Kokemäeltä Amerikkaan, osa 36

Nakkilassa viimeksi asunut 27-vuotias Amanda Nummelin saapui Bostonin satamaan 8.8.1912 Cymric-laivalla Liverpoolista. Isä Frans Nummelin jäi Porin Uuteen Koivistoon, mutta Amanda oli syntynyt Kokemäellä. Vastaanottajana oli sisar Aina Tulonen osoitteessa 343 Elm St., Fitchburg, Massachusetts.

Aina Tulonen oli tullut New Yorkin satamaan 28.5.1910 Glasgowsta lähteneellä Caledonia-laivalla. Hän oli 30-vuotias, mukanaan 22-vuotias aviomiehensä Kaarle Tulonen. (Samalla laivalla tuli Kokemäellä syntynyt 20-vuotias Aina Korpela, jonka isä Konrad Korpela asui Uudella Koivistolla.)

Kaarle Emil kävi Suomessa ja tuli takaisin New Yorkin satamaan Norjan Kristianiasta lähteneellä Bergensfjord-laivalla 25.12.1917 mukanaan 8-vuotias tytär Tyyne Onerva Tulonen. Samalla laivalla tuli myös Ulvilassa syntynyt 26-vuotias Lyyli Sofia Nummelin, jonka isä oli Frans Nummelin Uudella Kovistolla. Heitä kaikkia oli vastaanottamassa vaimo/äiti/sisko Alexandra Tulonen Fitchburgissa.

Kaarle Emilin kutsuntakortti täytettiin syyskuussa 1918, jolloin vaimon nimi on jälleen Aina, samoin kuin vuoden 1920 väestönlaskennassa. Aina on kuollut tämän jälkeen, Tyynen velipuoli Reino syntyi 20.8.1924. Väestönlaskennassa vuonna 1930 Kaarle Emilillä oli uusperhe ja Tyyne asui vuokralaisena. Fitchburg Sentinel rapotoi 12.8.1930 ja 20.7.1932 Tyynen olevan lomailemassa Hampton Beachilla New Hampshiressa. Samassa lehdessä 26.9.1932 Tyyne mainitaan Yhdysvaltain kansalaisuuden saajien joukossa.

Lähteet:
Ancestry.com. Boston Passenger Lists, 1820-1943
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1910; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_1488; Line: 22; .)
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1917; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_2557; Line: 26; .)
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: Worcester County, Massachusetts; Roll 1685149; Draft Board: 0.)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Year: 1920;Census Place: Fitchburg Ward 3, Worcester, Massachusetts; Roll T625_746; Page: 4B; Enumeration District: 50; Image: 256.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Year: 1930; Census Place: Fitchburg, Worcester, Massachusetts; Roll 962; Page: 20A; Enumeration District: 182; Image: 1041.0)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census(Year: 1930; Census Place: Lunenburg, Worcester, Massachusetts; Roll 964; Page: 2B; Enumeration District: 229; Image: 73.0.)
'The Flying Finn' Reino Tulonen
Elisabeth Anne Fenon sukutaulu

Vanhoja vitsejä

Suomettaresta vuonna 1860 otsikoituna Kaiken-laista:

"Ainako teillä vaan näin lunta sataa?" kysyi eräs matkustaja tänä talvena Suomessa. Ei, vastasi talonpoika: sataa meillä toisinaan vettäkin.

Kaksi herran-palvelijata puhelivat keskenänsä: niin sanoo toinen: "etpä usko, kuinka minä ja herrani olemme hyvät ystävykset, niin hyvät, että vuorotellen pieksämme tomunkin toinen toisemme takista; eroitusta ei ole muuta kuin se vaan, että minä pieksän herrani takkia, kuin se on pois päältä, ja hän pieksää minun takkia päälläni."

