Kokemäellä 5.6.1887 syntynyt Frans Johannes Ware otti passin Amerikkaan 22.10.1909. Hän saapui Quebeciin Liverpoolista lähteneellä laivalla Victorian 5.11.1909. Hän oli matkalla Minnesotaan ja Kokemäelle oli jäänyt vaimo nimeltä Hilma Maria.
Fransin pikkuveli Kalle Henrik oli syntynyt 20.1.1891 Kokemäen Keipilän Lurkissa. Hän otti passin 5.1.1912 ja saapui nimellä Kalle Stenberg New Yorkin satamaan 1.2.1912 Southamptonista lähteneellä laivalla New York. Hän oli matkalla Augustaan Montanassa, jossa ilmoitti veljensä Fransin itseään odottavan.
Lähteet:
Kokemäen rippikirja 1881-1890 s. 829
Siirtolaisuustilaston aineisto, Kansallisarkisto
Ancestry.com. Border Crossings: From Canada to U.S., 1895-1956
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957
Ancestry.com. Minnesota Death Index, 1908-2002
lauantai 29. tammikuuta 2011
Elävää kuvaa 1600-luvun lopun sotilastouhuista
Seikkailin YouTubessa ja sekalaisten musiikilla varustettujen diaesitysten yms. joukosta löysin ilokseni Per Dahlbergin tuotannon ylijäämiä. Katsoin Svenska slagin jo syksyllä 2008 ja nyt pääsin vahtaamaan, miten 1600-luvun lopulla valettiin ammuksia ja ammuttiin... miten kranaatti räjähtää.... kuulemaan asiaa kirpuista... ja saamaan sarjalle ominaisen katsauksen ajan univormujen toiminnallisuuteen.
Samaan sarjaan kuuluu kolmiosainen (1, 2 ja 3) video, jossa myöhempää aikaa edustava sotilasharrastusryhmä kokeilee karoliiniajan muodostelmia.
Samaan sarjaan kuuluu kolmiosainen (1, 2 ja 3) video, jossa myöhempää aikaa edustava sotilasharrastusryhmä kokeilee karoliiniajan muodostelmia.
perjantai 28. tammikuuta 2011
Kirjojen pelastamisesta on tullut helpompaa!
Iät ja ajat sitten valitin täällä antiikkiseksi kokemaani lahjoitusta Kansalliskirjaston Pelasta kirja-hankkeeseen. Äsken avasin Kansalliskirjaston sivut tarkistaakseni huomisen aukiolot ja etusivulta poukkasi silmilleni otsikko Pelasta kirja, nyt mahdollisuus myös online-lahjoitukseen. Jätän kokeilematta ja jään siihen uskoon, että lahjoittaminen on nyt huomattavasti sujuvampaa. Kommentoi, jos innostut kokeilemaan!
Gallereja gogolevskih tipov. Narisovannyh Boklevskim. Vyp. 1: Revizor. 14 listov. Moskva 1858.
Gallereja gogolevskih tipov. Narisovannyh Boklevskim. Vyp. 1: Revizor. 14 listov. Moskva 1858.
Amerikasta kuultua
Viikkoni vakiokohokohta on tuoreimman This American Life -radio-ohjelman kuuntelu (ladattuani sen Ameriikasta asti puhelimeeni äänitteenä, modernissa teknologiassa on etuja). Fiksua juttua, joka usein on hauskaa tai koskettavaa.
Tuore jakso #424 Kid Politics käsitteli nimensä mukaisesti lapsia ja politiikkaa. Aloitusosuudessa seurattiin koululaisryhmää, joka vieraili Ronald Reaganin muistokirjastossa. Tuollainen laitoshan on käsittääkseni jokaisella Yhdysvaltain presidentillä ja ilmeisesti niissä esitellään ao. presidenttikautta. Eikä välttämättä kovin kriittisesti.
