Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

 

Tukholman suomalaisessa seurakunnassa hakivat 2.9.1774 kuulutuksen avioliittoon ylimääräinen raudankantaja Erik Eriksson, joka oli syntynyt Iijoella, ja Helena Henriksdotter Bergström, joka oli syntynyt Raumalla

Patronyymiä käyttäneen 30-vuotiaan Erikin lähtökohtiin on haastava päästä kiinni. Sukunimellinen ja 25-vuotias Helena oli syntynyt Raumalla 21.4.1748 vanhempinaan porvari Henrik Bergström ja Catharina Johansdotter. Perheeseen kuului 2 vuotta vanhempi isoveli Henrik ja useita nuorempia sisaruksia. (RK 1750-56 s. 127). Perheen isä kuoli 6.1.1760 vain 43-vuotiaana. Sekä Henrik että Helena lähtivät Tukholmaan (RK 1760-65, Wähä Essbjörni).

Avioliitto solmimisen jälkeen Helena ja Erik olivat Tukholmassa ainakin useita vuosia, elleivät loppuelämäänsä. Helena synnytti 14.7.1775 pojan, joka sai nimen Johannes. Kastekirjauksessa Tukholman suomalaisessa seurakunnassa Erikillä oli sukunimi Randström. Samassa seurakunnassa kastettiin Anna Helena s. 27.12.1777 ja Helena Catharina s. 5.12.1783. Helena Catharinan kummeihin kuuluu neito Catharina Bergström ja mieleen tulee, että hän voisi olla Henrikin tytär tai Raumasta pääkaupunkiin houkuteltu veljentytär.

Tämä lyhyt esittely on osa sarjaa, jonka henkilöt on poimittu Tukholman suomalaisen seurakunnan kuulutuksista vuosilta 1774-1777. Alkuunkaan kaikkia mahdollisia lähteitä henkilöiden elämän selvittämiseksi ei ole käytetty.

Jälkeläisten paljous

Suurilla sukuselvityksillä ja merkittävillä esivanhemmilla kehuskellaan, mutta en muista koskaan nähneeni verkkokeskustelua, jossa olisi haettu eniten jälkeläisiä esim kolmannessa polvessa tuottanutta. Eivätkö sukututkimusohjelmat tue tälläistä tilastotietoa?

Pitkät perinteet tällaisella laskennalla kyllä olisi. Esimerkkejä on suomalaisten kirkonmiesten muistiinpanoissa ja sanomalehdissä.  Inrikes tidningar 29.4.1790 kertoo, että Pernajan Haddomin kylän talonpoika Gustaf Larsson Krogars, joka oli syntynyt vuonna 1695, oli kuollut 12.2.1790. Hän oli vain kertaalleen naimisissa, sai 9 lasta ja näki 40 lapsenlasta, 36 heidän jälkeläistään. Elossa oli vielä 5 lasta, 29 lapsenlasta ja 26 lapsenlapsenlasta.

Määrät eivät itse asiassa tunnu kovin korkeilta, mutta jostain syystä olivat uutisoimisen arvoisia. Kymmenen vuotta myöhemmin Inrikes tidningar 11.2.1800 kertoo Iijoen kirkkoherran lesken Maria Siniuksen (o.s. Aspegren) kuolleen Munsalan pappilassa. Hänellä oli 19 lasta, 52 lastenlasta ja 7 lapsenlapsenlasta.

Maamiehen ystävä uutisoi 16.2.1850, että "Maalahden pitäjäässä kuoli äskettäin talonpoika Anti Bengtin poika 100 vuoden ijässä ja jätti jälkeensä 4 lasta, 18 lapsen lasta, 71 lapsen lapsenlasta ja 10 lapsen lapsen lapsenlasta eli yleiseen 103 henkeä."

Sanomia Turusta julkaisi 1.2.1867 Eurasta kirjeen, jossa kerrottiin, että "Tämän kuun 14 p. kuoli täällä entinen torppari Juha Antinpoika Männistö Sorkkisten kylässä, joka oli syntynyt edellä mainittuna vuonna [1770] marraskuun 27 p:nä, niinmuodoin 96 vuoden, 1 kuukauden ja 17 päivän ijässä. Tällä oli eläissänsä 14 lasta yhdestä naimisesta, 80 lapsenlasta, 24 lapsenlapsenlasta eli yhteensä 118 perhettä, joista vielä hengissä ovat 9 lasta, 56 lapsenlasta ja 21 lapsenlapsenlasta, taikka yhteensä 86 henkilöä."