Kalevala ja viikinkiaika Suomessa

Tällä viikolla sain vihdoin käsiini artikkelikokoelman Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age in Finland, jota olen hinkunut muutaman vuoden takaisesta seminaarista lähtien. Hinkumisesta huolimatta viiden sadan sivun akateemisuutta uhkuva kirja oli kotiini päästyä suuressa vaarassa päästä oitis osaksi lukemattomien kirjojen vuortani.

Olin toki hankintapäivänä silmäillyt pitkää ja perusteellista johdantoa, josta lähtökohtaisesti pitäisi lukeminen aloittaa. Vastarannan kiiskenä hyppäsin kuitenkin keskelle artikkeleja, joista Kalevalan päivän kunniaksi valitsin Joonas Aholan tekstin Kalevalaic Heroic Epic and the Viking Age in Finland.

Opin, että suomalaisen kansanperinteen suuret nimet ovat järjestään yhdistäneet eeppiset runot kuten Lemminkäisen ja Sammon viikinkiaikaan. Olihan niissä merta ja laivoja, ihan niin kuin viikingeilläkin.

Aholalla ei ole ajoituksesta edeltäjiensä kaltaista näkemystä. Hän argumentoi sekä runojen elementtien säilyvyyden puolesta että sitä vastaan. Termejä ja kirjallisuutta tuntematon lukija jäi ulalle. En myöskään osannut arvostaa Aholan omaa vertailevaa analyysiä sankarihahmossa islantilaisessa saagassa sekä suomalaisessa ja venäläisessä perinteessä.

Jäin ihmettelemään Viron puuttumista ja tekstissä vilahtanutta mainintaa yhteyksien katkeamisesta etelään. Pitänee tavata lisää tekstejä, jos haluaa ymmärtää enemmän? Tosin käsiin voi jäädä entistä enemmän kysymyksiä.

Kuvituksena Akseli Gallén-Kallelan piirros Pohjolan häistä kirjasta 'Finland in the Nineteenth Century: by Finnish authors. Illustrated by Finnish artists. (Editor, L. Mechelin.)' British Libraryn digitoimana ja Flickr Commonsissa jakamana.

Kalevalanpäivän kuvitukseksi

Pari vuotta sitten esittelin Kalevalan päivän kunniaksi kirjan kuvituksia ja nyt on aika ottaa seuraava satsi. Peräisin Svenska Familj-Journalenin vuosikerrasta 1873 ja alunperin Carl Sjöstrandin aivoituksia kalevalaisten tekstien innoittamana. Kaivannevat tuskin suurempia selityksiä...

Väreistä

Tuoreen Radiolab-jakson aiheena on värit. Paljon mielenkiintoista asiaa värien biologisesta ja kulttuurillisesta havaitsemisesta. Erityisesti tykkäsin loppupuolesta 48 minuutista alkaen. Siinä selitettiin, että 1800-luvulla Iliasta ja Odysseiaa lähilukenut heppu (itse asiassa kuuluisa heppu: William Gladstone) havaitsi, että värien nimiä käytettiin tekstissä varsin erikoisella tavalla: sekä meri että härkä saattoi olla viininvärinen.

Toinen erikoinen asia oli värien esiintymistiheydet. Eniten esiintyivät musta ja valkoinen, varsin harvinaisia punainen, keltainen ja vihreä, mutta sinistä ei löytynyt ollenkaan. Sama ilmiö on sittemmin löytynyt m.m. Islannin saagoista, kiinalaisista teksteistä ja Raamatusta.

Esiintymistiheyksien kanssa korreloi sanojen syntyjärjestys, joka ohjelmassa esitetyn mukaan on joka kielessä sellainen, että ensin otetaan käyttöön musta ja valkoinen, sitten punainen ja vihoviimeiseksi sininen. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että punaista väriä on helpointa tehdä ja sinistä vaikeinta saada aikaan.

Miten mahtaa olla väriasia suomen kielessä ja Kalevalassa? Verkkohaulla löysin Päivi Hintsasen tekstin vuodelta 2007. Hintsanen lainaa Carolus Enckellin artikkelia, jossa on todettu

Kalevalassa musta ja keltainen tuntuvat selvästi olevan kohtalon ja kuoleman värejä, mutta mitään tyhjentävää selitystä kalevalaisista värisanoista ei tähän päivään mennessä ole annettu.

Omatoimisen kirjallisuustutkimuksen sijaan käännyin SKS:n verkkotietopalvelun puoleen. Jo samana päivänä sain sähköpostiini ystävällisen ja perusteellisen vastauksen lähdevinkkeineen. En niitä juuri nyt ehdi tutkimaan, mutta sattumalta viestiin sisältyi Raimo Jussilan Kalevalan sanakirjasta (2009) siniseen liittyviä sanoja esiintymistiheyksineen. Määrittelyproblematiikkaa riittää, mutta yhteissumma on ainakin isompi kuin nolla.

sinertävä (2), sinervä (4), sinerväinen (2), sini (1), sininen (45) sekä m.m. sinervöinen (1), sinetär (1) ja joukko sini-alkuisia yhdyssanoja: sinihame (1), sinihamonen (2), sinikeränen (3), siniketo (1), sinilakki (1), sinilangat (1), sinimarja (1), siniotus (5), sinipiika (2), sinisiipi (1), sinisilkki (2), sinisotka (2), sinisukka (14), siniverka (1), siniviitta (3)

Koristuskuva Jjb@nalog via Flickr lisenssillä CC BY 2.0

Sunnuntaiksi kuvia Kalevalasta

Kalevala on kaikille tietenkin tuttu, joten ei tarvinne muuta sanoa kuin että tässä on neljä kuvaa Kalevalaa kuvittamaan, julkaistu Kansan ystävässä 11.2., 11.3., 29.4. ja 13.5.1882.