Kokemäeltä Amerikkaan, osa 24

Vuoden 1910 väestönlaskennassa Wisconsinin Douglasin Maplessa kirjatti Houkkalan perheen vuokralaisiksi Charlie Piskun, William Reinikan ja Walfrit Aimalan. Kaikki Kokemäeltä.

William eli Wilho Reinikka oli syntynyt 1.4.1876 Hassalan torpparin Johan Fredriksson Jokelan (s. 14.7.1848 Kokemäki) ja vaimon Lovisa Gustafsdotterin (s. 14.1.1844 Kokemäki) pojaksi. Perheenpää vuokrasi vuodet 1891-7 Ala-Ketolan tilaa ja sitten tuli Villiön Reinikan talolliseksi.

Wilho saapui New Yorkin satamaan 27.12.1906 Liverpoolista lähteneellä Oceanic-laivalla. Suuntana oli Minnesotan Duluth, jossa odotti ystävä "Nil Kristoffer". Edellä mainitun väestönlaskennan jälkeen Wilho on muuttanut Minnesotan Brookstoniin, jossa hänet kirjattiin ensimmäisen maailmansodan kutsuntakorttiin. Vuonna 1920 hän asui kolmen poikamiehen taloudessa Minnesotassa ja vuonna 1930 edelleen naimattomana samassa osavaltiossa.

Waldrid Maximus Äimälä oli puolestaan syntynyt Kokemäellä 18.11.1867 Äimälän rusthollarin Lars Henrik Henrikssonin (s. 1832 Harjavalta) pojaksi. Isä kuoli vuonna 1878 samoin kuin äiti Ida Josefiina (s. 1838 Kokemäki). Isännäksi tuli Walfridin isoveli.

Walfrid otti passin Amerikkaan 21.1.1903 ja oli samana vuonna tullut Yhdysvaltoihin, edellä mainitun väestönlaskennan mukaan. Hän oli kuitenkin käynyt kääntymässä Euroopassa ja tullut 5.2.1909 Empress Of Ireland-laivalla Liverpoolista Kanadan satamaan St John, New Brunswick.

Lähteet:
Kokemäki rippikirja 1869-1879 s. 218, 1881-1890 s. 255, 1891-1900 s. 326, 1205, 1455
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: Maple, Douglas, Wisconsin; Roll T624_1707; Page: 4A; Enumeration District: 86; Image: 297.)
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1906; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_814; Line: 7; .)
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: St Louis County, Minnesota; Roll 1675781; Draft Board: 1.)
Peterzen, Conrad, ed.. Minnesota Naturalization Records Index, 1854-1957
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Census Place: Township 50, St Louis, Minnesota; Roll T625_857; Page: 8A; Enumeration District: 91; Image: 1117)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Census Place: Stoney Brook, St Louis, Minnesota; Roll 1128; Page: 1A; Enumeration District: 168; Image: 946.0)
Kokemäki rippikirja 1862-1868 s. 461, 1869-1879 s. 464 , 1881-1890 s. 586, 1891-1900 s. 737
Siirtolaisuusinstituutti - passitietokanta
Ancestry.com. Border Crossings: From Canada to U.S., 1895-1956

Orjapaadelta

Kyllä sitä ihmisestä (kirjoittajasta siis) voikin saada viehättävän kuvan kevätauringossa. Kävelin sunnuntaina aamupäivällä Orjapaadelle. Kävin ihan korkeimmalta paikalta, missä on pronssikautinen hautaröykkiö, katsomassa maisemia. Kävelykaveri otti tämän kuvan hieman alempana. Taustalle jäi sattumalta Forsbyn talo (kuivurin erottaa koivun oksan takaa), jossa isäni ja mummoni ovat eläneet lapsuutensa.

Ylhäältä näki pitkälle, mutta vielä hyödyllisempää oli katsella maisemia Kuurolantieltä nyt kun puissa ei vielä ollut lehtiä. Nyt - vasta! - tajusin todelliset (pienet) etäisyydet Kokemäenkartanon, Haistilan ja Forsbyn välillä. Ja samaan listaan voi lisätä täydellisyyden vuoksi Villiönkin. Sukututkimukseeni kuuluvat henkilöt asuivat joen pohjoispuolella ja kartano hallitsi eteläpuolella.

Nykyaikaisessa kulutustutkimuksessa on tultu siihen tulokseen, että ihmisten onnellisuus riippuu siitä mihin he tilannettaan vertaavat. Tuntuu varsin universaalilta periaatteelta. Eli miltä olisi tuntunut olla jokseenkin tavallisen tilan isäntä/emäntä, kun joen toisella puolella, näköetäisyydellä, on pitäjän merkittävin tila?

Tällaisia asioita voi alkaa miettimään, kun katselee karttaa tai maastoa. Missä oli kirkko, lähin markkinapaikka, missä ihmiset liikkuivat ja miten? Kenen kanssa oltiin todennäköisesti tekemisissä ja kenen ei?

