Kansallismuseon naapurustosta (3/7): Tallgrenin ja Grönstrandin hanke

Samaan aikaan kuin Karoliina Lönnroth vielä kauppasi sipuleita ja kaaleja Fjälldalista kerrottiin julkisuuteen, että J. Tallgren suunnitteli samalle vuokra-alueelle rakennuskompleksia, johon tulisi noin 140 asuinhuonetta ja erillinen rakennus, jossa olisi 20 keittiötä ja 3 pakaria. Ajatuksena oli, että kullakin taloudella olisi kaksi huonetta ja kutakin keittiötä käyttäisi keskimäärin 3,5 taloutta (HD 5.9.1862, FAT 6.9.1862). Fjälldalin vuokraoikeus oli siirtynyt Lönnrothilta Tallgrenille 27.6.1862 (Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat Ca:2, 21.11.1876 §15).

Insinööri E. Scheckenbergin piirtämän ja päiväämättömäksi jättämän rakennuspiirustussetin asemapiirrustuksesta näkyy olemassa olleina peltoalueen vierellä pikkuriikkinen asuinrakennus (13) ja talli (12). Rakennusohjelmaan kuului uusi asuinrakennus, joka oli sijoitettu mahdollisimman kauan työväenasunnoista, mutta kuitenkin tien varteen. Rakennuksen ensimmäinen kerros piti olla kivestä ja toinen puusta. 

Fanjunkkari Johan Tallgrenin liikekumppanina Fjälldalissa oli Ulrik Grönstrand (HD 27.1.1866), joka ainakin hoiti viljelysmaan edelleenvuokrausta.  Työväenasuntohankkeeseen on liitetty myös Johanin veljen, insinöörikapteeni Henrik Tallgrenin, nimi (Lördagen 40/1905), joka esiintyi täällä äskettäin kirjavarkauden yhteydessä. 

HT 29.11.1865

Viljelymaan ja työväen kasarmien läheinen suhde näkyy hyvin valokuvasta.

HKM

Kasarmit tulivat valokuvatuksi jo vuonna 1866 C. E. Hoffersin panoramakuvan taustalle. Niitä vastapäätä näyttää olevan Hakasalmen huvila, mutta tämä on kuvakulmasta juontuvaa viirausta. Tien länsipuolelta ja kasarmien eteläpuolelta erottuu muuta kivinavettaa muistuttava kaksikerroksinen rakennus, joka on samassa asennossa kuin Tallgrenin yllä esitetty päärakennus. 

Noin vuonna 1868 Vuorikadulta otetun valokuvan taustalla kyseinen rakennus näyttää entistä enemmän navetalta. 

Vuosien 1866-76 osoitekalentereissa  Johan Tallgren, Ulrik Grönstrand ja Karolina Lönnroth ilmoittivat asuvansa Fjälldalissa. Kun vuokrakausi läheni loppuaan Tallgren anoi ja sai 15 lisävuotta (Hbl 23.11.1876). Seuraavana vuonna tehdyssä rakennuslupahakemuksessa näkyy tuolloinen puurakennuskanta harmaina suorakulmioina sekä viljelysalue sinisenä. Kirjaimella B on merkitty asuinrakennukset ja kirjaimella C ulkorakennukset. Tallgrenin asuinrakennus oli toteutunut eteläkulmaan ja välivuosina rakennettu massiivinen talousrakennus viljelysmaiden taakse.