Koululaisryhmän oppimiskokemukseen kuului Grenadan hyökkäyksen simulaatioharjoitus. Osa porukasta nimettiin lehdistöksi, osa presidentin henkilökunnaksi ja yksi Reaganiksi, joka sai päättää toimintavaihtoehtojen välillä. Koulussa opitun ja henkilökunnan opastuksen avulla useimmat tekivät "oikeat valinnat" eli samat kuin Reagan. Löytyi vain yksi itsenäinen ajattelija, jonka "väärät valinnat" olivat merkityksettömiä, simulaatiossa oli vain yksi päätöspolku. Historiassa ei ole vaihtoehtoja. Kontrafaktuaalisuus ei tarjoa oppimiskokemusta?
Juttu kuullosti aika kamalalta. Indoktrinaatiolta, jota radiojutun toimittaja alleviivasi omalla kommentoinnillaan. Lapsille uskoteltiin, että oli mahdollista/todennäköistä, että "kommunistiset" Grenada, Nicaragua ja Guatemala olisivat hyökänneet (Kuuban tuella) Yhdysvaltoihin, ihan omasta ilostaan.
Kouluhistoria on väistämättä yksinkertaistavaa, mutta en ainakaan muista itselleni esitetyn asioita näin kategorisesti oikeina ratkaisuina. Tosin olen kyllä siinä uskossa, että Paasikivi-Kekkonen -linjan ulkopolitiikka oli ainoa oikea ratkaisu Suomelle. (Ymmärtämättä sen sisältöä kovinkaan perusteellisesti.) Onkohan minut kuitenkin aivopesty? Pystynkö kyseenalaistamaan tätä, jos oikein keskityn?
Tuore jakso #424 Kid Politics käsitteli nimensä mukaisesti lapsia ja politiikkaa. Aloitusosuudessa seurattiin koululaisryhmää, joka vieraili Ronald Reaganin muistokirjastossa. Tuollainen laitoshan on käsittääkseni jokaisella Yhdysvaltain presidentillä ja ilmeisesti niissä esitellään ao. presidenttikautta. Eikä välttämättä kovin kriittisesti.
Koululaisryhmän oppimiskokemukseen kuului Grenadan hyökkäyksen simulaatioharjoitus. Osa porukasta nimettiin lehdistöksi, osa presidentin henkilökunnaksi ja yksi Reaganiksi, joka sai päättää toimintavaihtoehtojen välillä. Koulussa opitun ja henkilökunnan opastuksen avulla useimmat tekivät "oikeat valinnat" eli samat kuin Reagan. Löytyi vain yksi itsenäinen ajattelija, jonka "väärät valinnat" olivat merkityksettömiä, simulaatiossa oli vain yksi päätöspolku. Historiassa ei ole vaihtoehtoja. Kontrafaktuaalisuus ei tarjoa oppimiskokemusta?
Juttu kuullosti aika kamalalta. Indoktrinaatiolta, jota radiojutun toimittaja alleviivasi omalla kommentoinnillaan. Lapsille uskoteltiin, että oli mahdollista/todennäköistä, että "kommunistiset" Grenada, Nicaragua ja Guatemala olisivat hyökänneet (Kuuban tuella) Yhdysvaltoihin, ihan omasta ilostaan.
Kouluhistoria on väistämättä yksinkertaistavaa, mutta en ainakaan muista itselleni esitetyn asioita näin kategorisesti oikeina ratkaisuina. Tosin olen kyllä siinä uskossa, että Paasikivi-Kekkonen -linjan ulkopolitiikka oli ainoa oikea ratkaisu Suomelle. (Ymmärtämättä sen sisältöä kovinkaan perusteellisesti.) Onkohan minut kuitenkin aivopesty? Pystynkö kyseenalaistamaan tätä, jos oikein keskityn?
torstai 27. tammikuuta 2011
Laki ja tutkimuksen käsitteet
Luovuttuani Turun Historian johdantokurssin suorittamisesta minun ei tarvitse kirjoittaa opintopäiväkirjatekstiä näkemyksistäni tieteellisen tutkimuksen ja tekstin ominaisuuksista. Mutta, jos muutama sana aiheesta tänne kuitenkin, sukututkijoita edelleen puhuttavan KHO:n päätöksen johdosta.
