Genoveva oli sadan vuoden ajan osa Suomen kulttuurielämää, mutta vaikuttiko tarina etunimien valintaan? Lyhyesti: kyllä. Hieman pidempi vastaus herättää uuden kysymyksen: vaikuttiko etunimen valinta elämän kulkuun?
Samana vuonna kun suomenkielinen Genoveva ilmestyi, sai kuopiolaisen värjärin tyttären Cath. Elis. Mozellin tytär etunimet Olga Genoveva. Hän kävi Jyväskylän seminaarin ja opetti Varkauden Tehtaan kansakoulussa vuodet 1870-1898. Hän eli lähes yhtä pitkään kuin Genovevaa luettiin eli kuoli 91-vuotiaana syksyllä 1938 (Warkauden lehti 23.8.1938).
Ylikiimingissä 25.4.1850 syntynyt Carolina Genoveva oli talollinen Anders Kanniaisen ja vaimonsa Carolinan tytär. Hänestä tuli opettaja aivan kuten Olga Genovevastakin (SWL 14.11.1898). Edistyksellinen etunimen valinta korreloi kouluttautumisen tukemiseen?
Urjalalainen rusthollari Anders Michelsson valitsivat 31.8.1852 syntyneelle tyttärelleen nimen Anna Genoveva. Valitettavasti tyttö ei nähnyt toista syntymäpäiväänsä. Ehkä muistokseen 11.6.1855 syntynyt tytär sai nimen Johanna Genoveva. Hän kuoli ennen kolmatta syntymäpäiväänsä.
Heinolassa Maria Kyyhkynen ja työmies Matts Sarkanen nimesivät 16.4.1854 syntyneen tyttärensä Amanda Genovevaksi. Hänet kuulutettiin keväällä 1876 avioliittoon Pietarissa helsinkiläisen rautatievirkamiehen Johan Benjamin Abelstedtin kanssa (Pietarin lehti 1.5.1876). Pietarissa 27.5.1879 syntyneen tyttärensä nimi Agnes Arvida Angelika viittaa siihen, ettei Amanda Genoveva ollut kärsinyt erikoisemmasta nimestään. Sekä hän että aviomiehensä Pietarissa (RK Pietari Pyhä Maria I Aa:28, 1115).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti