Jalaton lapsi Tuuloksessa

Tuuloksen Sairialan alaisella torpassa syntyi 27.11.1813 poikalapsi, jolla ei ollut jalkoja. Kastekirjaan pappi kirjoitti "ofärdig, utan fötter".

Tarkemmin sanottuna toinen jaloista päättyi polveen ja toinen muutama tuuma polven alapuolella. Näin selosti Hauhon kirkkoherra Ivar Wallenius helmikuun alussa Åbo Allmänna Tidningiin lähettämässään tiedonannossa. Siinä hän kertoi, että torpassa oli ennestään neljä lasta, joista vanhin oli vasta seitsemännellä vuodellaan. Köyhä perhe tarvitsi siis apua jota pyydettiin 24.2.1814 lehteä lukeneilta. 

Elokuussa Wallenius saattoi todeta kansan käden olleen suhteellisen karttuisan.

Åbo Allmänna Tidning 20.8.1814

Lahjoituksia oli yhteensä 15 ruplaa sekä 116 riikintaaleria, 27 killinkiä ja 5 riksiä. Perhe oli jo saanut 53 riikintaaleria ja 16 killinkiä ja kirkkoherra pidätti loput odottamaan myöhempää tarvetta.

Henrikin vanhemmat Johan Pettersson (s. 1750) ja Helena Jöransdotter (s. 1778) olivat menneet Hauholla naimisiin tapaninpäivänä 1805, kun Johan oli jo torppari Sairialassa ja Helena talollisen tytär. Sanomalehtitekstin seitsemännellä ikävuodella oleva lapsi oli Carl Gustaf s. 11.3.1807 ja nuorempia sisaruksiaan Anna Maria s. 3.2.1809, Johannes s. 24.12.1810 ja Eric s. 4.7.1812 (LK 1806-33 s. 62, RK 1810-15 s. 67, 1816-22 s. 57, 1823-32 s. 67). 

Sairialan Varun eli Rekolan torpassa perheeseen syntyivät vielä Abraham 1.4.1816, Christer 4.10.1817, Ulrica 1819, Herman 28.3.1821 ja Joseph 28.8.1823. Maaliskuussa 1825 perhe otti muuttokirjat Vanajaan, jossa syivät vielä Wilhelm 1.4.1825, Jeremias 29.7.1827 ja Fredric 12.7.1830. Perheen äiti kuoli 44-vuotiaana viimeisen synnytyksensä yhteydessä.

Vanajassa rippikirjaan tehtiin Henrikin kohdalle huomautus "utan fötter" (RK 1824-30 s. 185). Valitettavasti en onnistunut löytämään häntä tai isäänsä tämän jälkeen.  

Seraphian avioliitto ja myöhempi elämä

Ruotsin radion Släktband kertoi vuoden ensimmäisessä jaksossaan Merikarvian kirkkoherran Thomas Krianderin tyttären avioliitosta, mutta jätti ilmeisen tarkoituksellisesti mainitsematta sukunimet. Juttu perustui perusteelliseen tutkimukseen, joten referoin ensisijaisesti sitä, mutta tarkistin joitakin asioita kirkonkirjoista.

Krianderin tytär Seraphia (s. 22.9.1778) meni 17.5.1796 naimisiin Tuorsniemen lasiruukin lasinpuhaltajan kanssa. Tämä Göran Wilhelm Heintzen oli syntynyt Vämlannissa lasinpuhaltajan pojaksi ja samaa ammattia harjoittaen tullut Suomeen parikymppisenä.

Mies ei ollut kauaa paikallaan. Seraphia synnytti avioliiton ensimmäisen lapsen ja ainakin kaksi lisää Pirttikylässä, jonka Bergan lasiruukissa Heintzen työskenteli. Ruotsalaisen sukututkijan mukaan mies täällä alkoi viedä käräjille ihmisiä jokaisesta pikkuasiasta. Mutta hänetkin haastettiin oikeuteen ainakin silloin, kun ei palauttanut kelloa, jonka oli lainannut, kun pariskunta vuonna 1800 vieraili Seraphian siskolla, joka oli naimisissa kirkkoherran kanssa. Tämän jälkeen he muuttivat Pirttikylästä pois.

Seuraavina vuosina perhe kiersi pohjoisessa Ruotsissa, kunnes vuonna 1805 olivat jälleen Suomen puolella. Siellä Göran Wilhelm Heintzen jätti vaimonsa vuonna 1806 palaamatta enää koskaan.

Heintzen päätyi Västervikin ympäristöön ja solmi uuden avioliiton sanomalehdissä kuulutetun esteettömyystiedustelun jälkeen. Ilmoituksia en sanomalehdistä löytänyt eivätkä ne tulleet Seraphiankaan tietoon, sillä tämän oma kuulutus julkaistiin Åbo Allmänna Tidningissä 5.2.1811. Tuolloin hän asui Loimaalla, josta lapsineen sai 1810-luvulla muuttokirjat Turkuun. (RK 1814-22 s. 273)

Heintzen kuoli 52-vuotiaana vuonna 1825. Ehkä tietoa tuolloin siirtyi valtakunnan rajan yli, sillä 30.12.1825 Seraphia solmi toisen avioliittonsa Tuuloksessa pikkulastenopettaja Isak Ekroosin kanssa.

Tätä ennen Seraphia oli ollut Turun ruotsalaisen seurakunnan kirjoissa. Seraphian tytär Aquilina Cecilia synnytti 19.3.1821 aviottomana tyttären, joka sai nimen Carolina Berhardina. Turussa leipurinkisällinä ollut Seraphian poika Dominicus hukkui Aurajokeen 13.9.1821. Seraphia synnytti 19.6.1822 pojan, joka merkittiin aviottomana kasteluetteloon nimellä Isak Wilhelm. Itseään kutsutaan tässä vaiheessa lasinpuhaltajan leskeksi. (RK 1823-29 Ö. kv. 138&139).

Tuuloksen rippikirjaan Isak Wilhelm merkittiin kuin olisi ollut Isak Ekroosin poika. Tämä nuorempi Isak kuoli 5.1.1839 ja mahdollinen isänsä 25.8.1839. Viisi vuotta aiemmin Seraphian ensimmäisen avioliiton tytär Aquilina Cecilia muutti Turusta äitinsä luo. Rippikirjan merkintöjen mukaan häntä syytettiin parista rikoksesta, joista toinen syytös raukesi hovioikeudessa ja toisen rankaisu päätettiin ylimmällä mahdollisella taholla eli (nimellisesti) keisarin toimesta. Vähintäänkin tuomioita odottaessaan hän lienee istunut vankilassa. (RK 1823-1832 s. 15, 1832-38 s. 14 , 1839-1846 s. 67 ) Mutta pääsi vuonna 1843 muuttamaan Mikkeliin, jossa piti jonkinlaista anniskelupaikkaa, kunnes kuoli 29.1.1846. (RK 1844-1857 s. 77)

Seraphia kuoli 81-vuotiaana Tuuloksessa 2.1.1859.

Kuva: ote Pehr Hilleströmin maalauksesta vuodelta 1796