Suomen ajantasainen lainsäädäntö on Finlex-palvelussa. Tekstihaku sukututki* osuu Valtioneuvoston asetukseen väestötietojärjestelmästä (25.2.2010/128), Lakiin väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (21.8.2009/661), Henkilötietolakiin (22.4.1999/523) ja Väestötietoasetukseen (22.10.1993/886). Henkilötietolaissa sukututkimus on saanut oman pykälänsä, juuri ennen suoramarkkinointia. Kun samasta laista hain tekstiä 'tieteellinen tutkimus' koin yllätyksen. Se löytyi ensimmäisenä tarkastusoikeuden rajoituksista. Jos joku tekee "historiallista tai tieteellistä tutkimusta" ja käsittelee henkilötietojani, ei minulla ole tarkastusoikeutta! Tämän koen oikeuksiani tallovaksi, yksiselitteisesti.
Mutta takaisin asiaan. "Historiallista tai tieteellistä tutkimusta", siis. On siis historiallista tutkimusta, joka ei ole tieteellistä eikä myöskään sukututkimusta? Sofisti (kyllä kannatti käydä aatehistorian luennolla) sisälläni pyrkii esille. Samaa fraasia on käytetty läpi lain (konsistenssista pari pistettä) ja pelkoni siirtolaistutkimukseni suhteen hälvenevät huomattavasti. Sukututkimusta se ei ole, enkä aio sitä tieteelliseksi tutkimukseksi työstää, mutta kyllä silmät kirkkaina voin sitä historialliseksi tutkimukseksi kutsua.
Jää vain yksi kysymys. Onko Arkistolaitoksen lomakkeissa rastittavissa käyttötarkoitusta kysyttäessä kohta "historiallinen tutkimus"?
Suomen ajantasainen lainsäädäntö on Finlex-palvelussa. Tekstihaku sukututki* osuu Valtioneuvoston asetukseen väestötietojärjestelmästä (25.2.2010/128), Lakiin väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (21.8.2009/661), Henkilötietolakiin (22.4.1999/523) ja Väestötietoasetukseen (22.10.1993/886). Henkilötietolaissa sukututkimus on saanut oman pykälänsä, juuri ennen suoramarkkinointia. Kun samasta laista hain tekstiä 'tieteellinen tutkimus' koin yllätyksen. Se löytyi ensimmäisenä tarkastusoikeuden rajoituksista. Jos joku tekee "historiallista tai tieteellistä tutkimusta" ja käsittelee henkilötietojani, ei minulla ole tarkastusoikeutta! Tämän koen oikeuksiani tallovaksi, yksiselitteisesti.
Mutta takaisin asiaan. "Historiallista tai tieteellistä tutkimusta", siis. On siis historiallista tutkimusta, joka ei ole tieteellistä eikä myöskään sukututkimusta? Sofisti (kyllä kannatti käydä aatehistorian luennolla) sisälläni pyrkii esille. Samaa fraasia on käytetty läpi lain (konsistenssista pari pistettä) ja pelkoni siirtolaistutkimukseni suhteen hälvenevät huomattavasti. Sukututkimusta se ei ole, enkä aio sitä tieteelliseksi tutkimukseksi työstää, mutta kyllä silmät kirkkaina voin sitä historialliseksi tutkimukseksi kutsua.
Jää vain yksi kysymys. Onko Arkistolaitoksen lomakkeissa rastittavissa käyttötarkoitusta kysyttäessä kohta "historiallinen tutkimus"?
Ruotsin historia vuoden 1701 tietojen mukaan
Olen tainnut aiemminkin todeta, että historian tutkiminen olisi huomattavasti helpompaa, jos voisimme kritiikittömästi luottaa edeltäjimme antamiin tietoihin. Missä tapauksessa Ruotsin valtakunnan historia hahmottuisi seuraavasti, vuonna 1701 painetun suomenkielisen virsikirjan ajantieto-osan mukaan:
Wuonna jälken Mailman Luomisen, 1656. tapahdui Weden paisumus.
