Kirjureilla tuntuu olleen erityisiä ongelmia Kokemäellä 1600-luvulla eläneen Matsin sukunimen kanssa: Bloodigh, Blådich, Blådwijk ja monta muuta yhdistelmää esiintyy. Mahdollisesti sarjaan kuuluu myös Låduvijkson, joka esiintyi Kokemäen käräjillä vuonna 1646 Vitikkalan kartanovoutina eli Gothard Baranoffin palveluksessa.
Samoihin aikoihin Mats Blådick nimittäin toimi "liivinmaalaiseen tapaan" eli väkivallalla pakotti rengin Äimälästä sotapalvelukseen. Oikeus ei hyväksynyt tekoa vaan tuomitsi 28.5.1647 voudin apulaisineen menettämään oikean kätensä niiden mustelmien ja verenvuodon takia, jonka olivat rengille aiheuttaneet.
Ilmeisesti tästä ei aiheutunut Matsille käytännön haittaa ja vuoteen 1653 mennessä Mats oli kunnostautunut niin, että Baranoff lahjoitti hänelle tilan Vallilasta. Mikäs sen mukavampaa kuin saada vuonna 1652 mainitulle vaimolle Sofia Eriksdotter oma tupa. (Tosin jo vuonna 1665 verokirjanpidossa vaimona näkyy Lisbeth.)
Tämän jälkeen Matsia ei mainita Baranoffien voutina, mutta kerran käräjillä 1657 Patrick Ogelvien eli Vuolteen omistajan palveluksessa. Kaksi vuotta myöhemmin häneen viitataan sekä Kokemäen että Ulvilan käräjillä nikkarina eli joko kättä ei katkaistu tai sitten kyse on toisesta miehestä.
Vuodet 1661-1664 Matts Blådick isännöi Hiedan yksinäistilaa Karkussa seuraten appeaan Pietari Juhonpoikaa. Vaimonsa on tässä yhteydessä
Lisa Persdotter, joka lienee sama kuin Kokemäen Vallilan Lisbeth. Hieman
erikoinen yhteys on se, että Hiedan tila siirtyi Kokemäen
"eliittiryhmään" kuuluvalle luutnantti Håkan Månssonille ja oli väliin
jäävinä tämän isällä verokirjuri Måns Månssonilla.
Puuseppä Matts Blådick laskutti vuonna 1667 Kokemäen seurakunnalta kolme taalaria häpeäpenkistä. Tyrväälle hän rakensi kirkonpenkkejä ennen vuotta 1665.
Matts Blådick on viimeistä kertaa verokirjanpidossa vuonna 1682 Agneta-vaimon kanssa. Puuseppänä Matts mainitaan vielä vuonna 1689, jolloin asui vielä (neljännen?) vaimonsa Kaisa Johansdotterin kanssa Vallilassa. Sama kuin Karin Blodich, joka on verokirjanpidossa Vallillassa yksinään vuodet 1683-86? Statuksenaan inh. joten Baranoffien lahjoituksen reduktio taisi iskeä myös eteenpäin lahjoitettuihin tiloihin?
Tuntuu houkuttelevalta ajatella väkivaltaisesta voudista tulleen rauhallisen puusepän. Perheen lapsista tunnen vain pojan Johan Mattsson, jonka toinen Vallilan isäntä oli ottanut rakentamaan lohipatoa ja tässä toimessa poika hukkui vuoden 1674 paikkeilla. Verkkosukupuussa roikkuu Elsa Mattsdotter Blodick s. n 1674, k. 8.6.1732, joka avioitui 28.12.1727 Johan Fabritiuksen kanssa. Ylioppilasmatrikkelissa hän on Elsa Mattsdotter, Sääksmäen vihittyjen listassa (HisKi) Jfru Elsa Mattsd:r Blodick Huittulasta. Miten mahtaa olla?
Lähteet:
SAY Kokemäki 1654-1673 s.99, Kokemäki 1674-1693 s. 109, Karkku 1655-1674 s. 60
Lasse Iso Iivari: Karkku
Mikko Huhtamies: Sijaissotilasjärjestelmä ja väenotot. 2000
Mauno Jokipii: Satakunnan historia IV Satakunnan talouselämä uuden ajan alusta isoonvihaan. 1974
Juhani Piilonen: Sastamalan historia 2. 2007
Tapio Salminen: Joki ja sen väki. Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. Kokemäen ja Harjavallan historia 1:1. 2007
Tukku Tuokko-kortteja
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokemäki-Vallila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokemäki-Vallila. Näytä kaikki tekstit
lauantai 18. elokuuta 2012
lauantai 3. lokakuuta 2009
Kokemäeltä Amerikkaan, osa 13
Esko Pertolan kirjasta "Se on totta kos sanot" Kaskuja Kokemäeltä (1993) löytyy sivulta 96 pätkä
Juho otti passin Amerikkaan 13.5.1905. Väestönlaskennoissa 1910, 1920 ja 1930 hän asuu Minnesotan Duluthissa naimattomana. Anna Rostedtin jäämistöstä Kokemäki-seuran haltuun siirtyneessä valokuvassa hän kuitenkin poseeraa vaimon kanssa valokuvaamossa "The Hoffman Studio, Illinois".
