Terroria Turussa marraskuussa 1819

Ylioppilas  Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 1819 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)

"Pari viikkoa sitte oli ilmoituslippuja naulattu sillalle ja kadunnurkkiin; näissä luettiin seuraavaa: Onnettomat turkulaiset, varokaa itseänne, sillä ennen pitkää on kaupunkinne oleva tuhkaläjänä. Kostaja. 

Turun ainoa silta Turku 1827 -mallissa

 

Kirkon ovella tai tarkemmin sillä, joka aukee urkulehterille ja tuomiokapitulin istuntosaliin, oli myös ilmoitus; se sisälsi: Consistoriales Ecclesiastici! Tämän muinaisajan muistomerkin kera tulette te ennen pitkää lentämään ilmaan. Kostaja." 

 

Jakob Bonsdorffin portille Kerää, minkä kerätyksi saat, mutta kohta ovat aarteesi tuhkaan rauenneet. Kostaja. 

 

Sinä voit arvata, että tällaiset ilmoitukset saivat aikaan levottomuutta; kuitenkaan ei nostettu suurempaa hälinää. Torkkuva poliisikunta kävi niin huomaavaksi, että itse Mannerheimin sanotaan muutamina öinä olleen vahdissa. Vahteja on lisätty 3 tai 4 kerroin. Tällä hetkellä on kaikki rauhallista ja levossa. Kuka on jutun alkuunpanija, siitä ei ole mitään tietoa, ja tuskinpa siitä koskaan tietoa saadaankaan, sillä kyllä kai hän varoo itseään. Totta tosiaankin olisi pila, sillä sitä se on varmaankin ollut, tullut hänelle hyvin kalliiksi --"

Cederberg yhdisti tämän ilmeisesti lyhytaikaisen ilmoittelun kahdeksan vuotta myöhemmin tapahtuneeseen Turun suurpaloon. Vaikka turkulaisilla ei ollut vielä siitä tietoa, he ymmärsivät tuhopolton mahdolliset seuraukset, joten suurempikin paniikki olisi voinut syntyä. 

Lähde: A. R. Cederberg. Vanhaa ja uutta. WSOY 1916, s. 157-158

Ylioppilaiden vappusuunnitelmat 1818

Ylioppilas  Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 12.5.1818 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)

"Syystä, että kenttä, jolla ylioppilaat ennen ovat juhlineet vappua toukokuun ensimäisenä päivänä, ei vielä ollut aivan lumesta vapaa, siirrettiin vapun viettäminen huomiseen, joka on 1 päivä toukokuuta vanhaa lukua. Tästä juhlasta kuuluu tulevan sellainen, etteivät ylioppilaat vielä monta sellaista ole ennen viettäneet. Kaikki professorit, apulaiset, maisterit tai yhdellä sanalla sanottuna kaikki, jotka kuuluvat Akatemiaan, ovat kutsutut. Olipa osakunnan kokouksessa puhetta siitä, että kenraalikuvernööri ja muutamat senaatin jäsenet, nimittäin ne, jotka kuuluvat kommisioniin yleisiä koululaitoksia varten, kutsuttaisiin. Jos eivät muut osakunnat ole tätä vastaan, kutsutaan kaikki nämä.  

Professorit ovat olleet kovasti hyvillään siitä, että heitä pyydettiin juhlaan. Tuo äksynkupsakka ja lystikäs arkkiaatteri Bonsdorff aikoi huomenna matkustaa maatilalleen, mutta siirsi matkansa tuonnemmaksi saatuaan kutsun juhliin; niille, jotka kävivät häntä kutsumassa, syötti hän aamullista ja juotti viiniä niin s-sti; muuten oli ukko ollut niin hyvillään, että [Cederbergin sensuroima akateemisen opettajan arvolle vähemmän sopiva arvostelu]. Myöskin muut opettajat kuuluvat olleen erinomaisen kohteliaat. 

 

Niin hyvin professorit, apulaiset y. m. s. kuin myös ylioppilaat, kaikki täysissä univormuissa, kokoontuvat huomenna k:lo 1:n aikaan Akatemia-rakennukselle, sieltä lähdetään kulkemaan yhtenä kulkueena; professorit ensin rehtorin johdolla, sitten apulaiset ja maisterit ja lopuksi ylioppilaat, osakunnittain inspehtorinsa ja kuraattorinsa johdolla. Tämä tulee näyttämään komealta. 