W. j. M. L. 1745. Sanotan Ruotzin Waldacunda alcuns saanen. [Huom, ripauksen varauksellinen ilmaisu!]
W. j. M. L. 3607. Werta hicoilit wuoret ja Kiwet.
W. j. M. L. Calwisiuxen Supputation jälken 3947. waan muiden 4000. syndyi meidän wapahtajan JEsus Christus .
W. 140. Tehtin Upsala Ruotzin Pääcaupungixi.
W. 800. Tuotti Cuning . Biörn sillä nimellä 3. Christin Uscon Ruotzijn / Herbertuxen ja Ansgariuxen cautta : sama Cuning. teki myös Biörköön Pääcaupungixi.
W. 980 . Lewitti Skått Cuning. Olewi Erikin Poica Christin uscon ymbäri Ruotzin Waldacun. S:t Sifriduxen cautta Engelandist .
W. 1150. Lähetti Cuningas S:t Ericus 9. S:t Henrikin ensimäisex Pispax Suomehen Englandista cotoisin / joca täällä myös Pacanoilda tapettin . Silloin on myös rakettu S. Marian Kircko Rändämäellä / joca Duomiokirckona pidettin. Tämä S. Erick surmattin ja caula leicattin Dannmarkin Cuningald Skatlarild. 1165.
1229 . Cuningas Ericus 11 . wallan aicana / annoi Her Birger Jerli Jumalan armon cautta käätä pacanat Hämesä / Christin uscon / ja rakensi Hämen Linnan.
1293. Woitti Torchillus Wänäläiset ja käänsi Carjolaiset Christin uscoon ja perusti Wijburin Linnan ja Lantzcronan: woitti. Kexholman. 1295.
W. 1300. On Turun Duomiokircko Rakettu.
1318. Poldettin Turcu Wänäläisild ja Kircko ryöstettin.
1425. paloi coco Caupungi Kircon canssa.
1429. Paloi taas Kircko ja enin osa isost puolest.
W. 1439. Paloi Cuuston Linna / josa myös paloit Duomio Kircon Kirjat.
1459 Poltti Uckoisen walkia Kircon ja Caupungin.
1473. Paloi taas yxi osa Caupungi .
1522. Ryösti Söfringi Norbyyst Caupungin / ja Nils Andin Poica poltti sen.
W. 1544 . Oli suur nälkä Ruotzis / silloin Rucous päiwät aljettin.
1546 . Paloi enin osa Kircost ja Caupungist.
1565. Paloi jällens yxi osa Caupungist. 1569 . myös 1592 . Mätäjärwen Cortteli. 1594 . Caupungi ja Kircko Kelloinens. 1603. Yxi osa Kluostarist / Carjacatuld ja Mätäjärweldä.
W. 1580. Oli suomes suuri Yskä Wuosi.
W. 1588. Oli cauhia Rutto Suomes.
W. 1597. Oli Nuja Sota C. Carl. 9. aicana.
1599. Andoi hän månda Suomen Adelist Surmata / jotca händä wastan itzens asetit .
W. 1601. Oli Suomes suuri halla wuosi.
W. 1603. Lijcui Rutto Suomen Maasa.
1612 . Jään sulut weit Caupungin Sillan.
1614 . Paloi Turun Linna . 1618 . Kircko catuld . 1624 Mätäjärwen Cortteli /
W. 1618. Ilmannui Suuri Pyrstö tähti Taiwasa.
W. 1621. Pimeni Auringo coconans.
1629. Oli Rutto Turusa /
1630 Toimitettin Turcun Gymnasium / 1640. Asetettu Academia. 1642. Tuotin Kirjan Pränttäjä /
1649. Olit callit cato wuodet Suomes.
1656. Oli Wänäläinen lijckellä / jost oli pelco Suomalaisill / Wänäläisill sitä enämbi.
1656. paloi iso puoli ja Duomio Kircon waskicatto / muiden Cattoin canssa / paitzi iso Tornia.
1657. Oli Rutto Ruotzis / Suomes / Rigas / Narwas/ Wiburis ja Wirois.
1664. Näkyi kirkas Pyrstö Tähti.
1678. Wanhald ja Udeld Kirckocatuld / enin osa mätäjärweld / ja pitkin Carjacatuld. 1679. Linnan Catuld muutamia taloja. 1681. Enin osa Caupungia / Ynnä Kircon / Hoffrättin / Raastuan ja Schoulun canssa / sisäldä ja ulco. 1684. Yxi osa Hämen Cadun päästä.