Joulukortin kertomaa

Vanhemmilleni lähetyssä joulukortissa oli sivuhuomautuksena "Turun arkiston mukaan isoisän isoisän isä on Johan Fast, Villiön kylän suutari 1800-luvun alussa." Hyvien internetyhteyksien ääressä on ilo kokeilla lisätietojen hakemista jouluaaton aamun kuluksi. (Lapsena katselin tähän aikaan television tarjontaa)

Johan Fast Villiöstä löytyy näppärästi SSHY:n digitoimista rippikirjoista. Hänen ja vaimonsa syntymäajat ovat selvästi esillä ja Hiskistä löytyy uskottava avioliitto 24.4.1810: Tulkkilasta "Sold. vid f.d. Kongl. Bborgs reg. o. 2dra maj. comp. No: 59 Johan Fast " ja Haistilasta "Skom. dr. Anna Maria Ericsdr".

Johan Fast (s. 24.9.1788 Pori)
Avioliitto 24.4.1810 Kokemäki: Anna Maria Eriksdotter (s. 1792 Kokemäki)
Lapsia:
Johanna s. 12.1.1811
Ester s. 27.9.1813
Majastina s. 16.9.1816
Johan Eric s. 24.8.1818
Carl Enoch s. 17.5.1820
Joseph s. 3.3.1822
Gustaf s. 15.5.1824
Caisa Lisa s. 18.11.1826
Emanuel s. 22.3.1829
Ester s. 2.6.1832

Haistila kiinnostaa aina (?) ja Anna Marian perhe on tunnistettavissa 1808 aloitetusta rippikirjasta ja 1791 rippikirjasta. (Erik myös 1815 rippikirjassa, Eric asui Orjapaadella ja haudattiin sukunimellä Orjelin.)

Erik Mattsson (s. 3.10.1768 k. 6.7.1819 (50 v. 9 kk. 2 pv)
Avioliitto 11.12.1791 : Maria Andersdotter (s. 23.11.1770 )
Lapsia:
Maria s. 8.3.1792
Christina s. 2.2.1796
Eric s. 24.11.1797
Elisabet s. 27.4.1801
Juliana s. 21.1.1804
Gustaf s. 3.4.1807

Maria löytyy piikana Härkälän Haistilasta (RK: 1778-, 1791-), mutta hänen juurensa eivät osu omiini, vaan Hiskin kastetietojen kautta kierrettynä Maria on sotilaan tytär Villiöstä (RK: 1746-, 1752-, 1760-, 1772-)

Anders Grelsson Moliis (s. 29.11.1708 k. 1788 (70v.))
1. Avioliitto: Anna Sigfridsdotter (s. 1698)
2. Avioliitto 8.10.1762 Kokemäki: Anna Marckusdr (s. 16.5.1738)
Lapsia:
Anders k. 1749 (15 v.)
Erik s. 1735
Anna s. 25.1.1765
Maria s. 29.11.1770
Petter s. 5.3.1775 k. 1776

Villiön talojen isäntien nimenä Grels esiintyy, joten hypoteesina voi esittää, että Anders olisi kylän poikia. Mutta puuronkeitto kutsuu nyt...

Piirileikkiä lounastauolla

Aamuiseen Keisari-tekstiin upotin Paistilan Köönikkä-tavaraa, jota kerääntyi lukkarimetsästyksen yhteydessä. Muistiinpanoja puhtaaksikirjoittaessa huomasin, että Håkan Månssonin poikapuoli oli ”Jakob Johansson Judees”, josta tulee tietenkin mieleen Judius-suku. Joka vilahti Båge-selvittelyssä.

Iso-Iivarin luettelossa on Villiön Simulan haltijoina on peräkkäin Johan Simonsson Judius ja Håkan Månss. Katsahdus Ylioppilasmatrikkeliin ja Håkanin vaimon 1. aviomies ”Johan Simonsson” yhdistyy mukavasti lainlukija Johan Judiukseen. Jonka tytär oli siis naimisissa Gabriel Bågen kanssa.

Mutta mistä Håkan Månsson ilmaantui Kokemäelle? Ja keitä ovat "Karhiat"?

Aila Nissisen kirjan Palleroisille iloksi kuvitusta

Ylioppilasmatrikkelista ja Bågeistakin

Sain s-postin Yrjö Kotivuorelta, ylioppilasmatrikkelin tekijältä. Kotivuori kertoi, että ehdottamani korjaus Johan Fritz vanhempaan ja nuorempaan oli tehty. En edes muista koska olin kommenttini lähettänyt, puhumattakaan, että muistaisin sen sisällön. Osa asiaa oli ainakin se, että vanhemman Fritzin Sund-sukuun kuuluva vaimo kuoli perunkirjansa mukaan naimattomana eli ei voinut olla nuoremman Fritzin äiti.

No, Kotivuori lupasi, että tulevaisuudessa korjausehdotukset käsitellään nopeammin. Niitä varten on sivustolla lomake. Båge-selailun yhteydessä huomasin yhden patronyymierheen, joten kokeillaan taas.

