Muutama kartta Kampin 1800-luvusta

 

Kansallisarkiston kokoelmiin kuuluvassa kartassa Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. B7Helsinki:31/8-14 Töölö / Tölö; Kartta ja selitys kaupungin tiluksista 1776-1777 Kamppi jää hankalasti kahden lehden väliin. Paikannusta avittaakseni lisäsin myöhemmän Aleksanterikadun linjauksen katkoviivalla. Sen pohjoispuolella oleva kallio on fokuksessa...

Kansallisarkiston kartassa VeSA Helsingin linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto - 587 IK Helsingin linnoitukset. Turun kasarmialueen asemakaava. Tonttien jako., 24.3.1828. Iso neliö on suunniteltu harjoituskenttä. Oikean yläkulman b on Geminin translitteroinnin ja käännöksen mukaan kaivo, mikä sopii erinomaisesti sillä paikalla oli Kampin kaivo. Kallion ja tien väliin on merkitty c, joka selitteen mukaan on vartiopuomin paikka. Näiden väliin jää vasta suunniteltu Turun kasarmi, jonka valmistuttua vartiopuomi siirrettiin sen pohjoispuolelle, mikä näkyy... 

Kansallisarkiston kartassa VeSA Helsingin linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto. VeSA Helsingin linnoitus- ja rakennuspiirustukset. 597 IK Helsingin linnoitukset. Turun kasarmialueen asemakaava. Suunnitellut rakennuspaikat kahdelle siipirakennukselle., 23.6.1843. Se kertoo myös, että harjoituskentän paikka on vaihtunut. Samaan viittaa...

vuonna 1837 painettu kartta, joka on Plan eli se esittää joiltain osin suunnitelmaa eikä olemassa ollutta todellisuutta. Siinä Turun kasarmin neliömäinen harjoituskenttä ulottui meilkein Fredrikinkadulle asti, mutta väliin kahtui toinen kasarmirakennus. Sen pohjoispuolelle on merkitty ruutivarasto. Kampinmalmiksi on nimetty rakentamaton alue, jonka läpi kulkeva tie näkyy jo 1700-luvun kartoissa.  (KA. Kaupunkikartat) Nykyisessä asemakaavassa Manskun, Salomoninkadun, Fredan ja Simonkadun rajaama alue oli siis lähes kokonaan Venäjän armeijan käytössä.

Nykyisen Fredrikinkagun linjauksen ja Ruoholahden väliin jäänyt "Kampmalmen" jaettiin kaupungin ulkopuolisten alueiden uudelleen järjestelyssä 1840-luvun alussa kahdeksi vuokra-alueeksi: 68 Kampmalmen ja 69 Lugnet, mikä näkyy Kansalliskirjaston digitoimassa kartassa Karta öfver Helsingfors underlydande ägor belägna Helsinge socken och härad af Nylands län af C Reuter 1869, joka on helpoiten saavutettavissa ladattuna Wikimediaan. Aluiden rajalla kulkee nykyään Lapinlahdenkatu. Kartassa näkyy myös vanha tielinja, joka... 

pilkottaa vielä Senaatin kartastossa. Sen varteen, kasarmialueen kulmaan, on piirretty kuusi rakennusta kolmeen riiviin. Muihin karttoihin ja Katja Raunion graduun Kampin keskus : kasvavan kaupungin välitilassa (2015) kurkistamalla selviää, että kyseiset "puulaakivillat" olivat valmistuneet vuonna 1876 ja niiden eteläpuolella kulki tätä karttaa myöhemmin Lapinlahdenkadun suuntainen Malminkatu. 

Lugnetin alueesta on Helsingin kaupunginarkistolla erilliskartta vuodelta 1861. Alueen koilliskulmassa Lapinlahdenkadun  ja Eerikinkadun risteyksessä näkyy kaivo. Lapinlahdenkadun toisessa päässä on D:llä merkitty suorakulmainen tontti työväenasunnoille. Ilmeisesti samoista taloista Raivio kirjoitti "Vuonna 1857 kaupunki vuokrasi maata työväenasuntoja rakentavalle yhtiölle Lapinlahden pohjoispuolelta. Kaksikerroksiset puurakennukset saivat nimityksen ”Lugnetin
työväenkasarmit"." Tuoreeltaan niistä kirjoitettiin:

Toinen merkillinen toimitus täällä on asunto-huoneiden valmistaminen kaupunnin työväelle. "Kampin" tienoilla, heti ulkopuolla kaupuntia kohoaa näitä huoneita jo ehtimiseen, mutta kun ovat ulkopuolla kaupuntia, niin olisi voitu niitä rakentaa kahdenkertaisia sekä päre-katoilla. Aluksi on nyt kaksi kartanoa valmiina; niissä on 50 hyvää, iloisaa ja valoista suojaa ja eri ulko-ovensa kullaki; 48 näitä suojia ovat suuruudeltaan 7 kyynärää joka seinä ja tuleevat maksamaan vuokrassa eli hyyrissä 2½ ruplaa kuukaudelta. Näitä asuntohuoneita köyhille rakentaa eräs yksityinen seura, jossa on 11 osakasta; suojia holhoo eräs talous-mies, joka myös määrätyn taksan jälkeen antaa lämmintä ruokaa niille, jotka sitä haluaavat ostaa. Sauna ja erinäinen tupa vaate-pesua varten sekä muita ulkohuoneita löytyy myös paikalla. Kesäksi eli kumminki tulevaksi syksyksi ehtiivät nämät suojat ihan valmiiksi ja tarjoaavat silloin työväelle täällä mitä he sangen tärkeasti tarvitseevat — somia muka ja terveellisiä asunto-huoneita. (Sanan-Lennätin 19.2.1858)

Kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 1867 valmistui Rouvas­väen­yhdistyksen rakennuttama kaksikerroksinen lastenkoti. Edelleen kaupunkikuvassa näkyvät Ruoholahden villat valmistuivar 1880-luvun alussa. (Alueen vaiheita olen selvitellyt myös tekstissä Dreijerin pelto Helsingissä.)

Kampin itäpuolella Turun kasarmin ja Simonkadun väliin sijoitettiin vuonna 1876 Narinkkatori, joka oli aiemmin sijainnut nykyisen Suomen pankin tontilla. Ote on Kaupunginarkiston kartasta Förslag Till Indelning Af Platsen Emellan Exercisplan, Anna- Malm- Och Fredriksgatorne Uti Tomter (1883).

Kansallisarkiston kaupunkikarttojen Helsinki Ic* 160/- - Plan öfver Helsingfors 1906 ei enää esitä kalliota tai kiemustelevaa tietä, mutta siinä näkyvät yllä mainituista elementeistä työväenasunnot, kaivo ja narinkkatori.