1680. Näyi suur Pyrstötähti Jouluu edellä Lännesä.
1682 . Paloi Rauman Caupungi / Kircon / Raastuan ja Schoulun canssa.
W. 1685. Dominica Trinitatis , Satoi Turun Caupungis äkist yhden hetken sisäll / nijn paljo wettä / että Wenhellä olis pian saanut soudella linnan Cadulla.
1686. Oli suur Calan saalis Talwella Caxikerrasa / nijn että yhdestä Luomasta saatin liki 1000. Tynnyriä Lahnoja.
1696. ja 1797. Oli juuri cowat catowuodet coco Ruotzin Waldacunnasa: Waan erinomaisest Suomesa / Wirois ja Ingerinmaasa / Nijn että ainoastans Turun Hijppacunnasa surkiast nälkän näännyit ja cuolit ylitzen 62000. Ihmistä.
Vuoden 1318 jälkeen tiedot vaikuttavat luotettavammilta. Tosin melko Turku-keskeisiltä. Jatkoa aikajanaan löytyy joulukuisesta postauksesta Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista ja olen tainnut näitä listoja joskus aikaisemminkin täällä ihmetellä ja esitellä.
Wuonna jälken Mailman Luomisen, 1656. tapahdui Weden paisumus.
W. j. M. L. 1745. Sanotan Ruotzin Waldacunda alcuns saanen. [Huom, ripauksen varauksellinen ilmaisu!]
W. j. M. L. 3607. Werta hicoilit wuoret ja Kiwet.
W. j. M. L. Calwisiuxen Supputation jälken 3947. waan muiden 4000. syndyi meidän wapahtajan JEsus Christus .
W. 140. Tehtin Upsala Ruotzin Pääcaupungixi.
W. 800. Tuotti Cuning . Biörn sillä nimellä 3. Christin Uscon Ruotzijn / Herbertuxen ja Ansgariuxen cautta : sama Cuning. teki myös Biörköön Pääcaupungixi.
W. 980 . Lewitti Skått Cuning. Olewi Erikin Poica Christin uscon ymbäri Ruotzin Waldacun. S:t Sifriduxen cautta Engelandist .
W. 1150. Lähetti Cuningas S:t Ericus 9. S:t Henrikin ensimäisex Pispax Suomehen Englandista cotoisin / joca täällä myös Pacanoilda tapettin . Silloin on myös rakettu S. Marian Kircko Rändämäellä / joca Duomiokirckona pidettin. Tämä S. Erick surmattin ja caula leicattin Dannmarkin Cuningald Skatlarild. 1165.
1229 . Cuningas Ericus 11 . wallan aicana / annoi Her Birger Jerli Jumalan armon cautta käätä pacanat Hämesä / Christin uscon / ja rakensi Hämen Linnan.
1293. Woitti Torchillus Wänäläiset ja käänsi Carjolaiset Christin uscoon ja perusti Wijburin Linnan ja Lantzcronan: woitti. Kexholman. 1295.
W. 1300. On Turun Duomiokircko Rakettu.
1318. Poldettin Turcu Wänäläisild ja Kircko ryöstettin.
1425. paloi coco Caupungi Kircon canssa.
1429. Paloi taas Kircko ja enin osa isost puolest.
W. 1439. Paloi Cuuston Linna / josa myös paloit Duomio Kircon Kirjat.
1459 Poltti Uckoisen walkia Kircon ja Caupungin.
1473. Paloi taas yxi osa Caupungi .
1522. Ryösti Söfringi Norbyyst Caupungin / ja Nils Andin Poica poltti sen.
W. 1544 . Oli suur nälkä Ruotzis / silloin Rucous päiwät aljettin.
1546 . Paloi enin osa Kircost ja Caupungist.
1565. Paloi jällens yxi osa Caupungist. 1569 . myös 1592 . Mätäjärwen Cortteli. 1594 . Caupungi ja Kircko Kelloinens. 1603. Yxi osa Kluostarist / Carjacatuld ja Mätäjärweldä.