 

Uudenmaan tullin luona on rykmentin koko soittokunta vastassa ja juuri kun rehtori astuu ulos tulliportista, rupee soittokunta - se käy kulkueen etunenässä - puhaltelemaan ja soittaa, kunnes saavumme kentälle. Siellä soittaa se koko illan, [C. W.] Salge on mukana. Hän on ottanut säveltääkseen kansanlaulun ja Bellmannin uuden, kauniin ylioppilaslaulun y. m. Professorien kunniaksi luetaan värssyjä - erinomaisen kauniita kuuluvat olevan -, ja, kuten varmuudella arvellaan, koettavat "peruukit" myös kakistella itsestään joitakuita kuivia, suorasanaisia värssyn sirpaleita ylioppilasten kunniaksi. --"

Lähde: A. R. Cederberg. Vanhaa ja uutta. WSOY 1916, s. 152-154

Ylioppilaan ruokajärjestys, päiväohjelma ja juhlinta 1818/1819

Ylioppilas  Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta, jonne hän saapui valmistautumaan ylioppilaskokeeseen syksyllä 1817 ja aloitti yliopisto-opinnot syksyllä 1818. A. R. Cederberg on julkaissut kirjeistä otteita kirjassaan Vanhaa ja uutta (1916), mutta valitettavasti jättänyt tarkat päivämäärät pois. Ilmeisesti alkuaikoina

Edellisestä kirjeestäni sait tietää, millaisen ruokajärjestyksen olen valinnut - maksan nimittäin 13 killinkiä päivällisistä köyhäinhuoneella. Alussa söimme aamiaista kotona, mutta se ei kannattanut, sillä ruokaa piti olla paljon ja kulungit olivat kaksi kertaa niin suuret, kuin mitä ravintoloissa maksaa. Minä ja Wallgrén emme siis nykyään syö kuin kerran päivässä, vaan syömmekin sitten niin perustellisesti, että melkein vyöryen tulemme kotiin.

Ruuan ostoon köyhäinhuoneelta en ole aiemmin törmännyt, vaikka olen näitä koululaisten ja opiskelijoiden ruokatapoja yrittänyt kerätä talteen. Ehkä tai todennäköisesti kyse ei ollut varsinaisesta köyhäinhuoneen ruuasta. Åbo Tidningissä 27.3.1802 ainakin ilmoitettiin, että köyhäinhuoneen yläkerrassa käynnistyi "spisqwarter", jossa "så wäl för resande, som ock för i staden wistande Herrar, serwerar med mat och alla tillåteliga matwiner. Han hoppas, att kunna wara den till nöjes, hwilka behaga antingen att hemta mat, eller ock att wid slutet eller öppet bord spisa på stället."

Myös Järnefeltin kuvaamat päiväjärjestykset ovat mielenkiintoisia, vaikka veljelle ilmoitettuna eivät välttämättä totuudenmukaisia, kuten Cederbergkin huomauttaa ja referoi syksyltä 1818 aloituksen "Aamulla ylös 3 tai 1/2 4, lukee 1/2 9:ään, pukee nopeasti päällensä mennäkseen luennoille tai harjoituksiin". Varsinainen (Cederbergin ilmeisesti suomentama) lainaus

"klo 9:stä 10:een kuuntelen Ahlstedtiä, 11:stä 12:n luen matematiikkaa ja aritmetiikkaa Beckerin johdolla, 12:sta 1:een kuntelen Avellania, 3:sta 4:än luen logiikkaa yksityisesti Sundvallin johdolla ja kuuntelen sitäpaitsi 5:stä 6:een Sundvallin julkisia luentoja logiikassa Sitä paitsi kirjoitan joka keskiviikko 8:sta 9:ään ruotsalaisia aineita Sjöströmille - - Iltaisin taas kisaillaan 6:sta 7:ään, sitten jälleen kirjan ääreen ja luetaan 1/9:ään tai 9:ään; sitten mennään nukkumaan. 

(Mainitut opettajat: A. F. Ahlstedt, matematiikan professori; R. v. Becker historian dosentti; J. H. Avellan, historian professori; J. M. Sundvall, tietopuolisen ja käytännöllisen filosofian dosentti; A. G. Sjöström, kreikan kielen ja kirjllisuuden dosentti)

Rankka työ vaatii rankat huvit, mutta Cederbergin poiminnoissa on vain yksi juhlakuvaus, joka liittynee ylioppilastutkinnon suoritukseen 

Viime lauantaina iltapuolella läksimme, minä, Relander, Hougberg, Wallens, Ädelheim y. m. ystävät ja tuttavat muutamaan talonpoikaistaloon Vanhalinna-nimeltään, missä sinä ja toverisi, kun viime keväänä läksitte täältä, niin kovasti "kittasitte". Mekin voitelimme itseämme hyvin perusteellisesti. Joimme arrakkipunssiamme ja pitkin iltaa muuta hyvää ja lopuksi söimme semmoisen illallisen, kuin talo tarjota voi eli riisiryyni-puuroa, munia, paistettua läskiä, tuoretta kalaa, pannukakkuja j. n. e. Meillä oli juuri juuri julmast' hauska retkellämme, jolta palasimme vasta klo 10 illalla. Kuitenkaan ei koko lysti maksanut kuin 16 talaria eli 2 miestä päälle.

