Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Haravoidessani Tukholman suomalaisen seurakunnan vihityistä Poriin liittyviä avioliittoja osumalistan päällimmäisenä oli hämärästi tuttu pari: Porvarin poika Johan Kynäs ja kihlattunsa Matia Sillström, molemmat Porista. Sillströmit liittyvät omiin juuriini, mutta heitin aikanaan perheestä kerätyn sekasotkun pois, mitä olen kironnut myöhemmin useasti. Paikkauksena olen kirjoittanut tänne tekstit Kivalteri Heikki Hannunpoika Porin kreivikunnasta, Lisa Sillströmin monet suhteet, Karl Sillström ja toinen Karl Sillström ja Johan Henriksson, myöh Gevaldier, myöhmyöh Sillström.

Google Docs todistaa, että olin viimeksi koskenut uudelleen luotuun Sillström kokoelmaani vuonna 2015. Kyseisen koosteen mukaan Marian vanhemmat olivat Carl Sillström (s. 11.6.1711, k. 20.10.1785 Pori) ja Carin Ephraimsdotter (s. 3.1.1718 k. 17.3.1788 Pori). Minulla ei ollut ajoitusta Marian avioliitolle, mutta kylläkin tiedossa neljä lastaan Johan Kynäsin kanssa: Johan s. 1.4.1765 Pori, Carl s. 26.8.1767 Pori, Henric s. 22.10.1773 Pori ja Maria s. 24.8.1778 Pori. Pari ei siis jäänyt Tukhomaan.

Suomalaisen seurakunnan kirjauksen mukaan Johanilla ja Marialla oli mukanaan kirkkoherra Michael Lebellin 12.5.1764 antama todistus siitä, että kolme kuulutusta oli jo Porissa luettu. Pari esitti tämän Tukholmassa 3.6.1764 ja heidät vihittiin avioliittoon kaksi päivää myöhemmin. Takaajina olivat Eurassa syntynyt suomalaisen seurakunnan lukkari Thomas Aulén sekä kauppiaat Henrik Ullenberg ja Anders Moliis Porista. Oliko avioituminen Tukholmassa tapa säästää hääkuluissa? Muotia?

Esiin tullut pidempiaikainen suomalainen Tukholmassa oli siis Thomas Aulén. Hän oli syntynyt vuoden 1736 paikkeilla euralaisessa rusthollissa, jota ei ilmeisesti ole onnistuttu tunnistamaan. Syksyllä 1755 hän kirjautui opiskelijaksi Turun akatemiaan, mutta opinnot jäivät lyhyiksi, sillä hänet mainitaan lukkarina Tukholmassa viimeistään kun hän oli hakemassa kuulutuksia piika Margaretha Wahlbergin kanssa 3.9.1757. Avioliitto päättyi vaimon kuolemaan 21.3.1758. Pariskunnalla ei ollut tuolloin lapsia, mutta ei myöskään omaisuutta. Thomas ei tuntenut yhtään vaimonsa sukulaista, joten todennäköisesti Margaretha oli asunut Tukholmassa jo ennen avioliittoa.(Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:182 (1760) s. 78)

Thomas oli vasta 25-vuotias solmiessaan Tukholman suomalaisessa seurakunnassa toista avioliittoaan 22.3.1760 Eurajoelta kotoisin olleen ja myös leskeksi jääneen Helena Dahlmarkin kanssa. Helena oli solminut aiemman avioliittonsa Tukholman Södermalmilla Katarinan seurakunnassa 22.10.1758 viljanmittaaja Jonas Howanderin kanssa. Liitto päättyi lapsettomana 11.6.1759 Jonaksen kuolemaan. Perintönä Helenalle ja miehen tarkemmin tuntemattomille kolmelle veljelle jäi esimerkiksi tontti Katarinan seurakunnan alueella korttelissa Nybyggat, kadun Kocksgatan varrella ja neljä kultaista sormusta. Taloudeen irtaimistoon kuului myös raamattu. Valitettavasti myös velkojen listaus oli pitkä ja niiden summa ylitti omaisuuden määrän.  (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:176 (1759) s. 687) 

Thomaksen ja Helenan avioliitossa syntyivät Johan Thomas 5.11.1761 ja Catharina Elisabeth 17.6.1764. Thomas kuoli 26.2.1765 Tukholmassa. Helena ei jäänyt kaupunkiin loppuelämäkseen vaan oli kirjoilla Nakkilassa (RK 1765-1778, 69) ja kuoli Porissa 17.5.1788. 