W. 1580. Oli suomes suuri Yskä Wuosi.
W. 1588. Oli cauhia Rutto Suomes.
W. 1597. Oli Nuja Sota C. Carl. 9. aicana.
1599. Andoi hän månda Suomen Adelist Surmata / jotca händä wastan itzens asetit .
W. 1601. Oli Suomes suuri halla wuosi.
W. 1603. Lijcui Rutto Suomen Maasa.
1612 . Jään sulut weit Caupungin Sillan.
1614 . Paloi Turun Linna . 1618 . Kircko catuld . 1624 Mätäjärwen Cortteli /
W. 1618. Ilmannui Suuri Pyrstö tähti Taiwasa.
W. 1621. Pimeni Auringo coconans.
1629. Oli Rutto Turusa /
1630 Toimitettin Turcun Gymnasium / 1640. Asetettu Academia. 1642. Tuotin Kirjan Pränttäjä /
1649. Olit callit cato wuodet Suomes.
1656. Oli Wänäläinen lijckellä / jost oli pelco Suomalaisill / Wänäläisill sitä enämbi.
1656. paloi iso puoli ja Duomio Kircon waskicatto / muiden Cattoin canssa / paitzi iso Tornia.
1657. Oli Rutto Ruotzis / Suomes / Rigas / Narwas/ Wiburis ja Wirois.
1664. Näkyi kirkas Pyrstö Tähti.
1678. Wanhald ja Udeld Kirckocatuld / enin osa mätäjärweld / ja pitkin Carjacatuld. 1679. Linnan Catuld muutamia taloja. 1681. Enin osa Caupungia / Ynnä Kircon / Hoffrättin / Raastuan ja Schoulun canssa / sisäldä ja ulco. 1684. Yxi osa Hämen Cadun päästä.
1680. Näyi suur Pyrstötähti Jouluu edellä Lännesä.
1682 . Paloi Rauman Caupungi / Kircon / Raastuan ja Schoulun canssa.
W. 1685. Dominica Trinitatis , Satoi Turun Caupungis äkist yhden hetken sisäll / nijn paljo wettä / että Wenhellä olis pian saanut soudella linnan Cadulla.
1686. Oli suur Calan saalis Talwella Caxikerrasa / nijn että yhdestä Luomasta saatin liki 1000. Tynnyriä Lahnoja.
1696. ja 1797. Oli juuri cowat catowuodet coco Ruotzin Waldacunnasa: Waan erinomaisest Suomesa / Wirois ja Ingerinmaasa / Nijn että ainoastans Turun Hijppacunnasa surkiast nälkän näännyit ja cuolit ylitzen 62000. Ihmistä.
Vuoden 1318 jälkeen tiedot vaikuttavat luotettavammilta. Tosin melko Turku-keskeisiltä. Jatkoa aikajanaan löytyy joulukuisesta postauksesta Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista ja olen tainnut näitä listoja joskus aikaisemminkin täällä ihmetellä ja esitellä.
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Wikittelyä sukututkimuksellisesti
Kansainvälinen Wikipedia täytti tällä viikolla 10 vuotta. Kuuntelin BBC:n radio-ohjelman aiheesta ja vedin taas kerran herneen nenään. Haastateltiin jotain skeptikkoukkelia, joka innovatiivisesti jankkasi, että "kun ei Wikipedian tietoihin voi luottaa". Pönttö! Kaikki esitetty täytyy kyseenalaistaa! Ei ole mitään tietolähdettä, jonka esittämä on aina totuus. Sillä mistään asiasta ei edes ole olemassa yhtä totuutta, vaan...
No, rakentavampaan asiaan wiki-ympäristöistä. SSHY:n Digi-wiki on tuoreiden muutosten listan perusteella tehohoidon tarpeessa (8 muutosta 30 päivän sisään). SSS etsii omille wikisivuilleen moderaattoreita, muistaakseni toista kertaa.