Sijaa Eliakselle. Eräässä maakirkossa tapahtui kerran, että hyvin huono saarnaaja yhtenä sunnuntaina tavallisuutta enemmin väsytti sanankuulijoitansa. Niiden seassa oli eräs vanha sotamies, joka näytti hyvin tuskastuneelta. Pappi puhui rohvetta Eliaksesta, ja sanoi paitsi muuta:"Rakkaat, sanankuulijani! Minne pannaan Elias? Ehkä rohvettain joukkoon? Ei! Sillä hän on suurempi rohvettaa. Pannaanko hän apostoleitten joukkoon? Ei! Sillä hän on enempi apostoleita. Pannaanko hän evankelistain joukkoon. Ei varmaankaan! Sillä hän on suurempi evankelistaakin. Mutta, rakkaat ystäväni! ... Mihinkä pannaan tämä jalo mies?" Papin tätä sanoessa nousi se vanha sotamies seisallensa ja sanoi kiivaalla ja korkealla äänellä: "Pane tälle penkille: sillä minä menen tieheni, enkä jaksa kauempaa kärsiä saarnaasi." Ja paikalla meni hän juoksu-jalassa ulos kirkosta.

Suomalaisia aarteita Ruotsissa

Nättidningen Svensk Historia kertoi Ruotsin Historiska Museetin vapauttaneen esinekuvansa vapaaseen ei-kaupalliseen käyttöön. En edelleenkään tiedä tekevätkö vasemman reunan myyntilinkit blogistani kaupallisen, mutta jos joku pystyy todistamaan minun ansainneen harrastuksellani rahaa niin kertokoon sitten myös kyseisten eurojen sijainnin.

Eli tällä epilogilla Suomen alueelta löytyneitä esineitä kyseisessä museossa. Verkossa olevassa esinekannassa on 19% museon esineistä. Haulla Finland löytyi alla olevan kahden lisäksi nätti luukampa, jonka löytömaaksi on merkitty Finland, mutta maakunnaksi Västergötland. Laitan palautetta ja katsotaan jos jompikumpi muuttuu.

Nousiaisista löytynyt roomalaisen rautakauden 200-grammainen kultainen kaulakoru

Ulf Bruxe SHM

Keskiaikainen sormus, kullattua hopeaa. Löytöpaikka Laihia.

Ulf Bruxe SHM

Talousosaston registraattorinkonttori

Yksi mysteeriosuma Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa on Talousosaston registraattorinkonttorin arkisto. Portista ei tätä kirjoittaessa löydy yhtään lisää tietoa, ainoastaan linkki Digitaaliarkistoon. Jos olisin arkistossa voisin lukea arkistoluettelon esittelytekstin, mutta kun en ole, niin käytettävissä on VAKKA, joka kertoo:

Registraattorinkonttorin tehtävänä oli vastaanottaa kaikki Senaatin talousosastolle saapuvat kirjeet, jotka suurimmaksi osaksi diarioitiin. Tämän lisäksi registraattorinkonttorin oli avattava saapuva posti, jaettava se toimituskunnille, toimitettava päätökset asianosaisille sekä lähetettävä kirjeet. Kaksi viimeksi mainittua tehtävää siirrettiin vuonna 1860 toimituskunnille. Vuoden 1869 asetuksessa (Ask. 15/10.5.1869§27) registraattorinkonttori velvoitettiin lisäksi luovuttamaan Senaatin aktit (asiakirjavihot) arkistoon sekä laatimaan hakemistot talousosaston ja plenumin (Senaatin yhteisistunnon) pöytäkirjoihin.

Tehdään satunnaisotos...

Pöytäkirjahakemisto 1831-1831 ... hautausavustuksia sivullinen ... entinen aliluutnantti C. Born saanut uuden duunin Suomen meriekipaasissa, vieressä numero 434 ... virkahakemuksia ja -muutoksia aika monen nimen kohdalla... asiasanan kirkonrakennus kohdalla muutama hanke.