Tapio Salmisen Kokemäki-historian pappismatrikkelissa oli tietenkin Båge-tietoja, joten vertailin eilen niitä ylioppilasmatrikkelin näkemyksiin. Salmisella oli joitakin historia- ja henkikirjoista poimittuja sisaruksia, joita ei tietenkään näy ylioppilasmatrikkelissa. Merkittävin ero oli nimismies Henrik Bågen ja pappissuvun välisessä suhteessa. Yhdessä kohdassa (en, vaihteen vuoksi, merkinnyt viitteitäni kunnolla muistiin) Salminen sanoo Henrik vanhemman olleen Gustafin veljenpoika (vrt. yo-matrikkeli, jonka mukaan pojanpoika) ja toisessa kohdassa taas käyttää jotain epämääräisempää sukulaisuus mainintaa.

Vanhempi Henrik Båge oli Salmisen mukaan nimismiehenä 1721-59 ja asui Kaarenojan Potilassa. Hiskistä löytynyt Justina-tytär (s. 13.2.1751) kuuluu siis hänelle ja vaimolle "Cathar. Ekkorn". Iso-Iivari on tunnistanut Henrikille vaimot Maria (haud. 25.5.1733 Kokemäellä) ja "Anna Caisa Johansd Eckhorn" (s. 1718).

Hiskistä löytyy 23.9.1759 syntynyt avioton lapsi, jonka "Fadr som sades lensm.Boge", voi kuulua joko vanhemmalle tai nuoremmalle Henrik Bågelle, todennäköisemmin nuoremmalle.

Nuorempi Henrik Båge (s. 17.9.1725, haud. 31.3.1801 Kokemäki) oli Salmisen mukaan nimismiehenä 1759-1776, 1778-88 ja asui Kaarenojan Yli-Potilassa. Hiskistä löytyy 13.1.1771 syntynyt avioton lapsi, jonka isä "som sades hr länsm Henr Boge ".

Nuoremman Henrikin veli Gustaf (s. 24.10.1729, haud. 23.1.1799 Kokemäellä) näkyy Kaarenojassa rippikirjan sivulla. Hän on turhan nuori ollakseen se Gustaf Boge, joka Hiskin mukaan saa Villiössä vaimon Anna Enckelin kanssa pojat Henrich (s. 19.2.1742) ja Jacob (s. 21.7.1746) .

Pitäisiköhän taas siisrtyä oikeiden ongelmien pariin sen sijaan, että lähtee niitä etsimään?

Tapaus Maria Elisabet Theet

Kokemäellä haudattiin 27.6.1801 Villiön kylästä 58-vuotias neiti Maria Elisabet Theet. Hiskistä löytyy vaivattomasti vastaava kastetieto vuodelta 1743. Rippikirjoja selaten selviää, että hän asui synnyinkodissaan Villiön Simulassa ensin vanhempiensa, veljensä ja siskonsa kanssa ja sittemmin leskiäidin ja veljen ja lopulta kahden kesken veljensä Henrik Theetin kanssa.

Henrikin ja Maria Elisabetin Hedvig-sisko meni naimisiin pitäjänapulaisen Matts Sundvallin kanssa ja he asuivat kasvavan perheensä kanssa Simulassa vuoden 1766 paikkeilta. Kokemäen vihkitiedot puuttuvat vuosilta 1764-1770, mutta henkikirjojen avulla avioliiton voi melko tarkasti ajoittaa. Vuoden 1764 henkikirjassa Matts on ilman vaimoa pappilassa ja Hedvig tyttärenä Simulassa. Seuraavana vuonna Matts asuu edelleen pappilassa, mutta nyt hänellä on vaimo nimeltä Hedvig. Ajoitukseen sopii hyvin rippikirjassa näkyvän esikoisen, Johanneksen, syntymäaika 14.5.1765.

Eli oliko tässä jotain ongelmaa? Lähinnä se, että Tapio Salminen uunituoreessa pappismatrikkelissaan kirjoittaa Matts Sundvallin kohdalla (s. 148)

”1. puoliso”...”Maria Elisabeth (Lisa) Theet, s. 3.6.1743 k. 1764?, 2. puoliso edellisen sisar Hedvig Theet”

Täh? Unohdin tosin tarkistaa pappilan sivun rippikirjasta 1760-1765. Simulan sivulla Maria Elisabetilta puuttuu ehtoollismerkinnät vuodelta 1763, eli pika-avioliitolle + erolle jää teoreettinen aikaikkuna.

Mahdollinen selitys, josta aiheutuu uusia ongelmia, Salmisen (tai hänen lähteensä) tulkinnalle on se, että Matts Sundvallin pojan Johanneksen äidiksi on kastemerkinnässä merkitty Maria Elisabet Theet. Kummeina ovat kirkkoherra vaimoineen sekä Marian ja Hedvigin veli Henrik Theet. Onko uusi isä ollut niin tohkeissaan, että unohti vaimonsa nimen kastemerkintää kirjoittaessaan? Vai vanhuudenraihnainen kirkkoherra kastajaisoluiden vaikutuksenalaisena seonnut sisaruksissa? Vai onko kirjaus tehty rehellisesti ja oikein, jättäen turhat selitykset pois?