoksista, joissa löytyy joku kirjoitus Suomen kielellä, tahi joku johdatus sitä tuntemaan. (Aukusti Liliuksen Suomenkielinen lukemisto vuodelta 1860 ei ole proosaa vaan sanakirja.)

P.S. 2. Liisan kotikaupunki sanomalehdessä Land och Stad 10.12.1890. Pauli Kruhsen sivustolta löytyy värikkäämpi kuva toisesta kulmasta. Keskustan ulkopuolisesta elämästä kertoo Ulla Pohjamon gradu Kesä Salmessa - porvarillista huvilakulttuuria Oulun Toppilansalmessa .

Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita: , , , ,

tiistai 5. tammikuuta 2010

Hankalia sanoja

Tavarantasaajani varastivat enimmäkseen vaatteita ja tavaralistojen käännöksissä oli samoja haasteita kuin aikanaan perukirjojen kanssa. Ensin pitää saada käsialasta selvää, sitten keksiä mitä on suomeksi ja lopulta olisi ihan kiva vielä ymmärtää mistä oli oikeasti kyse.

Käsialapuolella tuottaa minulle edelleen hankaluuksia erottaa f ja s. (Tämä siis 1800-luvun selvässä tekstissä ja seuraavaksi yritän siirtyä 1700-luvulle...) Reilusti yli kuukauden yritin löytää käännöstä sanalle fortut, jonka epäilin tarkoittavan jonkinlaista päällystakkia. Vihdoin kilahti päässäni kello ja vaihdoin etukirjaimen. Vasta tämän jälkeen huomasin, että jostain suomenkielisestä lähteestä olin jo toisaalle käsikirjoitukseen poiminutkin sortuutin.

Kotona käytän isotätini kouluaikaista sanakirjaa, josta pienestä koostaan huolimatta löytyy lähes kaikki. Jos se pettää niin sitten internettiin Svenska Akademiens ordbokin pariin. Sieltä on turha etsiä aakkosten loppupään sanoja, viimeisenä edelleen trivsel. (Jollain ollut huumorintajua?)

Ruotsiin sähköposteja väsätessä Googlen käännöskone riittää sanojen tarkistukseen, mutta tutkimustarkoituksiin verkosta löytyy SAOB:n lisäksi:
Sanomalehdistä voi toisinaan yrittää etsiä saman uutisen sekä ruotsiksi että suomeksi ja päästä näin eteenpäin. Suomettaressa julkaistiin 18.11.1864 alkaen virkasanastoa, josta oheinen leike. Montakohan "leikkelynneuvojaa" Suomessa tuolloin toimi?

Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)