Viittaako numero pöytäkirjaan, kuten voisi yksinkertaisempi kuvitella? Talousosaston yhteisistunto- ja jaostopöytäkirjat -> 1. jaoston istuntopöytäkirjat 1831-1831 (Ca:73) ... ei tarpeeksi sivuja eikä muita numerointeja ... selataan eteenpäin ... 2. jaoston istuntopöytäkirjat 1831-1831 (Ca:74) ... ei tarpeeksi sivuja eikä muita numerointeja ... selataan eteenpäin ... Talousosaston yhteisistuntopöytäkirjat I 1831-1831 (Ca:71) ... tarpeeksi sivuja ja siinä se juttu sitten on. Yksinkertaisuudessaan. En kyllä taitanut oppia mitään.

Vanhaa nimitietoa

Arkistolaitoksen postituslistalle kerrottiin viime viikolla, että

Nimiarkiston vanhin kokoelma Paikkainnimiä ja paikallistarinoita (1879-1882), on julkaistu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen aineistopalvelu Kainossa.

Suomen Muinaismuisto-Yhtiö julkaisi vuonna 1878 pyynnön kerätä talteen sanastoltaan erikoisia tai sisällöltään hämärtyneitä paikannimiä ja sukunimiä, jotka voisivat valaista Suomen muinaisia oloja tai joihin liittyi jokin asutushistoriaa koskeva tai muu tarina. Tuohon vetoomukseen tulleet vastauskirjeet, 632 sivua käsinkirjoitettuja paikan- ja sukunimiluetteloita 71 eri lähettäjältä, noin 12 300 nimeä, muodostavat Nimiarkiston vanhimman kokoelman.

Kirjeet on konservoitu ja digitoitu Kansalliskirjaston Kansallisessa digitointikeskuksessa, ja ne ovat nyt käytettävissä sähköisinä. Kirjeistöön on tehty nimihakemisto.

Hakemistoa oli yksinkertaista käyttää. Lempparipaikkakuntani eli Kokemäen kohdalta löytyi Kustaa Killisen raportti päiväyksellä 23.9.1879. Henkilönimiin liittyen siinä todettiin "Sukunimet, käsityöläisten, torpparein, ovat näillä seuduilla melkein pelkältään ruotsalaisia, paitsi muutamia uudempia, Mäkinen, Ojanen y.m.; talokkailla ei ole sukunimiä , ne "käyvät" talon nimellä, ja jos mies vaihtaa taloa, vaihtuu (miehen) nimikin; sukunimiä tähän luetteloon ei siis ole tullut ollenkaan."

Ja "Liitän tähän vielä muutamia puumerkkiä, joita olen vanhoista kirjoituksista kerännyt; nykyään täällä sangen vähä enää puumerkkiä käytetään, vaan nekin, jotka eivät kirjoittaa osaa koettavat kuitenkin työkaluihin ja kirjoituksiin nimikirjaimensa piirrustaa."

Seurakunnat digitaaliarkistossa

Digitaaliarkiston uutuussyöttestä osui ensimmäisen kerran silmiin tuttu seurakunta eli Ahlainen. Onneksi ei ole mitään tutkimuskysymystä mielessä, sillä Digitaaliarkiston käyttöliittymän kokeilua rippikirjojen selailuun ei huvita turhaan kokeilla.

Arkistolaitoksen tallennustilannetta on melko helppo seurata uutuussivun kautta tai hakea Digitaaliarkiston vapaasanahaulla 'seurakunta'. Tai selata tai hakea Portin sivulta.