Duluthin Johan F Warell on kuitenkin oikea henkilö, sillä hän ilmoitti kutsuntakortissa vuonna 1917 lähimmäksi sukulaisekseen Paavo Westin samasta kaupungista. Paavo oli syntynyt Kokemäellä 22.6.1892, äitinään Johanin sisko Maria Josefina (s. 12.2.1870) ja isänään Juho Kustaa Fransinpoika Rostedt (s. 23.9.1863 Nakkila). Paavo omaksui Amerikassa uuden sukunimen lisäksi etunimestään muodon Paul, joka näkyy hänen kutsuntakortissaan vuonna 1917. Kortissa on huomautus, että hänet on jonkinlaisesta joutilaisuudesta pidätetty. Paul West kuoli Los Angelesissa 3.2.1963.
Paavo/Paulin isän veli Oskar Vilhelm Rostedt syntyi Kokemäen Vallilassa 18.3.1875 ja otti passin Amerikkaan 20.3.1903. Vuoden 1910 väestönlaskennan aikaan hän oli hiilikaivostyöläinen Wyomingissa.
Lähteet:
Esko Pertola: "Se on totta kos sanot" Kaskuja Kokemäeltä . 1993
Kokemäki rippikirja, 1869-1879 s. 289 , 298, 1881-1890 s. 351, 1891-1900 s. 439
Siirtolaisuusinstituutti - passiluettelo
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: Duluth Ward 4, St Louis, Minnesota; Roll T624_725; Page: 9A; Enumeration District: 169; Image: 271.)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Year: 1920;Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll T625_858; Page: 6B; Enumeration District: 109; Image: 682.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Year: 1930; Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll 1126; Page: 23B; Enumeration District: 58; Image: 875.0.)
Kokemäki-Seuran valokuvien luettelo
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: St Louis County, Minnesota; Roll 1675463; Draft Board: 3.)
Ancestry.com. California Death Index, 1940-1997 (Place: Los Angeles; Date: 3 Feb 1963; Social Security: 332189706.)
Ancestry.com. Social Security Death Index (Number: 332-18-9706;Issue State: Illinois;Issue Date: Before 1951.)
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: District 6, Carbon, Wyoming; Roll T624_1745; Page: 13B; Enumeration District: 35; Image: 1099.)
Harmaasta pirtistä Ylistaron Matomäestä lähti v. 1905 Amerikkaan rento nuori mies Juho Warell. Hän ehti jo täälläkin tuollaisen - "kuin mä hänen sanosin" - rivakan elämän alkuun! Muutamia "yksinpualin" hankittuja ihmisenalkuja oli jo hänen tilillään pari tulossa, kun hän luikahti yli valtameren. Uusilla olinpaikoillaan hän kuitenkin varsin pian vakiintui hyväksi työmieheksi, jopa pomoksi! Joskus kyllä tuli otetuksi viskiä ja tästä seurasi - kuten samoihin aikoihin täältä muutanut Frans Wehka on kirjoittanut - että "kyllä se Jussi monta kertaa saluunan tyhjensi". Vuosisadan vaihteen aikoina "sokkee-Oskari" sepitti laulun silloisesta Ylistaron kylästä ja on siinä yksi värsy omistettu juuri Jussille:Juho Fredrik Warell oli syntynyt 7.11.1875 Ylistaron Mäki-Horellin rengin Johan Isakssonin (s. 21.12.1829 Kullaa) ja Anna Johansdotterin (s. 27.10.1843 Kokemäki) pojaksi. Perhe muutti sitten Ylistaron Ketalaan, jossa Warell sukunimen ottanut isä kuoli vuonna 1892 ja äiti vuonna 1896.
"Veron päälle se Varelin Jussi
maalarille lähti,
ja neljänkymmenen viikon päästä
syntyi se flikka nätti."
Juho otti passin Amerikkaan 13.5.1905. Väestönlaskennoissa 1910, 1920 ja 1930 hän asuu Minnesotan Duluthissa naimattomana. Anna Rostedtin jäämistöstä Kokemäki-seuran haltuun siirtyneessä valokuvassa hän kuitenkin poseeraa vaimon kanssa valokuvaamossa "The Hoffman Studio, Illinois".