Nämä tiedot selviävät Helenan Geni-profiilista, jossa on myös viite artikkeliin Koskinen, U. & Nissilä V.: Elisabeth Maria Jordanin ja Johan Rachlitzin avioliitto sekä heidän jälkeläisensä. Genos 4/2014, s. 240-243. Ilmeisesti siitä selviää, että Helena ei syntynyt Eurajoella vaan Luvialla 4.1.1731, vanhempinaan Johan Dahlmarck ja Catharina Rachlitz. Isäänsä hän ei tullut tuntemaan, sillä tämä kuoli 14.11.1732. 

Johan Henriksson, myöh Gevaldier, myöhmyöh Sillström

Argumentointini Lisa Sillströmin osalta nojasi vahvasti hänen lapsuusperheeseensä, joten katsaus siihenkin. Perhe näkyy kokonaisena viimeistä kertaa rippikirjassa 1737-43: Porvari Johan Gevaldier, vaimo Anna Sigfridsdotter, tytär Lisa Johansdotter, tytär Kerstin Johansdotter ja poika Gabriel Sillström. Tosin viimeksi mainitulla suhdemäärite epäselvin ja hänet on lisätty vasta Johanin kälyn Brita Sigfridsdotterin jälkeen.

Henkikirjat eivät asiaa selvennä. Vuonna 1739 Johanin kanssa henkikirjoitettiin Kerstin-tytär ja Nils, jonka attribuutti myös jää epäselväksi. Seuraavana vuonna Johan on vapautettu henkiverosta ja Annalle merkitty Nils-poika. Tätä ei näy vuoden 1741 henkikirjoituksessa.

Nilsiä ei myöskään näy rippikirjoissa eikä Alex Paltschikin Sillström-kokoonpanoissa. Hän on toistuvasti merkinnyt Gabrielin Johanin ja Annan pojaksi näkemättä ongelmaa siinä ettei tätä näy muissa rippikirjoissa. Tai siinä, että Gabrielin syntymäpäivä on 14.8.1709 ja Johan Henrikssonin avioliitto Anna Sigfridsdotterin kanssa solmittiin vasta 19.5.1714. Onko hän tuijottanut Porin triviaalikoulun matrikkelin patronyymiä liian tiukasti?

Paltschikin työ henkikirjojen ja Porin karttojen kanssa on luotettavampaa. Hänen tulkintansa mukaan Johanin tontti jaettiin kahden vävyn välillä. Se oli vuoden 1734 kartassa merkitty numerolla 31 ja kuului Paltschikin tutkimuksen perusteella tätä ennen isälleen. Joka Paltschikin mukaan on kivalteri Henrik Hansson.

Henrik Hanssonin kohdalla Paltschikin kokoonpanossa mainitaan tontti 167, jonka hänen leskensä Lisa Mattson oli omistanut lähtiessään pakoon isoavihaa (Porin raastuvanoikeus 7.5.1739). Ilman lisätietoa tuntuu vaikealta hyväksyä, että kyseessä on sama tontti. Annetun lähdeviitteen tarkistus todennäköisesti auttaisi. Ei tätä kirjoittaessa onnistu ilman arkistokäyntiä.

Toinen Johania mahdollisesti koskeva viite Porin raastuvanoikeuden pöytäkirjaan 15.8.1724 kertoo, että pursimies Marcus Henriksson Sillström syytti veljeään Johania jostain.