Todettakoon kuitenkin tämänhetkinen tilanne:

Ahlaisten seurakunta - Alatornion seurakunta Alavieskan seurakunta - Joensuun ortodoksinen seurakunta - Ilomantsin ortodoksinen seurakunta - Elimäen seurakunta - Haukivuoren seurakunta - Heinäveden seurakunta - Hirvensalmen seurakunta - Kymin seurakunta - Luumäen seurakunta - Pyhtään seurakunta - Valkealan seurakunta - Antrean seurakunta - Harlun seurakunta - Heinjoen seurakunta - Hiitolan seurakunta - Ihantalan seurakunta - Rautjärven seurakunta - Impilahden seurakunta - Inkerin pakolaisseurakunta - Jaakkiman seurakunta - Johanneksen seurakunta - Jääsken seurakunta - Kanneljärven seurakunta - Kaukolan seurakunta - Kirvun seurakunta - Kivennavan seurakunta - Koiviston seurakunta - Kuolemajärven seurakunta - Kurkijoen seurakunta - Käkisalmen seurakunta - Lavansaaren seurakunta - Lumivaaran seurakunta - Metsäpirtin seurakunta - Muolaan seurakunta - Petsamon seurakunta - Pyhäjärven seurakunta (Viipurin lääni) - Pälkjärven seurakunta - Raudun seurakunta - Ruskealan seurakunta - Räisälän seurakunta - Sakkolan seurakunta - Salmin seurakunta - Seiskarin seurakunta - Soanlahden seurakunta - Sortavalan kaupunkiseurakunta - Sortavalan maaseurakunta - Suojärven seurakunta - Suursaaren seurakunta - Säkkijärven seurakunta - Terijoen seurakunta - Tytärsaaren seurakunta - Uudenkirkon seurakunta (Viipurin lääni) - Vahvialan seurakunta - Valkjärven seurakunta - Viipurin maaseurakunta Viipurin tuomiokirkkoseurakunta - Vuoksenrannan seurakunta - Vuokselan seurakunta - Äyräpään seurakunta - Akaan seurakunta - Annantehtaan ortodoksinen seurakunta - Haminan ortodoksinen seurakunta - Hangon ortodoksinen seurakunta - Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta - Kellomäen ortodoksinen seurakunta - Kitelän ortodoksinen seurakunta - Korpiselän ortodoksinen seurakunta - Kotkan ortodoksinen seurakunta - Kyyrölän ortodoksinen seurakunta - Käkisalmen ortodoksinen seurakunta - Mantsinsaaren ortodoksinen seurakunta - Palkealan ortodoksinen seurakunta - Paatsjoen ortodoksinen seurakunta - Petsamon ortodoksinen seurakunta - Pitkärannan ortodoksinen seurakunta - Raivolan ortodoksinen seurakunta - Salmin ortodoksinen seurakunta - Sortavalan ortodoksinen seurakunta - Suistamon ortodoksinen seurakunta - Suojärven ortodoksinen seurakunta - Terijoen ortodoksinen seurakunta - Tiurulan ortodoksinen seurakunta - Turun ortodoksinen seurakunta - Uudenkirkon ortodoksinen seurakunta - Valkeasaaren ortodoksinen kappeliseurakunta - Viipurin ortodoksinen seurakunta - Viipurin suomalainen ortodoksinen seurakunta - 114. Novotorzhskin jalkaväkirykmentin ortodoksinen sotilasseurakunta - 197. Lesnoi jalkaväkirykmentin ortodoksinen sotilasseurakunta - Tuusulan Nikolain ortodoksinen sotilasseurakunta - Tornion Pietarin-Paavalin ortodoksinen sotilasseurakunta - Viipurin varuskunnan ortodoksinen sotilasseurakunta - 2. Suomenmaalaisen tarkk'ampujarykmentin ortodoksinen sotilasseurakunta - 8. Suomenmaalaisen tarkk'ampujarykmentin ortodoksinen sotilasseurakunta - Helsingin sotilassairaalan ortodoksinen sotilasseurakunta - Viipurin ortodoksinen kappeliseurakunta - Kuokkalan ortodoksinen seurakunta - Suomen 9. linjapataljoonan ortodoksinen sotilasseurakunta - 46. jääkärirykmentin ortodoksinen sotilasseurakunta - Loviisan ortodoksinen sotilasseurakunta - Angelniemen seurakunta