Duluthin Johan F Warell on kuitenkin oikea henkilö, sillä hän ilmoitti kutsuntakortissa vuonna 1917 lähimmäksi sukulaisekseen Paavo Westin samasta kaupungista. Paavo oli syntynyt Kokemäellä 22.6.1892, äitinään Johanin sisko Maria Josefina (s. 12.2.1870) ja isänään Juho Kustaa Fransinpoika Rostedt (s. 23.9.1863 Nakkila). Paavo omaksui Amerikassa uuden sukunimen lisäksi etunimestään muodon Paul, joka näkyy hänen kutsuntakortissaan vuonna 1917. Kortissa on huomautus, että hänet on jonkinlaisesta joutilaisuudesta pidätetty. Paul West kuoli Los Angelesissa 3.2.1963.
Paavo/Paulin isän veli Oskar Vilhelm Rostedt syntyi Kokemäen Vallilassa 18.3.1875 ja otti passin Amerikkaan 20.3.1903. Vuoden 1910 väestönlaskennan aikaan hän oli hiilikaivostyöläinen Wyomingissa.
Lähteet:
Esko Pertola: "Se on totta kos sanot" Kaskuja Kokemäeltä . 1993
Kokemäki rippikirja, 1869-1879 s. 289 , 298, 1881-1890 s. 351, 1891-1900 s. 439
Siirtolaisuusinstituutti - passiluettelo
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: Duluth Ward 4, St Louis, Minnesota; Roll T624_725; Page: 9A; Enumeration District: 169; Image: 271.)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Year: 1920;Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll T625_858; Page: 6B; Enumeration District: 109; Image: 682.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Year: 1930; Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll 1126; Page: 23B; Enumeration District: 58; Image: 875.0.)
Kokemäki-Seuran valokuvien luettelo
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: St Louis County, Minnesota; Roll 1675463; Draft Board: 3.)
Ancestry.com. California Death Index, 1940-1997 (Place: Los Angeles; Date: 3 Feb 1963; Social Security: 332189706.)
Ancestry.com. Social Security Death Index (Number: 332-18-9706;Issue State: Illinois;Issue Date: Before 1951.)
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: District 6, Carbon, Wyoming; Roll T624_1745; Page: 13B; Enumeration District: 35; Image: 1099.)
lauantai 19. heinäkuuta 2008
Baltzar poikineen
Kokemäen lukkarien ja kirkonvartijoiden metsästyksessä törmäsin patronyymissä harvinaiseen nimeen Baltzar (Baltazar). Sain vinkin katsoa Kokemäen ja Harjavallan kakkososan nimitaulukkoja, jonka otannoissa 1600-luvulta 1860-luvulle oli löytynyt vain 4 nimen haltijaa. Hiskin kastetuista heitä löytyy myös 4, mutta nämä eivät ole samoja. Melko harvalukuinen joukko siis.
Selvisi, että suuri osa nimenhaltijoista on sukua keskenään. Paistilan Hyytin isäntänä on Hockmanin luettelojen (eli SAY:n) perusteella Arfwed Bengtinpoika Hyti noin vuosina 1681-1695. Hänen poikansa saa nimen Baltzar Arfwedinpoika ja isännöi vuosina 1696-1722. Haudattujen listassa hän on 1729 ja titteleinään lautamies ja kuudennusmies.
Hyytin isännyys siirtyi Baltzarin jälkeen pariksi vuodeksi Nils Baltzarinpojalle. Nimien sekä niiden yhdistelmän harvinaisuuden perusteella hän oli varmaankin edellisen isännän poika ja myös sama kuin kirkonvartijana (ainakin vuosina 1740-1742) toiminut mies.
Iso-Iivarin talonhaltijaluettelosta selviää, että Nilsin veli Johan lähti isännöimään Vallilan Pispaa. Hänen Baltzar-pojastaan tuli talon seuraava isäntä. Isäntäketju jatkui hänen vaimonsa toisesta avioliitosta syntyneestä pojasta eikä Baltzar-nimi näin jäänyt täällä kiertämään.
Nilsin seuraaja Hyytin isäntänä oli Baltzarin vävy Johan Matinpoika Herttola (ja kas sain omaa sukuani tähänkin soppaan mukaan). Hänen poikansa sai isoisänsä nimen Baltzar. Tämän poika Simon meni vävyksi Harolan Hurulle. Hänen poikansa sai taas nimen Baltzar ja isännöi Hurua isänsä ja isäpuolensa jälkeen.
Pelkästään yhdelle suvulle etunimi ei paikkakunnalla jäänyt. Ilmiselvää sukuyhteyttä ei löydy seuraaville Balzar-nimellä kastetuille (lähde Hiski)
Arvid-nimen unohtumisen syylle voi ainakin esittää hypoteesin. Tutkijatrio Virpi Nissilä, Ulla Koskinen ja Johanna Kurela ovat artikkelissaan Eripuraista perhe-elämää Kokemäellä (Orpana 1/2008) käsitelleet Hyytin isäntäväen suhteita. Arvid ja poikansa olivat käräjille asti viedyissä riidoissa, joten poikaa ja jälkipolvia ei ehkä ole huvittanut kunnioittaa Arvidin muistoa kierrättämällä nimeä.