Lähde: A. R. Cederberg. Vanhaa ja uutta. WSOY 1916, s. 143, 145-146

Teatterissa 1818

Ylioppilas  Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta syksyllä 1818 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)

"Näytännöt kestivät vielä minun tultuani tänne kolme päivää. Minä olin katselemassa joka kerran. Ah, mikä nautinto! Kustaa Adolf, Pumpernickel ja Rollan kuolema esitettiin. Jos olivat kappaleet hyvät, niin hyvät olivat näyttelijätkin. Useimmat olivat Ruotsista - Ruotsin parhaimmat. Suuttuneina siitä, että kruunu oli lakkauttanut "Stora Operan'ille" määrätyn vuosirahan, erosivat ukkoset pois. Heidät on nyt kumminkin kutsuttu takaisin ja matkustivat he pois täältä muutamia päiviä sitten. ---"

Milläköhän pätevyydellä suurimman osan elämäänsä Savossa viettänyt nuorimies arvioi teatteria? Topi Artukan väitöskirjasta Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla (2021, 292-293) selviää, että Turussa vieraili Gappmeyerin ryhmä, jonka ilmoituksessa Åbo Allmänna Tidningissä 19.9.1818 mainitaan juuri "Herr Rochus Pumpernickel, Stor Komisk Opera i 3 Akter". Sen erikoisuudeksi mainittiin, että päähenkilö tulisi lavalle hevosen selässä. (Sama kohtaus on kuvituksena Saksassa digitoidussa proosaversiossa.)

Mainoksessa sanotaan selvästi, että esitys oli ruotsiksi. Ehkä aiemmat olivat saksaksi, sillä Pentti Paavolaisen Suomen teatterihistoria (Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 53) kertoo, että Johann Gappmayerin seurue oli saksankielinen. Se "näyttää olleen aktiivinen Helsingin tykistövajateatterissa vuosina 1813–1819". Eli ei ollut lähtenyt suuttuneena Tukholman ooopperasta. On toki voinut rekrytoida siltä (lisä)näyttelijöitä.

Vai olisiko Bonnivierin seurue esittänyt samaa kappaletta yhtä aikaa? Åbo Akademi on digitoinut mainosjulkisteitaan keväältä ja alkukesältä. 

Lähde: A. R. Cederberg. Vanhaa ja uutta. WSOY 1916, s. 151-152

Mamsellit Mörtengren

A. R. Cederberg on kirjassaan Vanhaa ja uutta. Historiallisia tutkielmia ja kirjoituksia julkaissut otteita Olof Anders Järnefeltin kirjeistä. Hän vaikutti ylioppilaana Turussa 1810-luvun lopussa. Cederberg ei ole kertonut millä päiväyksellä Järnefelt kirjoitti (suomeksi käännettynä) seuraavasti:

Minut kutsuttiin pormestarinna Mörtengrenin luokse; hänellä on kolme samannäköistä ja mitä hienoimman sivistyksen saanutta tytärtä. Kahdeksan päivän kuluessa, jotka vietin heidän luonaan, olen oppinut tietämään, mikä on oikea ero naisten ja naisten välillä tai oikeammin sanottuna sivistyneen ja sivistymättömän välillä. Mamsellit Mörtengren ovat saaneet mitä loistavimman kasvatuksen, etenkin vanhin heistä. Hän puhuu ranskaa ja saksaa kuin äidinkieltänsä, laulaa erinomaisen hyvin ja soittaa sitraa vielä paremmin ja vaikka hän ei ole kaunis, täytyy kuitenkin pitää hänestä - älä sentään luule, että olisin rakastunut, ei - - -

Oli kohteliasta kutsua rouva Mörtengreniä pormestarinnaksi, sillä miehensä oli erotettu toimestaan Porissa ennen kuolemaansa. Taivassalon rippikirjan (1811-1821 s. 56) mukaan Järnefeltin ihailemat tyttäret olivat Charlotta Magdalena Johanna (s. 1793), Carolina Catharina Sophia (s. 1794) ja Maria Lovisa (s. 1802). Kaksi vanhinta siis Järnefeltin ikäisiä.

Mutta samaisen rippikirjan aukeaman ja Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan vanhin tyttäristä oli avioitunut jo 1813 eli ennen Järnefeltin tuloa Turkuun. Onko tämä yksityiskohta ihastuksessa unohtunut vai puuttuuko joku tyttäristä rippikirjasta?

Ylioppilasmatrikkeli kertoo myös Maria Lovisan avioituneen vuosi äitinsä kuoleman jälkeen. Rippikirjan (1822-1824 s. 33) mukaan sisar Carolina Catharina Sophia lähti hänen mukaansa Viipuriin.