Lähteet, Johan:

• KA 7467:4993 (1723), 7470:4972 (1724), 7473:4873 (1725), 7476:5687 (1726), 7478:3785 (1727), 7481:5205 (1728), 7484b:3732 (1729), 7506:5037 (1735), 7509:4326 (1736), 7512:3708 (1737), 7520:4072 (1739), 7523b:2098 (1740), 7527:4428 (1741),
• RK Pori 1725-1730 s. 16, RK Pori 1731-1736 s. 17, RK Pori 1737-43 s. 17, RK Pori 1744-1750 s. 12, RK Pori 1751-1757 s. 25, 
• KA Paltschik: Sillström
• Eeli Granit-Ilmoniemi: Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. 1931 Taulu 1392

Lähteet, Gabriel:

• RK Pori 1737-43 s. 17, 
• Kaarlo Jäntere: Porin triviaalikoulun oppilasluettelot 1722, 1733, 1737 ja oppilasmatrikkeli 1738-1842. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 2. 1926: Gabriel Johannis Sillström otettu oppilaaksi 18.5.1727.
• Eeli Granit-Ilmoniemi: Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. 1931 Taulu 1390

Lähteet, Kerstin:

• RK Pori 1744-50 s. 12, RK Pori 1751-1757 s. 25 , 1759-64 s. 52, 1766-71 s. 48
• KA Paltschik: Rosell 
• Eeli Granit-Ilmoniemi: Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. 1931 Taulu 1302

Karl Sillström ja toinen Karl Sillström

Porin Sillströmien haasteisiin kuuluu, että 1700-luvulla oli kaksi Porissa syntynyttä Karl Sillströmiä. Hämeenlinnaan päätynyt, jolla rippikirjassa syntymävuosi 1712, ja Poriin jäänyt, jolla samanaikaisessa rippikirjassa syntymäpäivänä 6.11.1711.

Jompikumpi on 16.11.1735 Porissa koululaisena kummina. Porin triviaalikoulun oppilasluettelon patronyymit eivät ole täysin luotettavia, mutta ainakaan siellä ei ole kuin yksi Karl Sillström: Carolus Henrici Sillström. Otettu kouluun 27.8.1731 eli 20-vuotiaana!?

Paltschikilla on viite "BR 1744" eli Porin raatihuoneenoikeus kyseiseltä vuodelta tietoon siitä, että Carl Sillström asuu Hämeenlinnassa. Ilmeisesti samassa yhteydessä on mainittu Erik Henriksson Sillström, jonka Paltschik on tulkinnut tämän Carlin isäksi. Paltschik ei ole merkinnyt muita lähteitä. Hän on käynyt Porin henkiveroluettelot erittäin huolellisesti läpi ja luulisin, että jos Erik tai Carl olisi näissä esiintynyt, Paltschik olisi tehnyt tästä merkinnän.

Jos isännimi pitää paikkansa ja triviaalikoulun matrikkeli sattuu olemaan oikein, niin Poriin jääneeseen Karliin voidaan liittää Porista kaste, johon merkitty syntymäpäivä 21.1.1711 ja isä Hend: Hendrichsson. (Porissa kastelistojen ja rippikirjojen päivämäärät heittävät lähes jokaisen kohdalla. Epäilykseni kohdistuu siellä kappalaisena toimineeseen esi-isääni Gabriel Gottlebeniin.)

Karl ilmaantuu rippikirjaan vasta avioiduttuaan Porissa 1.11.1736 Karin Efraimsdotterin kanssa. Paltschikin mukaan Porin raastuvanoikeudessa 12.3.1739 käsitellään kaupunginpalvelija Karl Sillströmin vaadetta äitinsä Susanna Eriksdotterin pellosta. Raastuvanoikeudessa vuonna 1712 on todettu, että "borgaren Henrik Henrikssons hustru Susanna Eriksdotter är soldatänkan Lisa Mattsdotters sal. mans Johan Erikssons syskonbarn". Hyvin uskottavasti siis kaupunginpalvelijaksi päätyneen Karlin vanhemmat Henrik Henriksson ja Susanna Eriksdotter, jotka vihittiin Porissa avioliittoon 10.3.1705.

