Merkittävin osa sisävesiliikenteen viranomaislähteistä on vasta viime aikoina tullut tutkijoiden käyttöön. Aineistojen avulla voidaan kyseenalaistaa usein toistetut käsitykset höyrylaivaliikenteen nopeasta läpimurrosta ja ylivoimaisuudesta sekä vesiliikenteen taantumisesta rautateiden tultua mukaan kilpailevaksi liikennemuodoksi. [...] Valtion näkökulmasta tarkasteluna Saimaan kanava oli onnistunut hanke vajaakäytöstä huolimatta.Ja tästä tuli mieleeni... jo aiemmin varastoon kokoamani kollaasi Saimaan kanavasta.
Vuonna 1864 julkaistussa Kuvia ja Kuvaelmia Suomen maakunnista II: Savonmaa P. Hannikainen kirjoittaa "Jo monta sataa vuotta Suomalaiset ja etenki Savon asukkaat olivat hourailleet Saimaan vesistön yhdistämistä Suomenlahden kanssa." Jaha, minä luulin, että idea oli esi-isäni Tottin?
Saimaan kanavan kaivamisen saan sijoitettua oikealle vuosisadalle, mutta en uskalla yrittää vuosikymmentä. Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa hyöriessäni kiinnitin huomiota erityiseen Saimaan kanavaseurakuntaan. Sen väkilukutaulukko kertoo vuonna 1850 seurakuntaan kuuluneen 153 naimatonta miestä, 31 naitua ja 2 leskeä. Kuitenkin seurakunnassa oli samaan aikaan kastettujen luettelo ja lastenkirjakin?! Ilmeisesti positiivista etten ole joutunut mitään tästä tutkimaan. Kastetut ja haudatut ovat mukana Hiskissä, joten toivottavasti osuneet oikeiden ihmisten eteen.
Oikea Nils Ericsson löytyy Google-haulla 'Ericsson Slussen'. SBL kertoo, että hän tosiaankin oli "överdirektör för kanalarbetet mellan sjön Saima (Saimen) i Finland och Finska viken 24 april 1847—1854;". Ei sitten sitäkään osattu tehdä ilman ruotsalaisia.