Käytäväkeskustelujen yms. kautta opittua
- Arkistolaitoksen yhteistyö Mormonikirkon (MAP) kanssa hyytyi ainakin kuvalaatukysymyksiin
- SSHY:n vapaaehtoisten tekemä digitointi jatkuu ihan niinkuin tähänkin asti ja kuvat ovat näkyvissä samassa vanhassa, käyttäjäystävällisessä sivustossa.
- Arkistolaitos digitoi mikrofilmejä, ei vähään aikaan kortteja, joilla "tuoreempaa" materiaalia
- Arkistolaitos ja SSHY yrittävät koordinoida toimintaa niin, että arkistolaitoksen digitaaliarkistoon tulee ensisijaisesti niitä seurakuntia, joita SSHY:n valikoimassa ei ole.
- Arkistolaitoksen digitointi tänä vuonna kohdistuu sellaisiin seurakuntiin, joiden kirjat on kuvattu VAKKA arkistotietokannassa nidetasolla
- Edellä listatuissa suuri osa on luovutettujen alueiden seurakuntia. Niitä kokeillessa olen saanut "Aineisto ei ole vapaasti käytettävissä" viestejä. Myös reilusti yli 125 vuotta vanhasta materiaalista. Joku muistaakseni sanonut, että käyttörajoitus voidaan asettaa vain ylätasolla ja koska samasta seurakunnasta nuorempaa aineistoa, mitään ei näy?

Itä-Suomesta

Pekka Kauppinen on kirjoittanut hienoja juttuja blogiinsa Arkistokaivauksia. Alaotsikkona on "Kirjoituksia Itä-Suomen ja itäsuomalaisten historiasta", mutta yleispätevää lukemista on esim. Annos arpaonnea ja sitten naimisiin, jossa selitetään myötäjäisarpajaiset. (Kirjoitin itse niistä lyhyen maininnan joulukuussa.)

Ja kun tuli Itä-Suomesta puhetta, tähän voisi laittaa vinon pinon linkkejä. On vaan minulle niin outoa aluetta, etten edes tiedä mikä kuuluu oikeasti mukaan...

Jacob Ahrenbergin kirja Hihhuleita. Kuvauksia Itä-Suomesta (1890) tuntuu ainakin turvalliselta valinnalta.

Kalle Kallion gradu Nurmeksen ja Suupohjan rautateiden rakentajat 1907-1913 vaikuttaa oikean suuntaiselta.

Kantapuu-museokannassa voi selailla Pielisen museon, Nurmeksen museon ja Möhkön ruukkimuseon kokoelmia.

Heikki Kupiaisen väitöskirja: Savotta-Suomen synty, kukoistus ja hajoaminen talonpoikaisen maanomistuksen muutos ja elinkeinot Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1850-2000

Anu Koskivirran väitöskirja: "Sisäinen vihollinen" : Henkirikos ja kontrolli Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan viimeisinä vuosikymmeninä

Kari Tervo: KAIra1/2006 Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. ("Kirja toimii ympäristönhoidon opaskirjana. Samalla sillä on suuri merkitys kotiseudun lukukirjana ja arvokkaiden kohteiden tietopankkina.")

Kari Tervo: KAIra1/2008 Sotkamo - Kainuun etelä. Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2008

Marko Komulainen: Neljän kylän tarina : yhteiseloa koillisen Tuusniemen Ohtaanniemellä, Petäjämäessä

Aino-Maria Savolaisen gradu Carl Henrik Ståhlberg : näkyvä työ - näkyvä tekijä, kertoo Pielaveden kirkkoherrana toimineesta miehestä.

Pieksämäen Venetmäen kylän sivuilta löytyy tietoa sen talojen historiasta.

Vuoden 1899 Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi sisältää raportin Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retkestä, jossa käytiin mm. Paltamossa, Kuopiossa, Leppävirroilla, Maaningalla, Pielavedellä, Sotkamossa ja Kajaanissa. Alla oleva jutun kuvitusta.