Paltschikin tulkinnan mukaan Hämeenlinnan Carlin isä Erik oli syntynyt samaisen Henrikin aiemmasta avioliitosta Margareta Markusdotter Kellanderin kanssa. Mitään varsinaista todistetta hän ei tälle esitä.

Lähteet, Karl I

• Porin RK 1737-43 s. 12, RK 1744-50 s. 10, RK 1751-1757 s. 18, 1759-1765 s. 36, 1766-1771 s. 34, 1772-1777 s. 25, 1777-1781 s. 24, 1783-1788 s. 26 (Haudattujen listassa etunimellä Anders)
• KA 7516:4042 (1738), 7520:4072 (1739), 7527:4428 (1741), 7553:2707v (1747), 7557:3569v (1748), 7561:3085v (1749)
• KA Paltschik: Sillström
• Eeli Granit-Ilmoniemi: Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. 1931 Taulu 1394:

Lähteet, Karl II

• Hämeenlinnan rippikirja 1725- s. 98, 1746-1751 s. 137 (Brunnila), Kaupunki- ja maaseurakunnan rippikirja 1753-1755 s. 47 (Brunnila), Rippikirja, 1767-1772 s. 44
• KA Paltschik: Sillström. “BR 1744: bor i Tavastehus”
• K. O. Lindeqvist, Hämeenlinnan kaupungin historia. s. 270, 292, 293, 300, 332, 413: “nuoruudessaan oli koettanut harjaantua kirjallisissa taidoissa, ollut talonhoitajana herrasväellä sekä tulli- ja aksiisikirjurina Hämeenlinnassa”, nimitettiin raatimieheksi, sillä “osasi lukea ja kirjoittaa sekä oli ruotsin kielen taitoinen”

Lisa Sillströmin monet suhteet

Kymmenen vuotta sitten työstäessäni kirjaani Mikvalasta Martinsuoksi törmäsin Porin Sillströmeihin saamatta heistä täyttä tolkkua. Perhe on jäänyt kaihertamaan mieltäni, mistä blogissa vasta merkkinä kirjoitus Kivalteri Heikki Hannunpoika Porin kreivikunnasta. Aina välillä olen Sillströmien pariin palannut ja sitten tuskastunut uudelleen. Viimeisimmällä kierroksella luulisin vihdoin saaneeni alkupisteeni eli Lisa Sillströmin elämän kokoon.

Elämänsä lopun rippikirjojen mukaan Lisa oli syntynyt 21.9.1717. Muiden lähteiden perusteella olen samaa mieltä kuin Alex Paltschik, kyseessä on Porin kastelistaan merkitty Johan Hendrichssonin (Gevaldier/Sillström) 14.9.1717 syntynyt Elisabetha-tytär, joka on merkitty henkikirjaan 1735.

Muutamaa kuukautta myöhemmin eli 20.4.1735 tämä porvarin tytär vihitään Porissa Nils Påhlssonin kanssa. Heille syntyy ainakin kolme lasta (Johan s. 15.4.1736 Pori k. 25.8.1736 Pori, Mickel s. 13.8.1737 Pori k. 15.12.1739 Pori ja Lisa s. 27.6.1740 Pori k. 21.11.1740 Pori). Nils Pålhsson kuoli Porissa 15.4.1741. Yhteys Lisan perheeseen on selvä, sillä Lisa ja Nils ovat samalla rippikirjan sivulla.

Pikkuvihan aikaan Lisa oli siis noin 24-vuotias leski, jonka kaikki lapset ovat kuolleet. Onko hän se "Lijsa Sillström", joka 15.11.1743 Porissa synnyttää avioliiton ulkopuolella "venäläisen kapteenin" tyttären? Hyvin todennäköisesti.

