Visio vuodesta 1974 Nokialla

Nuorten toverin lukijoilta oli kysytty visioita kotiseudusta 50 vuoden kuluttua. Vastaukset julkaistiin numerossa 10/1924 eli tavoiteltu vuosi oli suunnilleen 1974, jonka osa meistä jotenkin muistaa. (Itse kylläkin melko kehnosti, sillä olin vasta 2-vuotias). Perusteellisimman ja valtakunnallisestikin mielenkiintoisimman vastauksen oli kirjoittanut nimimerkki Heipä hei:

Kuvittelen kotiseutuni, Nokian, tällaiseksi 50 vuoden kuluttua: Koko paikkakunta on suurta teollisuusseutua, varsinkin Suomen Gummitehdas O. Y. on voittanut alaa yhdessä Nokia A. B:n kanssa, joka antaa tarvittavan sähkövoiman sekä yksityisille henkilöille että tehtaille. Suomen Gummitehtaan tuotteita ostavatkin kaikki suomalaiset. 

Nokia on kauttaaltaan läpikulkupaikkana, sillä vuonna 1950 tehtiin Suomen pisin kanava, joka kulkee pääasiallisesti entistä Kokemäen jokea (merestä asti) aina Tampereelle. Nokia on jo Tamperetta. Lukuisat lentokoneet risteilevät ilmameressä ja ovat ne tehty hyvin kevyestä aineesta, joten ne pysyvät paremmin ilmassa kuin raskaat lentokoneet. (Ne eivät putoile niin alas kuin ennen.) Lentokoneilla voidaankin lentää jo »Marsiin». Maassa niinikään on vilkasta: raitioteitä kulkee ristiin rastiin, toiset ovat ihmisiä, toiset tavaroita ja eläimiä varten (eläimet ovat teuraseläimiä, joita täytyy tuottaa Venäjältä, joka on pysynyt edelleenkin muista maista jäljessä). Maan alla on kuitenkin kaikkein vilkkainta. Siellä kulkevat maanalaiset raitiotiet ja monet muut, joita kuvailemaan ei kynäni pysty. 

— Tällaisia ovat kuvitteluni kotiseudustani. Aika on näyttävä, toteutuvatko ne. Pääasia on kuitenkin, että suomalaiset pysyvät suomalaisina, eivätkä taivu minkään muun vallan alle.

Autoliikenteen merkitys ja kasvu on Heipä hein visiossa selvin aukko. Varsinkin kun muuten keskittyi liikennemuotoihin.

Kenraalikuvernöörin maakuntakierros 1909

Nähtyäni Rautatiemuseossa keisarillisen junan komeuden ymmärsin, miksi kenraalikuvernöörinvaunu joutaa seisomaan aidatulla yksityisalueella Båtvikissa. Harmikseni viimeiseksi jääneellä reissulla olin liikkeellä pomonpomon autolla enkä kehdannut ruinata kuvausmahdollisuutta. Jonka olin jättänyt käyttämättä kaikilla aiemmillakin käynneillä.

Mutta kiitos Tuulispään, minulla on tarjota kaksi näkymää kenraalikuvernööri Boeckmanin matkalta kesällä 1909 ja Suomalainen Wirallinen Lehti kertoo 22.6.-3.7.1909 kierroksen vaiheet.

Illalla 20.6.1909 lähtö [Helsingistä?] ja junalla saapuminen Mikkeliin 21.6. "kello 8,6 aamulla". Sieltä lähdettiin "k:lo 2,3 iltapäivällä" junalla kohti Kuopiota, jonne saavuttiin kello 7 illalla. Tiistaina matka jatkui ja kenraalikuvernööri saapui Iisalmeen luotsilaiva Saimaalla keskiviikon vastaisena yönä kello 12,30. Tutustumatta kaupunkiin hän astui kello 12,50 satamassa odottavaan junaan, jolla matkusti edelleen Kajaaniin.

Turhaan oli siis Iisalmen katuja kasteltu (Heino Aspelin, Tuulispää 28/1909)

Kenraalikuvernöörin juna tuli 23.6. Kajaaniin kello 4 aamulla. Kaupunkiin tutustuminen jäi täälläkin väliin ja matka jatkui höyrylaiva Salolla kello 8 aamulla Vaalaan. Matkaraportoinnissa on sitten merkittävä aukko, sillä seuraavaksi kenraalikuvernööri palasi 25.6. "puoli 7 i.-p." Aavasaksalta Tornioon. Aamulla 26.6. lädettiin Kemiä kohti ja saavuttiin sinne "k:lo 9.15". Pysäys oli lyhyt, sillä "K:lo puoli 11 a.-p. läksi alus Oulua kohti".

Vauhtia siis pidettiin, mutta mahtoikohan kenraalikuvernööri oikeasti päätyä tervaveneeseen, kuten pilalehden kuvassa? (Heino Aspelin, Tuulispää 26/1909)

Lauantai-iltana 26.6. oli ohjelmaa Oulussa, sunnuntaiaamuna kello 4 luotsilaivalla Aura kohti Raahea. Kokkolassa piipahdettiin illalla 27.6. ja jatkettiin kohti Pietarsaarta. Nikolainkaupunkiin eli Vaasaan saapumisen aika jää epäselväksi, mutta siellä oltiin ja sieltä lähdettiin 30.6. Kenraalikuvernööri saapui Vaasasta illalla 7.40 lähteneellä junalla Jyväskylään 1.7. "4,57" aamulla ja jatkoi matkaa kohti Lahtea Jämsä-laivalla kello 8 illalla.

Lahdessa vaihdettiin junaan, joka saapui 2.7. "kello puoli 2 i.p." Haminaan, josta kenraalikuvernööri jatkoi "kello 3,40" matkaansa Kotkaan. Hän palasi [Helsinkiin?] illalla 3.7.1909 "Viipurin kautta". Tehtyään kohtuullisen mittaisen kierroksen.

Sunnuntaiksi Suomesta kuvia

Koti Suomessa, Nokian koski ja muu maisema kirjasta A. Brunou: La Finlande (1899)