Ruotsissa on valtakunnallinen sukututkimusjärjestö perustanut kokonaisuuden Wiki-rötter. Sen julistettiin joulukuussa olevan "redan en succé". Tätä kirjoittaessa siinä ei kuitenkaan ole sivua suomalaisesta sukututkimuksesta, joten työtä on vielä jäljellä. Hyvä vauhti päällä, yli 500 muutosta 30 päivän sisään. Lahden länsipuolellakaan eivät kaikki juo kahvia samassa pöydässä eli löytyy myös toinen sukututkimuswiki: GeneaWiki (8 muutosta 30 päivän sisään.) (Edellinen wikikatsaus tässä blogissa oli näköjään 26.7.2009 . Tuolloin Ruotsissa oli GenWiki, joka ei ainakaan enää tätä kirjoittaessa aukea. )
Amerikkalaisillakin on (tietenkin) useampi sukututkimuksellinen wikipedia. MAP-kirkon Family search on siirtänyt sukututkimuksen taustainformaation wiki-muotoon. Ruotsilla on hiano portaali ja Suomen sivu on, sanoisinko, alkutekijöissään. Jostain on muistilappuuni löytynyt Familypedia, jonka tausta jää pikaisella vilaisulla epäselväksi. Kaupallisen Ancestry.com:n wiki on kaikille vapaa.
Eli jos olisi hinkua tietojen jakamiseen, foorumeista ei ole puutetta. Wikien rasittavin puoli on, ettei niitä voi repostella tuntematta pistosta omatunnossa. Mikään ei estäisi osallistumista yhteiseksi hyväksi tehtävään työhön.
Mutta kun surffaus on helpompaa... Wikimedian etusivulla osui silmiin Wikibooks, jonka suomenkielisestä Wikikirjastosta löytyy kokonaisuus Suomen historia. Ala-asteikäisille suunnatun osuuden lopusta opin, että
No, rakentavampaan asiaan wiki-ympäristöistä. SSHY:n Digi-wiki on tuoreiden muutosten listan perusteella tehohoidon tarpeessa (8 muutosta 30 päivän sisään). SSS etsii omille wikisivuilleen moderaattoreita, muistaakseni toista kertaa.
Ruotsissa on valtakunnallinen sukututkimusjärjestö perustanut kokonaisuuden Wiki-rötter. Sen julistettiin joulukuussa olevan "redan en succé". Tätä kirjoittaessa siinä ei kuitenkaan ole sivua suomalaisesta sukututkimuksesta, joten työtä on vielä jäljellä. Hyvä vauhti päällä, yli 500 muutosta 30 päivän sisään. Lahden länsipuolellakaan eivät kaikki juo kahvia samassa pöydässä eli löytyy myös toinen sukututkimuswiki: GeneaWiki (8 muutosta 30 päivän sisään.) (Edellinen wikikatsaus tässä blogissa oli näköjään 26.7.2009 . Tuolloin Ruotsissa oli GenWiki, joka ei ainakaan enää tätä kirjoittaessa aukea. )
Amerikkalaisillakin on (tietenkin) useampi sukututkimuksellinen wikipedia. MAP-kirkon Family search on siirtänyt sukututkimuksen taustainformaation wiki-muotoon. Ruotsilla on hiano portaali ja Suomen sivu on, sanoisinko, alkutekijöissään. Jostain on muistilappuuni löytynyt Familypedia, jonka tausta jää pikaisella vilaisulla epäselväksi. Kaupallisen Ancestry.com:n wiki on kaikille vapaa.
Eli jos olisi hinkua tietojen jakamiseen, foorumeista ei ole puutetta. Wikien rasittavin puoli on, ettei niitä voi repostella tuntematta pistosta omatunnossa. Mikään ei estäisi osallistumista yhteiseksi hyväksi tehtävään työhön.
Mutta kun surffaus on helpompaa... Wikimedian etusivulla osui silmiin Wikibooks, jonka suomenkielisestä Wikikirjastosta löytyy kokonaisuus Suomen historia. Ala-asteikäisille suunnatun osuuden lopusta opin, että
Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa ja artikkelia. Ilmeisesti kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta niitä on.Blogi-idealistallani on paluu Hikipediaan, mutta tämä lainaus siis Wikipedia-tuotantoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)