Taiteilijoita ulkomailla -tekstissä mainittu Daniel Gustaf Kjellberg syntyi vuonna 1800 Helsingissä. Hän toimi Turussa suola- ja maustekauppiaana ja sai 18.4.1826 porvarioikeudet. Niistä ei ollut iloa kuin runsaan vuoden verran. Kjellberg asui Kirkkokvarteerissa, joka muun Turun ohella paloi syyskuussa 1827. Hän menetti asuntonsa, varastonsa ja vieläpä 18000 ruplan arvopaperit.
Kjellberg matkusti asioidensa järjestämiseksi Hampuriin, jossa hän kiinnitti huomionsa uudenaikaiseen hattujen tekoon. Tämä ei vaatinut suuria pääomia, joten hän hankki oppia ja palattuaan Turkuun perusti hattuverstaan. Vuonna 1833 hän sai huutokauppajohtajan viran. Kesällä 1839 hän lähti Hampurin kautta Englantiin hakemaan patenttia tulensammutuslaitteelle eikä kronikoitsija vuonna 1879 tunne hänen kohtaloaan tämän jälkeen (Ett bidrag till det finska handtverkeriets historia lehdessä Åbo Posten 22.8.1879). Lehti-ilmoituksen perusteella hän oli asunut Arseniigatanilla (Sirkkalankatu), joka on nykyisen Luostarinmäen museoalueen rajalla (Åbo Tidningar 5.12.1840, Solveig Sjöberg-Pietarinen: Museer ger mening : friluftsmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer ).
Hiskin perusteella Daniel Gustaf Kjellberg haudattiin Lidköpingin kaupunkiin 14.2.1847 (Turun ruotsalainen seurakunta). Hänet oli vihitty 3.6.1830 neito Helena Margareta Keckonin kanssa. Lasten kastemerkintöjen mukaan tämä oli syntynyt vuoden 1810 paikkeilla eli on todennäköisesti 17.7.1810 kauppias Lars Abraham Kekonille ja Maria Monseliukselle syntynyt Helena Margareta (Turun suomalainen srk). Pariskunta ja kaksi poikaa verkon sukutaulussa.
Danielille ja Helenalle syntyi Turussa lapset: 30.8.1831 Helena Aurora, 3.2.1834 Maria Josephina, 3.12.1835 Amanda Sofia, 17.10.1837 Lars Gustaf, 15.9.1839 Christina Rosalia, joka kuoli 3 kuukauden ikäisenä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kjellberg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kjellberg. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
torstai 1. lokakuuta 2009
Taiteilijoita ulkomailla
Jokin aika sitten mainitsemani Augusta Granberg osui silmiin Åbo Postenin listatessa 13.3.1875 ulkomailla olleita taiteilijoita. Roomassa Walter Runeberg, Johan Takanen, R. Stigell, J. E. Stenberg ja Aline Forsman; Pariisissa A. v. Becker, B. Lindholm, A. Liljelund, Ida Silfwerberg ja Hilda Granstedt; Münchenissä opiskeli R. W. Åkerblom litografiaa ja Tukholmassa Augusta Granberg, Amanda Kjellberg ja Maria Eriksson. Eveliina Särkelä kouluttautui kuvanveistossa Kööpenhaminassa.
Granberg, Kjellberg ja Eriksson eivät ole päässeet kuvataiteilijoiden verkkomatrikkeliin. Kjellberg oli saanut rahoitusta Tukholmaan lähtöä varten jo 2 vuotta aiemmin. Eriksson mainitaan samassa uutisessa nauttimassa apurahaa taideyhdistyksen piirustuskoulussa (Helsingfors Dagblad 11.3.1873). Xylograafi Maria Eriksson sai 1200 markan apurahan senaatilta omaa opiskelumatkustustaan varten. (Finlands Allmänna Tidning 24.10.1874).
Kjellbergistä löytyy useita mainintoja sanomalehdistä. Hän oli kotoisin Turusta niinkuin Granberg (Finlands Allmänna Tidning 30.7.1873), sai heikon kriitikin nuorta naista esittävästä kuvasta (Finlands Allmänna Tidning 7.7.1870), uskalsi kuitenkin tuoda toisen näytille (Finlands Allmänna Tidning 16.5.1871), maalasi etnograafisen näyttelyn mallinuken käsiä (Åbo Posten 29.6.1876), esitteli taulunsa, jossa aiheena nainen lieden ääressä (Finlands Allmänna Tidning 24.11.1876), myi jonkun taulun Föreningen för nordisk konst -yhdistykselle (Finlands Allmänna Tidning 8.4.1878), jne.
