Lukkari Jokelinin jäljillä (3/3)

Matti ei ollut kertaakaan äitinsä tai isänsä kanssa samalla rippikirjan sivulla, mutta nojaten syntymäpäivään ja vanhan tutkimukseni (muuttokirjojen?) ketjun perusteella lähtökohta oli oikea.

Matti muutti 24.10.1842 Jyväskylästä Ylihärmään torpparin poikana sukunimenään Jokela ja 2.2.1844 Ylistarosta Ylihärmään renkinä edelleen Jokelana.

Matti meni Vöyrissä 5.5.1844 naimisiin Anna Matintytär Backan (s. 19.9.1820 Vöyri) kanssa. Muuttaessaan 8.2.1851 Ylihärmästä Kuortaneelle häntä kutsutaan lukkarin oppilaaksi ja sukunimensä on saanut muodon Jokelin. Hiskistä poimituista lasten kasteista (?) olen päätellyt olemisen Ullavalla 1856.

Uudelleen Hiskistä kerättynä, lapsia Annan kanssa:
- Maria 2.10.1847 Ylihärmä (mummoni mummo, meni Vetelissä 18.4.1870 naimisiin J. A. Hohenthalin kanssa)
- Anna s. 30.9.1850 Ylihärmä k. 2.10.1859 Kaustinen,
- Matts s. 4.9.1853 Kuortane,
- Mathilda s. 2.3.1856 Ullava k. 29.10.1859 Kaustinen,
- Amanda s. 22.10.1858 Ullava k. 6.4.1859 Ullava
- Anders s. 30.11.1859 Kaustinen k. 28.3.1883 Vaasa (haud Kaustinen),
- Johannes s. 19.5.1862 Kaustinen k. 15.12.1888 Kaustinen (kansakoulunopettaja),
- Anna s. 5.8.1865 Kaustinen (22-vuotiaana vihitty 22.7.1888 40-vuotiaan Aaprami Juhonp. Olkkolan kanssa)

Lasten kasteista ja (valitettavasti) hautauksista saakin varsin tarkasti ajoitettua Kaustisille saapumisen keväällä 1859, jonka muuttolista vahvistaa.

Sanomalehtien digitointi oli kymmenen vuotta sitten korkeintaan alkutekijöissään. Nyt haku tarjoaa osuman m.m. Kokkolasta 7.11.1903, joka kertoo Matin kuolemasta 3.11.1903 ja urasta. Leike ohessa.

Apulaisen haun vahvistavat sanomalehti-ilmoitukset (Kaiku 22.3.1890, 27.3.1890). Vaimo Anna Matintytär kuoli 8.9.1891. Matti meni vielä uudelleen naimisiin, muistiinpanojeni mukaan. 

Sokeutumista edeltäneestä ajasta löytyi Googlella muistitietoa Matti Mäkelän tekstistä: "lukkari Jokelin muistetaan siitä, että hän oli se mies, joka kulki juhannusaattona 1865 Virkkalan Vanhantalon kohdalta jäätä pitkin joen yli." 

Täysin uutta tietoa minulle oli perheen pojan (eli mummoni mummoni veljen) toimiminen kansakoulunopettajana. Juho valittiin kymmenestä hakijasta Kaustisten kansakoulun johtajaksi oltuaan tätä ennen v. t. kansakoulunopettaja Mäntyharjulla (Kokkolan lehti 19.10.1886). Hän oli kuollessaan vain 26-vuotias. Kuolinilmoitus Kaiku 3.1.1889.

Kirkonrakentajasta

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Jaakko Heikinpoika Kuorikoski. Hän ei päässyt Kyläkirjaston kuvalehden kanteen 15.2.1882 (sillä siinä oli Kokemäen Pyhän Henrikin kappeli, jee!), mutta sisäsivulla Kuorikoski oli kolmas kirjoitussarjassa Suomalaisia miehiä.

No, kyllähän minä oikeasti muistan, että Kuorikosket ovat kuuluisia kirkonrakentajia. (Suku mukana jopa kirjassa Biografinen nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta (1883)) Jotain kautta todennäköisesti minulle sukuakin, sillä Jaakko oli syntynyt 20.8.1807 Kaustisilla, jossa on muutama minunkin esivanhempani vaikuttanut. Ainakin mummoni isoisä, joka eli samaan aikaan Vetelissä ja myös harjoitti myös maanmittausta, varmaankin tunsi Jaakon. Vähintäänkin ylitti hänen rakentamansa sillan.

Kuvalehden esittelyssä Jaakosta todettiin muun muassa:

Jaakko Kuorikoskella oli monenlaista taitoa. Sepä selvästi nähdään siitä, että hän oli kynttiläkruunuja valanut, hopeasepän töitä tehnyt, rukkia sorvannut ja maanmittaustöihinkin osaa ottanut. Merkillisin puoli hänen vaikutuksestaan on kumminkin hänen käytöllinen toimensa rakennustaiteen alalla. Kun hän vielä oli sangen nuori, tulivat jo hänen synnynnäiset lahjansa mainitussa taiteessa näkyviin. Rakentaessaan Kivijärven seurakunnan kellotapulia oli hän vasta 16 vuoden ijällä, ja 18 vuotiaana nuorukaisena otti hän tehdäkseen Halsuon nykyisen kirkon. Hän on kaikkiaan rakentanut kolmattakymmentä kirkkoa, joista enimmät ovat Vaasan läänin seurakunnissa, mutta jotkut myöskin Oulun, Kuopion ja Mikkelin lääneissä. Sitä paitsi on hän rakentanut viisitoista kellotapulia ja muutamia siltoja, joista omituisen, älykkään rakennusmuotonsa tähden mainittakoon Tunkkarin silta Vetelissä, Penttilän ja Rauman sillat Kaustisella sekä Alavetelin pappilan lähellä oleva silta.

P.S. Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta löytyy runsaasti kirkonpiirrostuksia polulta Rakennushallitus > Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma) > Kirkot, kappelit, rukoushuoneet, tapulit, hautausmaat ja seurakuntatalot > . Eivät tekijän mukaan haettavissa, mutta tarjoavat paikallishistoriallista kuvitusainesta.