Avioton lapsi selittäisi säätykiertoa alaspäin. Tällaiselta tuntuu Lisan avioliitto 9.10.1746 Porissa renki Simon Johanssonin kanssa. Lisalle syntyy 12.1.1747 Juliana-tytär, jonka isäksi on merkitty "Joh: Simonss: ", mutta tyttären patronyyminä on myöhemmin Simonsdotter. Paltschik on tulkinnut perheen olevan Hyvelän Sepällä, jonka kohdalla rippikirja on helposti tulkittavissa niin, että Lisan mies olisi Johan Simonsson. Niilo J. Avellanin artikkelissa Satakunta V:ssä Hyvelän Seppä

oli aluksi erään Simo Yrjönpojan (puoliso Brita Juhontytär) viljeltävänä. Tämä kuoli v. 1741, ja tilaa asui senjälkeen hänen poikansa Juho Simonpoika, joka oli nainut Liisa Juhontyttären. Kesäk. 27 p. 1746 esiintyi kuitenkin kihlakunnanoikeudessa Noukan puustellin asuja kornetti Kaarle Didron väittäen, että Juha Simonpoika vietti irstasta elämää ja oli antanut tilansa täydelleen joutua rappiolle. Tämän johdosta tuomittiin Juho Simonpoika tilalta pois...

Hyvelä voi olla harharetki. Vuoden 1747 henkikirjassa Porin kaupungissa Lisan siskon jälkeen on kirvesmies Simon Leisman, jolla on vaimo Lisa, ja vuoden 1748 henkikirjassa samalla kohdalla Lisa Sillström.

Simonille ei löydy hautausmerkintää, mutta Porissa avioituu 2.10.1748 (jälleen) leski "Lijsa Joh:sd:r Silström" renki Johan Mattsonin kanssa. He ovat henkikirjassa 1749 lähellä Lisan siskoa eli asuvat todennäköisesti Lisan lapsuuden tontilla. Heille syntyy Porissa 26.7.1749 tytär Elisabeth, jonka kasteessa Johan-isä on merkitty kirvesmieheksi. (Tästä Elisabethista tulee yyteriläisen lampuodin pojan vaimo 26.10.1783.)

Kirvesmieheksi ryhtyneelle Johan-rengille ei löydy hautausmerkintää eikä Lisa Sillströmille seuraavaa avioliittoa. Seuraavaksi hän kuitenkin saa Porissa lapsia vuosina 1751-1760 sukunimeä Neckström (myös Sneckström) käyttävän Johan Jakob Mickelssonin kanssa. He ovat samalla rippikirjan sivulla Lisan isän ja sisaren kanssa. Paltschik oli yhdessä taulustossaan valmis yhdistämään tämän aviomiehen Johan Mattsoniin, mutta oma joustavuuteni ei tähän riitä.

Jos kesällä 1749 syntynyt Elisabeth olisi näkyvissä Lisan viimeisen avioliiton yhteydessä ei jäljellä olisi ongelmia. Mutta hän on viettänyt lapsuutensa toisaalla?

Lähteet:
KA 7506:5037 (1735), 7553:2707v (1747), KA 7557:3569v (1748), 7561:3085v (1749)
RK Pori 1731-36 s. 17, RK Pori 1737-43 s. 17, RK Pori (maasrk) 1744-50 s. 103 (Hyvelä, Seppä), RK Pori 1744-1750 s. 12, RK Pori 1751-1757 s. 25, RK Pori 1766-1771 s. 47, RK Pori 1772-1777 s. 42, RK Pori 1783-88 s. 45, RK Pori 1789-94 s. 45,
KA Paltschik: Sillström & Lönnblad

Kivalteri Heikki Hannunpoika Porin kreivikunnasta

Otanpas vaihteeksi esille 1600-luvun miehen, joka a) ei asunut Kokemäellä ja b) on esi-isäni.

Porin kreivikunnan kivalteri hukkui kesällä 1660. Uudeksi valittiin Heikki Hannunpoika, joka oli ollut jo kauan kreivin tallin palveluksessa. Hän osasi maan molempia kieliä, mistä oli hyötyä kivalterin vastuulle kuuluvissa oikeusasioissa.