Mutta en löytänyt mitään hänen kuolemastaan, joka verkkosivun mukaan on tapahtunut jo vuonna 1879. Samaisen sivun mukaan hänen maalauksensa Kristus ristillä on Pihlajaveden kirkossa Keuruulla. Amanda Kjellberg oli syntynyt vuonna 1835 eli lähes varmasti Hiskistä poimittava Turun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettu, 3.12.1835 syntynyt Amanda Sofia, vanhemmat Gustaf Daniel Kjellberg ja 26-vuotias Marg: Hel: Kekoni.
Maria Erikssonista löytyy myös muutamia mainintoja Tukholmaan lähdön jälkeen. Hän palasi Tukholmasta Helsinkiin ja vastaanotti tilauksia (Hufvudstadsbladet 4.9.1878). Häneltä tilattiin matrikkeliin kuva B. Lindholmin taulusta (Åbo Posten 13.03.1878). Kuvataideyhdistyksen matrikkelissa oli 2 hänen tekemäänsä kuvaa (Åbo Underrättelser 28.11.1878). Asui Bernhardinkatu 7:ssä (Hufvudstadsbladet 14.9.1880). Oli xylografian opettaja Helsingin taidekoulussa (Morgonbladet 7.5.1880).
Mitäkö on xylografia? Puukaiverrukseen perustuvan painokuvan tekemistä.
Granberg, Kjellberg ja Eriksson eivät ole päässeet kuvataiteilijoiden verkkomatrikkeliin. Kjellberg oli saanut rahoitusta Tukholmaan lähtöä varten jo 2 vuotta aiemmin. Eriksson mainitaan samassa uutisessa nauttimassa apurahaa taideyhdistyksen piirustuskoulussa (Helsingfors Dagblad 11.3.1873). Xylograafi Maria Eriksson sai 1200 markan apurahan senaatilta omaa opiskelumatkustustaan varten. (Finlands Allmänna Tidning 24.10.1874).
Kjellbergistä löytyy useita mainintoja sanomalehdistä. Hän oli kotoisin Turusta niinkuin Granberg (Finlands Allmänna Tidning 30.7.1873), sai heikon kriitikin nuorta naista esittävästä kuvasta (Finlands Allmänna Tidning 7.7.1870), uskalsi kuitenkin tuoda toisen näytille (Finlands Allmänna Tidning 16.5.1871), maalasi etnograafisen näyttelyn mallinuken käsiä (Åbo Posten 29.6.1876), esitteli taulunsa, jossa aiheena nainen lieden ääressä (Finlands Allmänna Tidning 24.11.1876), myi jonkun taulun Föreningen för nordisk konst -yhdistykselle (Finlands Allmänna Tidning 8.4.1878), jne.
Mutta en löytänyt mitään hänen kuolemastaan, joka verkkosivun mukaan on tapahtunut jo vuonna 1879. Samaisen sivun mukaan hänen maalauksensa Kristus ristillä on Pihlajaveden kirkossa Keuruulla. Amanda Kjellberg oli syntynyt vuonna 1835 eli lähes varmasti Hiskistä poimittava Turun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettu, 3.12.1835 syntynyt Amanda Sofia, vanhemmat Gustaf Daniel Kjellberg ja 26-vuotias Marg: Hel: Kekoni.
Maria Erikssonista löytyy myös muutamia mainintoja Tukholmaan lähdön jälkeen. Hän palasi Tukholmasta Helsinkiin ja vastaanotti tilauksia (Hufvudstadsbladet 4.9.1878). Häneltä tilattiin matrikkeliin kuva B. Lindholmin taulusta (Åbo Posten 13.03.1878). Kuvataideyhdistyksen matrikkelissa oli 2 hänen tekemäänsä kuvaa (Åbo Underrättelser 28.11.1878). Asui Bernhardinkatu 7:ssä (Hufvudstadsbladet 14.9.1880). Oli xylografian opettaja Helsingin taidekoulussa (Morgonbladet 7.5.1880).
Mitäkö on xylografia? Puukaiverrukseen perustuvan painokuvan tekemistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)