Artikkelista selviää, että Arvid Bengtinpoika oli ennen Hyytiä asunut vävynä Paistilan Linterissä. Hänen vaimonsa (eli Baltzar Arvidinpojan äidin) vanhemmat olivat siltavouti Maunu Erkinpoika Trumetare ja Anna Baltzarintytär! (Artikkelin kirjoittajat ovat ilmeisesti löytäneet patronyymin ja sukulaisuussuhteet käräjäpöytäkirjoista, sillä SAY ei silmissäni menee samaan kuvioon.)
Selvisi, että suuri osa nimenhaltijoista on sukua keskenään. Paistilan Hyytin isäntänä on Hockmanin luettelojen (eli SAY:n) perusteella Arfwed Bengtinpoika Hyti noin vuosina 1681-1695. Hänen poikansa saa nimen Baltzar Arfwedinpoika ja isännöi vuosina 1696-1722. Haudattujen listassa hän on 1729 ja titteleinään lautamies ja kuudennusmies.
Hyytin isännyys siirtyi Baltzarin jälkeen pariksi vuodeksi Nils Baltzarinpojalle. Nimien sekä niiden yhdistelmän harvinaisuuden perusteella hän oli varmaankin edellisen isännän poika ja myös sama kuin kirkonvartijana (ainakin vuosina 1740-1742) toiminut mies.
Iso-Iivarin talonhaltijaluettelosta selviää, että Nilsin veli Johan lähti isännöimään Vallilan Pispaa. Hänen Baltzar-pojastaan tuli talon seuraava isäntä. Isäntäketju jatkui hänen vaimonsa toisesta avioliitosta syntyneestä pojasta eikä Baltzar-nimi näin jäänyt täällä kiertämään.
Nilsin seuraaja Hyytin isäntänä oli Baltzarin vävy Johan Matinpoika Herttola (ja kas sain omaa sukuani tähänkin soppaan mukaan). Hänen poikansa sai isoisänsä nimen Baltzar. Tämän poika Simon meni vävyksi Harolan Hurulle. Hänen poikansa sai taas nimen Baltzar ja isännöi Hurua isänsä ja isäpuolensa jälkeen.
Pelkästään yhdelle suvulle etunimi ei paikkakunnalla jäänyt. Ilmiselvää sukuyhteyttä ei löydy seuraaville Balzar-nimellä kastetuille (lähde Hiski)
- Villiöstä Simulan lampuoti Johan Jakobssonin ja Anna Henriksdotterin poika (s. 2.11.1827, k. 19.1.1830). Pariskunta oli vihitty 15.10.1819, jolloin Johan mainitaan Penttilän Joron talollisen poikana ja Anna piikana Säpilän Paturista.
- Häyhtiön talollisen Petter Marcussonin ja Stina Micheldotterin poika (s. 2.11.1830). Pariskunta oli vihitty 2.10.1827, jolloin Petter Häyhtiön torpparin poika ja Stina Vuolteen torpan tytär. Torpparin pojasta rusthollariksi? Häyhtiön isännyyksissä voi olla jotain outoa, sillä Iso-Iivarilla on tavallista vähäisemmätn tiedot tilan kohdalla.
- Pälpälän talollisen Johan Erik Pälpälän ja Caisa Lisa Johansdotterin poika (s. 19.2.1838). Tämän pariskunnan Iso-Iivari tuntee, Kaisa Liisa Kylä-Mustalasta.
Arvid-nimen unohtumisen syylle voi ainakin esittää hypoteesin. Tutkijatrio Virpi Nissilä, Ulla Koskinen ja Johanna Kurela ovat artikkelissaan Eripuraista perhe-elämää Kokemäellä (Orpana 1/2008) käsitelleet Hyytin isäntäväen suhteita. Arvid ja poikansa olivat käräjille asti viedyissä riidoissa, joten poikaa ja jälkipolvia ei ehkä ole huvittanut kunnioittaa Arvidin muistoa kierrättämällä nimeä.
Artikkelista selviää, että Arvid Bengtinpoika oli ennen Hyytiä asunut vävynä Paistilan Linterissä. Hänen vaimonsa (eli Baltzar Arvidinpojan äidin) vanhemmat olivat siltavouti Maunu Erkinpoika Trumetare ja Anna Baltzarintytär! (Artikkelin kirjoittajat ovat ilmeisesti löytäneet patronyymin ja sukulaisuussuhteet käräjäpöytäkirjoista, sillä SAY ei silmissäni menee samaan kuvioon.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)