Porin kreivikunta oli kuningatar Kristiinan Gustaf Hornille läänittämä kokonaisuus tiloja Ulvilassa, Kokemäellä ja Huittisissa. Horn kuoli vuonna 1657 ja Heikki Hannunpojan kivalterina ollessa alueen hallinta oli Hornin lesken Sigurd Bielken käsissä. Tukholmasta asti kävi kivalteri hakemassa valtakirjansa vuonna 1663. Kivalteri ei kuinkaan ollut kreivikunnan päämies vaan läänittäjän eduista huolehtivat ensimmäisinä kreivikunnan vouti ja inspehtori.

Koiviston kartanossa kirjoitti vouti Hans Haansson 1.1.1661 asiakirjan, jonka nojalla Yyterissä sijainnut autioksi jäänyt 4 ¾ veroäyrin ja ¾ manttaalin tila, jota vänrikki Mårten Sigfridsson oli asunut, annettiin ”brevvisaren” Henrik Hanssonille. Vuonna 1663 on Yyterin tilalle verokirjoihin merkitty Henrik Hansson, jolla oli vaimo Brita. Seuraavana vuonna hänellä on titteli Gewaldier eli kyse on kivalteri Heikistä. Tilan kohdalla lukee ”kreivillinen lahjoitus”.

Yyterissä oli tähän aikaan kolme tilaa. Yksi oli Munck-suvulla ja kaksi, joissa yhteensä 9 äyrinmaata, kuuluivat Hornin saamiin lahjoituksiin.

Titteli kivalteri putoaa Heikin kohdalta verokirjoissa pois 1676. Kuitenkin vielä 1678 ja 1679 vouti kirjoittaa kivalterista nimeltä Henrik Hansson. Tämä oli tuolloin ollut tottelematon ja/tai noudattanut käskyjä leväperäisesti.

Vuoden 1680 tileissäkin on vielä maininta Heikistä kivalterina. Tämä ”on ollut aivan korvaamaton verojen karhuamisessa sekä kihlakunnan käräjillä ja tuomioiden toimeenpanossa, vankien edestakaisin kuljettamisessa jne". Seuraavana vuonna puhutaan Porin raastuvanoikeuden pöytäkirjassa kivalteri Henrik Hanssonin tontista, mikä viittaa hänen muuttaneen kaupungin puolelle.

Porissa haudattiin 16.5.1686 kivalteri Hindrich Hansson. Ruuthin Porin historia summeeraa jatkon: ”Hänen poikansa ottivat nimekseen Sillström. Vanhin heistä muutti kaupunkiin vuonna 1679 ja muut myöhemmin. Suku eli täällä vuoteen 1808.”

Lähteet:
SAY Ulvila 1654-1673, 1674-1693
Alex Paltschikin tutkimukset. Kansallisarkisto.
Mauno Jokipii: Porin kreivikunta. Historiallinen arkisto 54. 1953 s. 105-170
Janne Haikari: Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä. Vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla. Bibliotheca historica 121. 2009
Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II . Satakunta-kotiseutututkimuksia 3.
Ruuth: Porin historia

Myöhempi lisäys: Kotivuoren ylioppilasmatrikkeliin on litteroitu Ulvilan käräjiltä 4.–6.7.1674 f. 22 kohta "een saak angående Johan Nilsson i Härpä, som skall han med Löfwerij och Trolldoom omgåtz och ibland annat brukat ett låås emellan twenne Qwarnsteenar när han går för Rätta, på dett han eij må i sina ehrander tappa eller succumbera, hwilket låås hans broder Simon honom ifrån tagit hafwer och fördt dett till sin broder Anders i Biörneborg, dhen sedan låset Gewaldigeren Henrik Hansson lefwererat hadh" sekä Porin RO 28.3.1681 s. 20 "Opstegh Rådman Nilss Larsson och efter sin Systers Sal: Gulsmedens Jacob Brasks Enckias ifrån Åbo dygdesamma Hustru Sara Larssdotters skriftelige begäran af d: 23 hujus fordrade af Grefskaps Gewaldiern Henric Hansson först 8 D:r Kopp:r M:t."